DIY; purkki kuin karkki

Jotkut arkiset asiat ja esineet ovat vaan sellaisia, että niitä huomaamattaan sietää vaikkei edes olisi pakko. Oman rumien arkisten käyttöesineiden listani kärkisijoille pääsee valkoinen muovinen ulkokukka-amppeli. Siis se sellainen, jossa roikkumaan tarkoitetut kukat myydään kasvihuoneilta ja puutarhoilta eteenpäin.

Tokihan sitä voisi istuttaa kukan johonkin kyseistä härpäkettä kauniimpaan ruukkuun.  Semmoista kaunista riippuruukkua nyt ei vaan satu koskaan tarvitessa olemaan valmiina kotona, enkä sitä paitsi olemattomilla kasvinhoitokyvyilläni tohtisi edes alkaa kukkivaa kasvia siirtelemään purkista toiseen.  Voisihan sitä toisaalta myös leikata vaikka vanhoista trikoista nauhaa, josta punottuun amppeliin kasvi purkkeineen maastoutuisi kivasti.  Niitäkin  on joskus tullut tehtyä.

Tai sitten sitä vaan voisi ottaa purkin sopivan väristä kalkkimaalisprayta, kietaista kasvit suojaan väärin päin käännetyn paperikassin sisälle ja suihkauttaa purkille uuden värin. Päätetty ja tehty. Pinta oli ensimmäisen spreijauskerroksen jälkeen niin kivalla tavalla epätasainen, että päätin jättää semmoiseksi. Semmoinen purkki kuin kukka.

Maali on PintyPlus kalkkimaalisprayn Glamour Red. DFC-vapaa. Samalla maalilla olen aiemmin maalannut mm. raidallisia kynttilöitä. Kalkkimaalispray on siitä kiva tuote, että toimii melkein materiaalilla kuin materiaalilla.

DIY; paperitähden maalaaminen

Onkohan enää mitään pintaa, mitä en olisi maalaamalla pistellyt uusiksi. Olen maalannut nojatuoleja  ja mattoja . Olen spreijannut muovipintaa ja kynttilöitä  ja sekoittanut maalin joukkoon etikkaa köyhänhopeisen efektin aikaansaamiseksi. Olen maalannut monta kaatopaikkakuormasta pelastettua kalustetta uusiksi. Yhtälailla on muutama edellisten sukupolvien vaaliman perintökalusteenkin pinta mennyt maalilla uusiksi. Vaan nyt maalasin jotain minulle uutta materiaalia, nimittäin paperia.  

Meillä ei ole olohuoneessa ollenkaan verhoja.  Niiden virkaa tekevät verhotangossa roikkuvat erilaiset paperitähdet. Ajatuksena on ollut kerätä ikkunan molempiin päihin paperitähtiä kasoiksi asti. Olisi kuitenkin ollut ihan liian helppoa käydä vaan ostamassa lisää kaupasta. Olen suunnitelman  toteutuksessa laskenut  sen varaan, että kyllä  tämän joulun hittikoristeita löytyy kohta kierrätyksestä yllin kyllin.  

Välipäivien kirppiskierroksella löysinkin ensimmäiset kaksi paperitähteä. Avaamattomassa paketissa olleet STRÅLA -tähdet maksoivat IKEASSA joulun alla noin 7 euroa. Jollakulla ei tähtikoristelu ollut sitten napannutkaan suunnitellusti, joten ostin tähdet nyt 25 sentin kappalehintaan.

Punainen koristeraidoitus ei oikein sopinut edellisten tähtien joukkoon joten  spraymaalasin tähdet turkoosilla kalkkimaalispraylla.  Samaa kalkkimaalia olen käyttänyt aikaisemmin mm. rottinkikorin raidoissa. Jos olisin löytänyt tähdet jo ennen joulua, olisin varmaan päätynyt spreijaamaan ne kullanvärisiksi.

Tähtien tukeva materiaali kestäisi ehkä `tavallisemmallakin` spraymaalilla maalauksen, mutta kalkkimaalispray sopii hyvin myös ohuemman paperin maalaamiseen, esim. ruskeasta voimapaperista taiteltujen pussien koristeluun. Suunnitelmissa on spraymaalaamalla tehty musta-ruskea raidoitus itse taiteltuihin paperipusseihin. Ainoana haasteena on löytää raidoitusta varten tarpeeksi heikkoliimaista maalarinteippiä, etsinnät jatkuvat..

Suoraan värillisestä paperista taiteltuja lahjapaketin päällä olleita paperitähtiä..

´Keskity ny` ja ´iha asjoitte ytimes`; tuunatut tarjottimet

Vakkarikirppiksen halpispöydässä oli myynnissä kaksi tarjotinta 20 sentin kappalehintaan. Toinen oli ruskeanlaikukas puukulho ja toinen kasarihenkinen teräsvati. Sellaisenaan kumpikaan ei ollut kovin houkuttava tarjoiluastia.  Eipä siis yhtään hirvittänyt käyttää esineitä tuunauskokeilujen materiaaliksi.

Molemmat tarjottimet on ensin pohjamaalattu mustalla spraymaalilla, jonka jälkeen ne on täplitetty valkoisella.  Puukulhon täplät syntyivät lyijykynän päässä olevan pyyhekumin painalluksilla. Muistan  hiljattain nähneeni jossain blogissa tarjottimen, joka oli maalattu juuri tällä lailla. Nyt en vaan kertakaikkisen  enää löydä, mistä idean nappasin (huikkaa, jos tiedät).

Laakeampi tarjotin puolestaan sai täplänsä vanupuikoilla maalaten. Pylpyröistä tuli hieman pienempiä, mutta myös vähän epäsäännöllisempiä muodoltaan.

Olen joskus ennenkin tahattomasti tullut tuunanneeksi jotain useimmille suomalaisille tuttua designkuviota.  Aiemmasta elämästäni copycattina voi lukea lisää täältä ja täältä.  

Pakko myöntää, että tällä kertaa kuvio ei valikoitunut sattumalta, vaan tarjottimien esikuvana toimii ihan tietoisesti eräs Marimekon kuosi. Matkiminenhan on ihailun vilpittömin muoto, ja Marimekolla näitä  toinen toistaan upeampia kuoseja riittää  ihailtavaksi. Tosin niin kaukana esikuvastaan nämä tuunatut tarjottimet ovat, että kenelläkään ei varmaan ole aihetta moisesta copycattina toimimisesta mieltänsä pahoittaa. 

Osallistun tällä postauksella Pieni Lintu -blogin makrotex-haasteeseen, jossa viikon aiheena on keltainen. Käy linkistä kurkkaamassa miten muut ovat aihetta käsitelleet.

Tuunattua kasarikrääsää

Omalla vakikirppikselläni on halpis-osasto, jossa kaikki tavarat maksavat 20 centtiä kappaleelta. Tavarat ovat kirppismyyjiltä myymättä jäämiä ja jälkeensä jättämiä esineitä ja vaatteita. Valikoimasta näkee kyllä hyvin, että minkälainen tavara ei kirppiksellä kaupaksi käy vaikka (melkein) ilmaiseksi antaisi. Halpis-osasto pursuaa kasari- ja ysäritavaraa; linttaan astuttuja kenkiä, matkamuistoja, koriste-esineitä, tuikkupurkkeja ja kaikenlaista tiimari-krääsää.  Joka kerta kirppiksellä käydessäni pysähdyn kuitenkin tuunausmielessä katsastamaan valikoiman. 

Viimeksi halpis-osastolta lähti mukaan kasarikrääsää kauheimmillaan; peltinen hanhisirotin.  Sirotin oli sisältä kuin uusi, enkä ihmettelisi vaikka ei olisi koskaan käytössä ollutkaan. Missäköhän näitä hanhiesineitä on aikanaan myyty? Vai olisiko sittenkin vasta 90-luvun esineistöä? Omassakin kaapissa on joskus ollut ainakin tarjotin samaa sarjaa…

Teippasin kultareunukset suojaan ja spreijasin hanhet piiloon kromimaalilla. Mastonin kromisprayn jälki ei ole kovinkaan kiiltelevää, ennemminkin alumiinia muistuttavaa, mutta tähän tarkoitukseen sellaisena juuri sopivaa. Ennen kuin maali oli ihan kokonaan kuivunut painelin pintaan vielä muutamia sormenjälkiä antamaan kulunutta vaikutelmaa.  Aika vähällä vaivalla tuli sirottimesta kaunis käyttöesine, näppärä vaikka puutarhakahvitteluihin.

50 shades of pink - aikuisten oikeesti

Olen elänyt nuoruuteni sellaisessa maailmassa jossa pinkki ei ollut millään lailla vakavasti otettava väri vaan osoitus lapsuuden (vielä)  kypsymättömästä mausta tai äklö-romanttisuudesta. Toisaalta pinkkiä taisikin minun nuoruudessani olla vain kahta lajia; haaleaa hattarapinkkiä ja vähän voimakkaampaa barbi-versiota. Pinkki oli väri jota joko yksinkertaisesti rakastettiin tai inhottiin.   Kovin neutraali vaihtoehto se ei koskaan ollut.

Jo muutaman vuoden ajan on ollut selvää, että pinkki on uusi musta. Tai uusi valkoinen, jos sisustuksesta erityisesti puhutaan. Pinkin status on muuttunut eikä se ole enää pelkkä romanttinen tyttöjen väri vaan nykypinkillä on värinä vahva feministinen lataus. Väri on kulkenut pitkän matkan  hattaraisesta Barbi-pinkistä oikeaksi ja vakavasti otettavaksi  väriksi.

Pinkin trendikulku taisi lähteä liikkeelle Tanskasta viitisen vuotta sitten. Murretty  Scandi Pink -nimellä kulkeva roosa  saatiin aikaiseksi poistamalla sävystä sinisyys. Vuoden 2015 sisustusvärikarttojen kuningatar oli metallinhohtoinen Rose Gold. Seuraavana vuonna Rose Quartz oli edeltäjäänsä vähän puuteroidumpi pinkki. Vuoden 2017 värikarttojen ylösnosto  puolestaan oli Millennial Pink. Se on edeltäjiään hillitympi ja murretumpi puuterinen pinkki, johon on lisätty ripaus ruskeaa. Seuraavaksi hittipinkiksi saattaa muodostua entistäkin murretumpi ja ruskeaan taittuva Nude Pink -sävy.  

Millennial Pinkistä tai Delicate Pinkistä  puhutaan usein myös yleisnimityksenä koko vaaleanpunaisen trendiperheelle. Pinkin valtakausi liittyykin aikaan jolloin milleniaalit - eli tällä vuosituhannella syntyneet- ovat aikuistumassa. Ja ovatkin aikuistumassa ihan uudella tavalla – laittaen uusiksi edellisten sukupolvien käsitykset aikuisuuteen kuuluvista asioista. Siksi pinkkikään ei enää jää lapsuuden barbi-leikkeihin ja sateenkaariponien väritykseksi vaan seuraa milleniaaleja lapsuuden yli ja ohi. Edelleenkään pinkki ei ole kovin neutraali valinta, se vain viestii nyt eri asioista kuin ennen. Veikkaanpa, että Millennium Pinkin valtakaudesta riittää tuleville antropologeille ja sosiologeille tutkittavaa.

Itse aloitin varovaisen tutustumisen pinkin uusiin sävyihin metallinhohtoisesta ruusukullasta. 

Meillä poltetaan paljon IKEAN lasisia tuoksukynttilöitä.  Ruusukulta -spraymaalipurkki kädessä aloin miettiä, miten noita arkisia lasikynttilöitä saisi tuunattua astetta juhlavamman näköisiksi. Tein kolme erilaista toteutusta teemasta.

Yksi lasikynttilöistä (kuvassa keskimmäinen) on suihkutettu ensin etikkavedellä, jonka päälle spreijasin ruusukullan sävyä. Nopeasti varovaista taputtelua talouspaperin palalla, jotta pinta tulee elävän epätasaiseksi. Tekniikka kulkee DIY köyhän hopeana ja täällä sekä täällä  siitä perinteisemmät toteutukset.

Toisen lasikynttilän ulkopuolen  sivelin kokonaan ensin erikeepperillä, jonka jälkeen kierittelin lasin korppujauhoissa.  `Leivityksen` kuivuttua spraymaalasin pinnan kevyellä otteella.

Kolmannen kynttilän reunaan siveltyyn liimakerrokseen pyörittelin puolestaan Helmi-perunaryynejä (olivat päässeet menemään kaapissa pahasti vanhaksi, emmä-muuten-ehkä-olisi-lähtenyt-ruualla-taas-leikkimään..). Tällekin purkille siis kerros ruusukullan sävyistä spraymaalia vielä pintaan.

Tykästyin erityisesti tuohon korppujauhoversioon. Vink, vink; voisivat olla aika romanttisen kauniit esimerkiksi osana hääkattausta.

PS. Tässä vielä väriyhdistelmävinkki, jolla surffaat tänä keväänä suoraan pinkkitrendin aallonharjalle. Yhdistele ruusukultaiset yksityiskohdat / somisteet ruosteenpunaiseen tai lämpimään terrakottaan.