Sieni taulu ja orkidea

Mistä se oikein tuli...mineilyinto? Se iski yhtäkkiä, varkain...pakko värkätä, pakko värkätä, pakko värkätä... se kuiskutti korvaan.
No jos ihan vähän vain... pieni taulu...kuinka sopivaa, kärpässieni. Joulukalenterin luukkuja avatessa, se tallentui verkkokalvoilleni heti, ompas ihana kuva, tuostahan voisi... Villa Marenkiin oikein sopiva tuumin ja pakkohan se oli toteuttaa, aivan pakko :)

Uusi koti 1:1 koossa ja monta oikeaa vielä elossa olevaa Orkideaa, oi onnea :) Ja siksi oli aivan pakko kokeilla.
Miten hurjan vaikeaa onkaan mineillä kun sormet tuntuvat tekemiseen tottumattomilta, liian pitkä aika viime mineilystä..huh huh!
Villa Vanillaan tämän sijoitin, mutta Marenkiin olisi tarkoitus värkätä myös omansa.

Mutta ihana innostus, tulikos jäädäkseen..senhän aika näyttää.

Inspiroivaa kevättä kaikille!
terkuin Piipa :)

Makeaa elämää Marengissa

"Kurr nau!!"
Oli ihana viettää kiiretöntä sunnuntaipäivää, kevät auringon tulviessa keittiöön. Sunnuntaina tiskaaminenkin tuntui hauskalta, kun sen sai tehdä rauhassa, Muskotti-kissan kiehnätessä jaloissa.

Pelargoniakin oli herännyt talviunestaan, taisi olla jotain hyvin varhaista lajiketta. (Fimo-massaa purkkeineen kaikkineen)

Keittiöön oli löytynyt vihdoista viimein tyyliin sopiva valaisin. (Fimomassaa tämäkin, johto on maalattua kalastajan lankaa, lampulle otin mallia Maison Miniature kirjasta)

Sunnuntain kiireetöntä aikaa pystyi nyt seuraamaan uudesta kellosta. (Kellon kuva lehdestä, kukallinen kehys Green Gaten tuotelapusta leikattua ja näiden välissä "lasina" kirkasta pakkausmuovia)

Keittiön ilmettä Mirella oli piristänyt myös maalaten, reutterin mustaan telineeseen töpötellen valkoista maalia, nyt ei teline enää pomppaa niin silmille.

Keittiön hyllyjä pääsi somistamaan ja tiskaajaa ilahduttamaan, lasinen Tampereen vapputorilta ostettu kukko. (Hylly on myöskin pahvia valkoiseksi maalattuna. Mallia olen ottanut meidän vessan hyllyistä)

Ihaninta on tietysti, kun tiskit on tiskattu. (Tiskirätti on oikeasta luutusta leikattu palanen.)

Mirellan mielestä sympaattisin Muumi-hahmo on hellyttävä Nipsu. (Nipsun kuva on joulukalenterista leikattu kuva)

Puodin ikkunalle Mirella asetteli tuoksusaippuoita ja pastillisävyisiä kynttilöitä. (Kynttilät massaa, kyljessä liimattu ruusukuva. Saippuat silkkipaperi pallo, jonka päällä vintage-tyylinen pakkaus kuva)

Munakorissa on myynnissä irtokynttilöitä (massaa) ja "lasisessa" kulhossa (Mehukatti juoman korkki) Odessan mallilla tehtyjä saippuoita
(leikkiauton renkaalla painettu kuvio). Suloisessa kehyksessä vintage kuva. (Kehykset on kirpparilta ostamani sormus, josta poistin kiven ja katkaisin pihdeilla renkaan tueksi. Kaakaokuppi massaa, pilli rautalankaa)

Kerrosvadissa on esillä saippuoita ja kynttilöitä (massaa ja vintagekuva ympärillä) Kirjaimia Mirella tilasi jo lisääkin, mutta taas oli tavaran toimittajalla jotain häikkää. (Silkkaa laiskuutta ;D Kirjain on myöskin Fimo-massaa, akryylimaalilla maalattuna)

Näitä pilkullisia mukeja, asiakkaat olivatkin jo kovasti kyselleet. Lienevätkö jotai kakkos laatua, kun ovat hiukan muotopuolia ;D (Nämäkin massaa ja pilkut akryylimaalia, coctailtikulla maalaten).

Munakorissa lisää kynttilöitä.

Huh heijaa, välillä voisi siirtyä muihinkin huoneisiin. Makuuhuonekin kun kaipaisi kaikenlaista pientä.

No kunhan iskee taas sopiva inspiraatio ja löytyy aikaa näpertelylle. Sitä odotellessaan, Villa Marenki majailee, pikkukätösten saavuttamattomissa, Nukkekotini Villa Vanillan katolla. Aikamoinen keplottelu on aina saada Marenki tuonne korkealle kaapin päälle ja sitten kun nostan putiikin tuolta alas, niin teen paljon juttuja kerralla.

Pari taulua serveteillä somistettuina

Huh heijaa ja tervehdys pitkästä aikaa. Sairastelu rumban kahdesta aallosta on selvitty ja jotenkuten tolkuissaan ollaan. Porsastelu taudilta on vielä vältytty, vaikka lasten kerho kavereilla kyseistä tautia on jo kuulemma ollut. Hui!

Kaikenlaiset tulemiset ja menemiset ja hys hys hys tekemiset ovat vieneet kaiken ajan, joten en päässyt tänään sinne nukkekoti kerhoonkaan :(

Aiheena oli servetti tekniikka, joka on minulle ihan tuttu juttu, mutta höpöttelemään olisi kiva ollut päästä...no jospa sitten ensi kerralla.

Tällaisia kokeiluja tein jo ennen kerhoa ja näitä taulujahan voisi tehdä vaikka ja kuinka. Erilaisilla teksteillä ja serveteillä somistettuina. Pienemmässä kyltissä pitäisi lukea kyllä WC, vaikka enemmän näyttää WG:ltä ;D

Monenlaista puuhastelua

Suomalainen suvi-ilta, se on sitten kaunis, tuumi Mirella istuessaan kuistilla ja katsellessaan pääskysten hurjaa lentoa taivaalla. Päivät ja hiukan yötkin ;) olivat sujuneet leppoisasti ompelukoneen ääressä tai rautalankaa kieputtaessa. Mutta mikäpä tehdessä, kun ei ole seinänaapureita jotka häiriintyisivät.

Kunhan myymälä saadaan rempattua niin täytyyhän sitä olla myytävääkin ja itsellekin on kiva laittaa kaikkea kaunista :)

Talo on edelleenkin kesken! Remonttimies oli saanut taas kuulla kunniansa, eihän se puusilmäinen miehen kuvatus, ollut lukenut ohjeita, miten kattopaanut laitetaan. Oli jo hätäyksissään mennyt tervaamaan koko katon. Kaikenlaisia remonttimiehiä sitä onkin, tätä kehveliä en kyllä suosittele kellekään, Mirella päätti topakasti.

Saapa nyt nähdä milloin katto valmistuu.

Remonttimies, kun levittelee vain käsiään ja hokee, ettei nyt oikein ehdi. Esikoispoika täyttää viikonloppuna kuulemma hurjat 16 ja niitäkin kemuja pitäisi valmistella. Ja kattokin on kuulemma niin vaikea, kaikenlaisia jiirejä pitää leikata, kun vanhassa talossa on vanhan talon mutkatkin. Oikeanpuoleinen yläikkunakin on kuulemma niin kierossa, että haittaa hiukan hommia.

No sen on taatusti, joku toinen puusilmäinen remppa mies asentanut, tuumii Mirella itsekseen, vaikkei vaihtasi pois yhtäkään mutkaa, narinaa tai koloa. Niin rakas tämä mummun perintörahoilla ostettu talo on.
Netistä Mirella oli nähnyt ilmoituksen talosta ja siltä seisomalta ostanut. Oli heti tiennyt, että tämä se on, vaikkei sisällekään ollut jalallansa astunut. Rakkautta ensi silmäyksellä! :)

Ja kiireitä tässä oli Mirellakin, puotiinkin tarvittaisiin vaikka sun mitä. Uutuuksia ja ihanuuksia Mirella aikoi lähteä haistelemaan sunnuntaina Forssan markkinoille, josta itselle ja puotiin löytyisi taatusti kaikkea kaunista. :)

Mutta hyvänen aika! Eikös tästä kuistilta nyt puutu jotain? Mirella kummastelee.

Ei kääks! missä ihmeessä on ulko-ovi? Ei hyvää päivää sentään, minne se remppamies taas luikki piiloon. Ootappas kun saan sinut puhe-etäisyydelle niin saat sinä kuulla kunniasi..ja ei sen tarvitse olla edes puhe-etäisyys, kuulet sinä kunniasi kauempaakin!!

Piipan pipertämää

Post...siis itelloonit, muistavat nukkekoti harrastajaakin tasaisin väliajoin. He työntävät postilaatikon täyteen kaikkea tarpeellista kuten mainoksia ja tarpeetonta, kuten laskuja.
Laskuillahan ei tietenkään tee mitään, mutta mainoksilla kylläkin. Niistä voi leikellä sopivia kuvia ja näpertää keittiönpöydän ääressä kaikenlaista mukavaa. Kuten noita lehtiä ja lankavyyhtien vyötteitä. Tyynyn tekele ja neulomus on napattu, sieltä ihka ensimmäisistä tekemistäni room bokseista.
Ei ei minun kärsivällisyyteni ei luonnistu tuohon virkkaamiseen, tuollaisen sotkun sain aikaiseksi :)
Lopuksi vielä tuokio kuva..ei nämä eivät ole Marengin asukkaita vaan pikku herrojeni Samiksia..niin kun on kuulemma monta samanlaista..no kuvassa ne yksilölliset erilaiset :D :D Kivat leikit syntyi äitin kuvailun lomassa :D Isä näköjään on se mestari kutoja :)