Maalausterapiaa

Seinä on vielä kesken, mutta ihan pakko pikkasen vilauttaa :)

Väri on IHANA! Ja viikonloppu on ollut suorastaan terapeuttinen! Ihan yliraskaan viikon jälkeen me on naisporukalla vaan hiimailtu kotona kalsareissa ja kasteltu siveltimiä maalipönttöihin. Välillä suorastaan sotkettu! Mies ja pojat on olleet mäessä. Viikonlopun saldona maalattu on makkarin seinä, senkki, pöytä ja pari tuolia. Riimustuksia on ilmaantunut vaatekaappien kylkeen, Veetin huoneen lattiaan ja olkkarin seinään :) Melko pian tajusin, että lattiat vaan täyteen pahvia, niin saadaan molemmat tehdä hommia rauhassa!

 

Operaatio seinä

Tulin vain kertomaan, että operaatio turkoosi seinä on alkanut! 

Työmaalla käy melkoinen vilske. 

Ainoastaan miestä ei näy...

Muuten mulla kyllä on apulaisia!

Tasoitustöissä me meinataan katsoa seinää vähän läpi sormien...

Uskokaa tai älkää, mutta ennen alan koulutusta seinienkin maalaaminen oli 

PALJON helpompaa!

Niin...ja tiedättekö mitä vielä. 

Kaiken tämän tapetti-innostuksen jälkeen joudun toteamaan, että

olen ehkä sittenkin ihan vähän maali-seinä-ihminen...

Voitto kotiin ja tähtitapettia

No nyt se sitten on virallistettu. Vea voitti valokuvakilpailun, ja siitä ISO KIITOS kuuluu teille!!! En vielä eilen uskaltanut hehkuttaa, koska tiesin monen äänestäneen useita kertoja... Aikaisemmin jo mainitsinkin tuolla teksteissä, että se tuntui hiukkasen epäreilulta... Onneksi kisan järjestäjä kuitenkin oli sen verran fiksu, että lopulliseen tulokseen laskettiin vain yksi ääni kustakin osoitteesta.

Noiden äänien perusteella me päästään Helsinkiin kuvausmatkalle! Kivaa!!! Kuvauspaikkana on siis Linnanmäki. Teen matkasta sitten erikseen postauksen, sen lupaan. 

Remppa ei juurikaan edisty... Jokunen vuota on saatu Viljamin huoneeseen.

Tuo valopallukka keskellä ei ole seinässä, vaan vain kuvassa. Onneksi! Viljamin huonetta tapetoidessa koin pienen takaiskun. Jouduin nimittäin melko pian toteamaan, etten varmaan sittenkään voi ottaa keittiöön alunperin suunniteltua pallotapettia. Mulla nimittäin on tosi paha migreeni, eivätkä mun silmät yksinkertaisesti kestä tällaista pienikuvioista seinää kovin pitkään. Olo on kuin merisairaalla. Ei hyvä!

Vähän harmittaa...

Mutta siitäkin huolimatta, iloista perjantaita meille kaikille!

Hukkaneliöitä?

Kiitos kaikille ihanista viesteistä edelliseen postaukseen! Ne innostivat kovasti laittamaan  kuvia rempasta. Välillä olen miettinyt, että mahtaakohan nää meidän seinän värit kiinnostaa muita kuin meitä ja meidän mummoa :) Sielläkin oli yö jännitetty mahtaako tapetti pysyä seinällä aamuun asti, hih!

Laitan seuraavaksi muutaman kuvan meidän "turhasta" väliköstä, jonka sijaintia voi tarkemmin käydä tiiraamassa pohjapiirrustuksesta täältä. Viltsun huoneen ja kylppärin kulmauksessa on ns. hukkatila johon sain eilen viriteltyä läppärille sopivan pöydän jonka bongasin alesta. Ihan loistava tila kun varsinaista työhuonetta ei kerta ole. Tila on aika hämärä, mutta tietokoneen kanssa hommia tehdessä se ei häiritse ollenkaan. Pikemminkin päinvastoin.

Seinät ovat edellisen asukkaan jäljiltä tummansiniset, mikä lisää tilan hämäryyttä. Tähän haluan ehdottomasti jossain vaiheessa valkoiset puuseinät. Panelia, hirttä tai hirsijäljitelmää... Mutta valkoista ehdottomasti! Tähän tyyliin:

Se saa kuitenkin vielä odottaa hetken, koska nyt on mentävä taas poikien huoneiden kimppuun. Ajatus vaan lentää nopeampaan kuin nämä liisteriset sormet, ja haaveilu on niin mukavaa...

Haaveisentäyteistä tiistaipäivää sinne kaikille myös!

Yötyö

Ainoa oikeasti rauhallinen hetki tehdä hommia meidän perheessä on yö. Niinpä illalla kun lapset saatiin sammumaan me kaivettiin miehen kanssa tapettiliisterit ja harjat esiin ja aloitettiin tapetointi... Tai oikeastaan tapetoinnin tee-se-itse pikakurssi. Kumpikaan ei nimittäin ollut tapetoinut koskaan aikaisemmin. Tähän asti meillä on aina ollut seinissä vain maalia.

Näin jälkiviisaana vois todeta, että harjoittelutapetiksi olisi tietysti voinut valita hieman helpommin kohdistettavan kuvion. Maiden rajat ja joenmutkat tuli aika tarkkaan syynättyä, ja muutama ylimääräinen mutka saattoi johonkin kohtaa tulla... Kaikenkaikkiaan olen kyllä aika ylpeä lähes saumattomasta yhteistyöstä. Tämän jälkeen varmaan mikään kuviotapetti ei tunnu ylitsepääsemättömältä... Vai olenko väärässä?

Välillä piti vain ottaa rennosti ja ihastella työn tulosta...jalat tukevasti Afrikassa.

Jos tämä koko komeus on aamulla vielä kiltisti paikoillaan, voidaan huokaista helpotuksesta...
Ennen sitä en varmaan uskalla edes hengittää seinän takana.

Tässä vaiheessa on pakko pyydellä anteeksi jo tätä remonttijuttujen paljoutta ja rumia, pimeitä kuvia öisistä hämärähommista, mutta tätä tämä meidän elämä tällä hetkellä on... No, osataan me välillä lomaillakin. Viriteltiin pihalle muurikka pannu ja paistettiin ihania lettuja iltapalaksi, NAM!

Mukavaa tiistaita kaikille teille siellä!

Ensi yönä onkin tähtitapetin vuoro...

Poikien huoneet

Juhannusvieraat hyvästeltiin haikein mielin ja lähes koko päivä on mennyt jälkiä siivoillessa. Kun saatiin enimmät kuratassun jäljet pestyä lattioista (viisi lasta, neljä aikuista ja kaksi koiraa on valtoimenaan ravannut sisään ja ulos, ulos ja sisään parin vuorokauden ajan) alettiin Assen kanssa  kiipeillä seinille. Nyt olis viikko tehokasta peliaikaa ennen seuraavaa lapin reissua... Tarkoitus olisi saada poikien huoneet hyvälle mallille.

Tässä muutama kuva poikain huoneista ennen remppaa. Viljamilla tällä hetkellä ihanat hempeät prinsessa tapetit, joista on revitty jo aika monet naurut :) Kuvat on vain räpsästy tosi nopeaan muuttopäivänä, joten älkää välittäkö mm. mustista jätesäkeistä ja vinoista seinistä, jotka ainakin toistaiseksi luonnossa vaikuttavat ihan kohtalaisen suorilta... Katsotaan sitten remontin jälkeen vieläkö ollaan samaa mieltä...

Tähän huoneeseen siis tulee musta tähtitapetti tuolle pitkälle seinälle, joka on tällä hetkellä vaaleanpunainen. Muut seinät laitetaan valkoisiksi.

Veetin huoneen vihreä tapetti oli todella jo vaihtokunnossa!

Seinät on nyt putsattu vanhasta tapetista, tasoitettu ja huomenna pitäisi askarrella tähän se maailmankartta jonka jo aikaisemmin esittelin. Haetaan myös uuden katon ainekset molempiin huoneisiin. Uudet sängyt pitää tilata myös. Ihanaa päästä viimein kunnolla käsiksi näihin hommiin!

Mukavaa sunnuntai-illan jatkoa kaikille teille, ja uusille lukijoille lämpöinen tervetulotoivotus!

Ja valkeus tuli

En malta olla laittamatta paria kuvaa meidän ykkösveskistä, vaikka se vielä onkin keskeneräinen. Ainakin listat ja kaappi puuttuvat ja katto on vielä maalaamatta. Taidan lisäksi kuulua siihen ihmisryhmään, jotka eivät saa koskaan kotiani oikeasti ja lopullisesti valmiiksi, mutta se sopii mulle! Aina tekee mieli muuttaa jotain kohtaa. Tällä kertaa ruskeat seinät siis maalattiin valkoisiksi.

Valon määrä vähintään tuplaantui! Itse olen ainakin tosi tyytyväinen!

Valkoisen pariksi valitsin, yllätys yllätys, mustan! Olen ihan heikkona kaikkeen mustaan rautaan, ja toiselle seinälle tuleekin kokoelma erilaisia takorautaisia kauniita koukkuja pyyhenaulakoiksi, kunhan löydän ne pakkauksista. Musta tanko on ostettu Ikeasta joskus vuonna peruna, ja se vain uskollisesti vieläkin palvelee, milloin missäkin.

Vean jakkara tarttui mukaan kirpputorilta niinikään vuonna jotain... Olisikohan pari senttiä maksanut (vai oliko ne vielä sillon pennejä) mutta tästä en luovu.

Katon väriä mietin vielä...

Mukavat viikonloput!

Mekin jäätiin viikoksi kotiin ihan vain naisporukalla kun miesväki starttasi heti aamun valjettua Lappiin ;)

Maailmankartta

Ihanaa! Ensimmäinen maalipurkki on korkattu ja viime yönä vetelin vessaan ensimmäisen kerroksen valkoista pintaa. Aamulla sitten toisen, ja vielä kolmas tarvitaan, sen verran tumma oli alkuperäinen väri.  On se vain aina niin ihmeellistä miten valkoinen tuo valoa ympärilleen. Aloin jo horjua värikkäissä tapettivalinnoissani... 

Mies on lähdössä poikien kanssa viikoksi Norjaan, joten hurjaa edistystä tapettirintamalla ei ihan pian ole odotettavissa. Vessaa yritän sensijaan saada valmiiksi sillä välin. Pikku apulaisen kanssa sekin on välillä hieman haastavaa... 

Tapetit ostettiin kuitenkin jo myös nuoremman pojan huoneeseen. Niiden valinta aiheuttikin mulle suorastaan harmaita hiuksia ja itku meinasi päästä monenkin rullan kohdalla. Niinkuin olen kertonutkin aikaisemmin, tän ikäisten poikien mielipiteitä on jo pakko vähän kuunnella, ja välillä niissä onkin nielemistä, kunnes taas muistan, että pitää olla tyytyväinen, että nämä herrat tietävät mitä tahtovat... Alunperin Veeti ilmoitti haluavansa seinälleen maailmankartan (tosi Veetimäistä!). Sopivaa ei vain meinannut löytyä. Niinpä siirryttiin sitten katselemaan muita vaihtoehtoja, ja valinnat olisivat olleet tällaisia:

Olin aikalailla kauhuissani! Ylempi tapeteista on ihan kaunis, mutta en vain haluaisi sitä meille. Liian värikäs... ja liian raidallinen... Ja alempi... ei kiitos!

Sitten yksi ilta netissä surffaillessani eksyin Terran sivuille, josta löysin kuin löysinkin JUURI TÄYDELLISEN maailmankartan sekä äidin, että pojan makuun!

Kartta on mitoiltaan koko ison seinän peittävä, ja todellisilta väreiltään tuo meri maiden ympärillä on sellainen vanha, kuulas vaaleansininen. Aivan IHANA! Tuskin maltan odottaa, että päästään tätä seinään kiinnittelemään :)

Tapetteja siis

Miten ihmeessä te rakennatte talojanne, kun minä olen  ihan pyörällä päästä jo pelkästä remontin suunnittelusta? Olen löytänyt ja päättänyt tasan sen yhden tapetin keittiöön, ja muista en vain pääse itseni kanssa yhteisymmärrykseen. Yksi kuitenkin on varmaa. Beigeä tapettia meille ei tule. Kaakaon väriset kodit ovat tosi kauniita, mutta se vain ei ole meidän juttu. Olohuoneeseen tuleva tapetti on valkoinen, tai sitten jollain lailla enemmän harmaaseen kuin beigeen vivahtava. Nyt vaan jonku pitäs keksiä hyvän näkönen tapetti, joka täyttäisi nuo ehdot.

Tuo valkoinen tapetti tarttui eilen matkaan Terrasta, mutta onkohan se meille vähän liian "hieno"? Lisäksi kuvio on aika pientä ja siksi tekee levottoman olon, vaikka kaunista onkin. Ja sitten vielä tuo kiilto... Ehkä ei sittenkään... Toinen vaihtoehto olisi tuo vaaleansininen, josta sain nyysittyä vain pienen palasen. Voisko olohuoneeseen harkita noinkin "tummaa" väriä? Kaksi olohuoneen seinistä päällystetään kuitenkin valkoisella hirsipaneelilla. Minusta alkaa tuntua pikkuhiljaa, että tätä vauhtia koko kämpästä tulee sininen...

Vinkkejä otetaan vastaan! (Tehän tiedätte meidän remppareiskan...)

Miten tässä voi pakata kun pitää samalla ajatella niin paljon...

Miehet Marsista, naiset Venuksesta

Kaikkihan me tiedetään, että miehet on Marsista ja naiset Venuksesta. Meidän tapauksessa  tuntuu kuitenkin välillä siltä, että ukkokulta on ihan vain kotosasti metsästä ja minä jostain tapettihyllyn ja kenkäosaston välistä. Te tiedätte sanomattakin, että minä olen aika tulessa tän rempan kanssa. Eilen käytiin (taas vaihteeksi) syvällinen keskustelu "tapeteista". Minä istun koneella, mies makaa lattialla sanomalehden takana. Toinen vaahtoaa tapeteista ja toinen puhuu vain ja ainoastaan (arvatkaas mistä), haulikosta.

Tilanne kestää hetken, kunnes päätän nostaa kissan pöydälle. Tivaan syytä marttyyrin äänellä: miksei kiinnosta, mikset innostu , miks et voi hetkeä keskittyä rempan suunnitteluun jne... kunnes mies ilmoittaa, että hänestä nyt vaan ei ole tarvetta puuttua asiaan, koska hän on aina ollut tyytyväinen suunnittelemaani sisustukseen.

Niin... Tätähän täytyy ihan pohtia... Haluaisinko oikeastaan edes vääntää kättä siitä, millaiset tapetit meille laitetaan olohuoneeseen, vai onko oikeastaan ihan hyvä, ettei puoliskolla ole minkäänlaista tarvetta puuttua asiaan? Miten teillä? Kuka määrää kaapin paikan? Tiedän, että aika iso osa tätä blogia lukevista naisista kuitenkin haluaa sisustaa kotiaan, mutta kenen ehdoilla? Miten teidän miehenne suhtautuvat sisustukseen?

Laitan tähän maistiaisia vielä noista minut "villinneistä" seinäpapereista :)

Aika hempeitä...

Voihan se olla, että mies tulee vielä katumapäälle, mutta kassalla on myöhäistä yskäistä...

Ihanaa, että jaoitte mun kanssa nämäkin kuvat ;)