Viheralueiden suomalaiset perennat

 *Kirjavinkki

    Kirja saatu arvostelukappaleena: 

Viherympäristöliitto ry

Voi, kuinka kaipasinkaan tämän kaltaista tietokirjaa perennoista aiemmin!

Tänä keväänä ilmestynyt 

Viheralueiden suomalaiset perennat 

on kattava perusteos suomalaisista perennoista.

Sen tekijäkaartiin kuuluu suomalaisia huippuasiantuntijoita kasvialalta.

Sirkka Juhanoja,
Katja Orrainen,
Ella Räty,
Jari Särkkä

ja 

Jyri Uimonen

ovat koonneet yhteistyönä lähes 700 lajiesittelyä 

yksiin kansiin.

Taimistoviljelijöiden

 julkaiseman kirjan takana onkin pitkä projekti ja tutkimustyö.

Kaikki kirjassa olevat perennat ovat olleet viljelyssä ja seurannassa 

sekä julkisilla viheralueilla että yksityisissä puutarhoissa.

Näiden kokemusten pohjalta kirja on perustuu varmaan tietopohjaan

ja soveltuu Suomen oloihin.

Galium odoratum

tuoksumatara

Itse käytän puutarhan perusteoksia lähes päivittäin työssäni,

mutta myös vapaa-ajallani.

Eli kirja soveltuu hyvin sekä puutarhaharrastajille että ammattilaisille.

On mahtava inspiroitua ja hakea tietoa selkeistä lajiesittelyistä

ja juuri meidän oloihimme soveltuvista kasveista.

Siksi pidin erityisesti taulukoista ja 

selkeistä kuvista.

Ja siitä kuinka saman kasvin eri lajikkeet on esitelty.

Kunkin perennalajin kohdalla on myös kerrottu hoito-ohjeita.

Pidin myös siitä, 

että kukkivien perennojen lisäksi kirjasta löytyy myös heiniä ja saniaisia.

Kirjan anti ei rajoitu vain perennojen esittelyyn, 

vaan sisällöstä saa vinkkejä myös perennojen erilaisiin käyttötarkoituksiin ja -kohteisiin.

Perennat ovat kauniita ryhmäistutuksissa, maanpeittokasveina ja hulevesi-istutuksissa.

Myös dynaamiset istutukset ja monimuotoisuus on esitelty lyhyesti.

Kirjan lopusta löytyy myös loistavat taulukot 

dymaamisten istutusten, katu- ja hulevesi-alueiden  perennoista

Luonnonvarakeskuksen käyttökokeiden mukaan.

Viheralueiden suomalaiset perennat -kirja on ennen kaikkea tietokirja,

mutta sen parissa voi myös kasvattaa haavelistaansa ja inspiroitua.

Ja nyt syksyllähän on ihan loistava aika istuttaa uutta.

Syksyn sateet auttavat kasveja juurtumaan,  

jolloin ne ovat keväällä jo täydessä vauhdissa uuteen kasvukauteen.

Keväällä puutarhassa riittää hommia,

joten kaikki mitä voi tehdä jo syksyllä on helpotusta kevään kiireisiin.

Tähän aikaan vuodesta myös aukkopaikat ja muut tarpeet ovat paremmin 

nähtävillä ja muistissa.

Lämmin suositus tälle jokaisen puutarhurin perusteokselle,
joka on ollut itselläni kovassa käytössä keväästä lähtien.

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

Parvekenäkymiä lokakuussa

 

Pikkuhiljaa parhain ruska alkaa väistymään 

ja maisema avartuu ja värit muuttuvat lempeän murretuiksi.

Rakastan ruskaa, mutta värien paljous on alkaa jossain kohtaa jopa hieman väsyttää.

Ei ehkä pitäisi kirjoittaa näin, kun tulevat kuukaudet eivät väreissä riehu.

On tulossa harmaa ja ruskea aika,

mutta tavallaan sekin on ihan ok tämän värikylläisyyden jälkeen.

Lokakuussa maisema avartuu ja 

se tuo uusia näkymiä sekä omaan puutarhaan että ikkunoista katseltaviksi.

Voi olla, ettei nämä näkymät ole aina tervetulleita, 

jos vastassa on naapurin ikkuna tai pressukatos.

(Meillä ei onneksi ole.) 

Tästä ajasta kannattaa ottaa pihasuunnittelun kannalta kaikki irti.

Sillä nyt näkee selvästi, mihin kaipaa ikivihreää suojaa joko näkymiltä tai tuulelta.

Tai mistä kohtaa olisi hyvä puolestaan avata näkymiä.

hopeakuusi 

Picea pungens ´Glauca` 

コロラドトウヒ

Meillä kasvaa rinteen reunalla hopeakuusi ja 

alempana limittäin metsäkuusi, jota olen hieman trimmaillut.

Nämä ikivihreät puut estävät näkyvyyden läheiselle tielle, kun vielä  kasvattavat kokoaan.

Kesällä näihin puihin ei paljon kiinnitä huomiota, 

mutta niiden kasvupaikat ovat pitkällisen tiirailun tulos lehdettömään aikaan.

Olen katsellut eri ikkunoista, mihin kohtaan suoja olisi tarpeellisinta.

Selkeät aidat tai kasvirivistöt saavat helposti aikaan karsinamaisen efektin.

Lomittainen ja luonnollinen kasvien asettelu tuo suojaa, 

mutta tekee näkymistä luonnollisia sekä ilmavampia.

Myös rinteessä on puita,

jotka eivät niinkään tuo suojaa,

mutta luovat vaihtelevuutta rinteeseen.

Myös se, etteivät kulkureitit kulje rinteessä suoraan,

tuovat mielenkiintoa.

Samalla kulkureitit naamioituvat hyvin kasvillisuuden sekaan,

eikä näkymistä tule liian suoraviivaisia tai jyrkkiä.

Lisäksi rappusia tai polkuja on helpompi ja turvallisempi kulkea,

kun ne eivät johda suorina jyrkkää rinnettä alas.

  laikkukirjokanukka

Cornus alba ´Elegantissima`  

シラタマミズキ

Näkymissä on hyvä pohtia myös lehtimuotoja sekä -väritystä.

Laikkukirjokanukka tuo valoa ja kontrastia upeilla lehdillään, 

jotka pysyvät pensaassa ihan talven tuloon saakka.

Nyt on siis tiirailun ja tarkkailun aika.

Luontoa ja lintuja on hyvä tarkkailla,

mutta välillä kannattaa pysähtyä katselemaan 

myös oman puutarhan näkymiä.

Suosittelen laittamaan ylös ajatuksia ja 

suunnitelmia kasveista ja uusista istutusalueista.

Myös kaadettavia puita kannattaa merkitä itselleen muistiin,

jotta niitä voi poistaa kevättalvella.

Mukavia tiirailuhetkiä!

Enkä tarkoita naapurien kyttäämistä,

sillä siihen ei ole aikaa puutarhan ja luonnon ihmettelyltä. ;)

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, YouTubessa, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

Nordic Garden Design - Pohjoisen puutarhat

 Kirjavinkki            

Kirja saatu arvostelukappaleena: Cozy Publishing

Esittelin teille viime viikolla muutaman ulkomaisen pihasuunnittelukirjan 

ja nyt haluan tuoda estradille upean kotimaisen teoksen samasta aiheesta.

Tässä kirjassa ei niinkään opeteta pihasuunnittelua tai 

anneta oppikirjamaisesti vinkkejä puutarhan perustajalle, 

vaan kirja on enemmänkin katsaus upeisiin suomalaisiin puutarhoihin ja niiden tunnelmaan.

Kirjassa on jotain samaa tunnelmaa, jota koin lapsena, 

kun luin iki-ihanaa Salaista puutarhaa.

Sivuilla pääsee kurkistamaan ikään kuin porttien taakse,

johonkin todella viehättävään ja sydämellä aistittavaan kauneuteen.

Kirja on upean kaksikon käsialaa.

Pitkän linjan taiturit

puutarhakirjailija ja -toimittaja

 Johanna Vireaho ja valokuvaaja Hanna Marttinen

ovat tallentaneet 

NORDIC GARDEN DESIGN

Pohjoisen puutarhat

- kirjan sivuille 

monta upeaa suomalaista puutarhaa.

Kirjan on kustantanut Cozy Publishing.

Harmonisen ja kauniin taiton takana on Viola Minerva Virtamo

ja sen on editoinnut Elina Lähteenmäki.

Ilmestymisvuosi: 2021

Kirja on saatavilla myös englannin kielisenä.

Itse inspiroiduin kirjan upeista puutarhoista ja niiden yksityiskohdista.

Kuvat ja teksti kulkevat käsi kädessä. 

Johannan teksti ei ole vain selostusta ja opastusta,

 vaan se jotenkin koskettaa ja tuo esille puutarhan syvempiä merkityksiä ja sielukkuutta.

Hannan kuvat puhuvat samaa kieltä. 

Niiden avulla pääsee kokemaan puutarhojen tunnelmat, 

vaikka ei olekaan itse paikalla. 

Tunnelma kuvissa on rauhallinen ja harmoninen ja

se viehättää minua erityisesti.

Katkelma kirjasta:

´Metsä on toinen kotimme - paikka, jossa voimme hyvin,

rentoudumme ja saamme nauttia luonnon hyvää teke-

västä vaikututksesta. Onnin onkin palanen metsää omalla

pihalla. Metsän laitaan sijoittuvassa puutarhassa on kui-

tenkin elettävä luonnon kanssa sulassa sovussa ja tasa-

painossa. Anna luonnon ja luodun puutarhan kohdata lempeästi ja harmonisesti.`

Lämmin suositus tälle upealle teokselle!

Meillä kirja on olohuoneessa

ja fiilistelen useinkin sen seurassa.

Kirja ei kuitenkaan jää pelkästään fiilistelyteokseksi,

vaan sen sisällöstä ammentaa ideoita ja tietoa

myös omaan puutarhaan.

Ainoan miinuksen annan sille, ettei kirjassa ole kuvissa näkyvien kasvien tietoja.

 Luulen kuitenkin, että niiden poisjättäminen on ollut tietoinen valinta. 

Ilman kuvatekstejä kirjan taitto on pysynyt rauhallisena ja selkeänä. 

  ♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, 

 sekä blogit.fi:n  kautta.

Inspiroivia pihasuunnittelukirjoja

Kirjavinkki

 

Tässä kohtaa vuotta on jo suuri palo päästä tekemään

 jotain oman puutarhansa ja kevään edistämisen hyväksi.

Uskon, että puutarhaohjelmat, -kirjat ja -lehdet ovat blogien

 lisäksi aika kuumaa tavaraa meidän monen puutarhaintoilijan mielestä.

Inspiraatiota kaivataan nyt valtavasti ja 

muistivihkot täyttyvät ajatuksista ja unelmista.

Tässä kohtaa vuotta tuntuu myös siltä, 

että kaikki on mahdollista. 

Kaikkeen riittää aika ja voimat. 

Mutta sellaistahan se unelmoiminen on. 

On hyvä tavoitella suuria, sillä silloin edes osa niistä unelmista toteutuu.

 Ja voihan sitä kaikkikin unelmat toteutua,

 ne saattavat vaan viedä enemmän aikaa kuin alunperin on kaavaillut.

Unelmat tarvitsevat tässä kohtaa juuri siipiä. 

Kyllä me puutarhurit tiedetään, että myös juuria ja kovaa työtä tarvitaan. 

(Lue: maan raakaa kaivamista ja kompostin kärräämistä sekä kasvien juurtumisen odottelua.) 

Tuskin kovin moni meistä puutarhaharrastajista luuleekaan,

 että nämä puutarhaunelmat saavutetaan ilman työtä 

tai tuota armotonta kärräämistä sekä lapioimista. 

Tiedämme myös, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. 

Suunnittelemme joka vuosi jotain uutta. 

Tai suunnittelemme ainakin jonkun kasvin siirtämistä, pois kaivamista tai karsimista. 

Näiden suunnitelmien tueksi me tarvitsemme juuri näitä inspiraation lähteitä. 

Itse tarvitsen inspiraatiota sekä työni puolesta

että myös oman puutarhan vuoksi. 

On hauskaa, että oman puutarhan suunnittelu ja kaikesta haaveilu on minulle harrastus, 

jonka parissa rentoudun. 

Ja toisaalta teen aikalailla samaa myös työaikanani.

Viime vuonna, kun kaikki messut ja tapahtumat olivat taas kertaalleen peruttu,

minulle tuli valtava inspiraation nälkä. 

Tämän nälän taltuttamiseksi tilasin muutaman englanninkielisen pihasuunnittelua käsittelevän kirjan, 

jotta saisin jotain uutta buustia työhöni sekä oman puutarhan haaveiluhin.

Haluankin nyt vinkata myös teille näistä kirjoista. 

Kirjat ovat tosiaan englanninkielisiä,

 mutta kuvat kertovat jo paljon, vaikka kieli ei taittuisikaan täydellisesti. 

Ainut asia, mitä kannattaa huomioida ulkomaista puutarhakirjallisuutta lukiessa 

on erilaiset kasvuolosuhteet ja muutkin olosuhteet. 

Kirjoista voi ottaa yleisesti vinkkiä ja mallia,

 mutta monet kasvit eivät pärjää meidän olosuhteissamme. 

Tosin ei niitä täällä myydäkään. 

Myös kaikissa rakenteellisissa asioissa meiltä Pohjolan ja 

routaisen maan asukkailta vaaditaan paljon enemmän. 

Kiveyksen tai terassin teko-ohjeet eivät päde meille. 

Terassien ja kiveysten muodoista ja suunnittelusta saa silti paljon inspiraatiota. 

Pidemmittä puheitta, näitä kirjoja suosittelen lämpimästi:

Encyclopedia of Garden Design

Garden Design Master Class

The Art of Outdoor Living

Mukavaa alkanutta viikkoa ja paljon inspiraatiota sekä unelmia!

  ♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, 

 sekä blogit.fi:n  kautta.

Parhaimpia ruskakasveja Vaahteramäellä osa 2

 

 koivuangervo

Spiraea betulifolia 

マルバシモツケ

Eilen saimme nauttia mahtavan aurinkoisesta säästä ja 

ruska tuntui leiskuvan entistä kirkkaammin kaikkialla. 

Meillä vaahterat ovat melkein pudottaneet jo lehtensä,

mutta eilen messuille ajaessa nautin suunnattomasti 

kaupungin puistopuiden valtavasta ilotulituksesta.

Olisi pitänyt ehkä jäädä kuvailemaan sinne, 

mutta aikataulut eivät tällä kertaa sallineet kuvausretkeä.

Tässä postauksessa on taas Vaahteramäen ruskaa tarjolla. 

 helmipihlaja

Sorbus koehneana

ナナカマド

Helmipihlajan lehtiä taitaa olla jo maassa kuin puussa,

mutta valkoiset marjat loistavat kuin pieni valosarja ruskan keskeltä.

Kaunopunahatut alkavat jo olla hieman ränsistyneitä, 

mutta kellertävä syysväritys tuo myös väriä puutarhaan. 

Taustalla näkyy syyshortensia ´Little Lime` sekä laikkukirjokanukka.

Laikkukirjokanukka tuo ruskan sijasta valoa syyspuutarhaan, 

varsinkin aina vain aikaisemmin pimeneviin iltoihin.

Tuijan edessä liekehtivät koivuangervot.

Taustalle punaa tuo kotipihlajat sekä pilvikirsikka.

Tässä penkissä koivuangervot ovat hieman vaaleamman sävyisiä. 

Korkea puu on marjatuomipihlaja ´Obelisk` (Amelanchier alnifolia).

Sen kellertävät lehdet ovat jo melkein pudonneet.

Vihreä matala pensas on pienikokoinen  pihajasmike (Philadelphus coronarius ´Nanus`).

Sen vierellä on tummanpuhuva purppuraheisiangervo  'Little Devil' 

(Physocarpus opulifolius 'Little Devil'). 

Niin ihana pensas, mutta niin kamala nimi.

Syksyyn tuo siis värejä ja kontrasteja monenlaiset kasvit. 

Tärkeää on, ettei kaikki leisku tulipunaisena, sillä silloin mikään ei pääse oikeuksiinsa. 

Kun osa kasveista pysyy vihreinä pitkään ja 

osalla on hieman dramaattisempi väritys koko kasvukauden ajan, 

puutarhassa säilyy mielenkiinto ja kaikki pääsevät oikeuksiinsa.

Tämä on Parhaimpia ruskakasveja Vaahteramäellä postaussarjan 2. osa.

Esittelen nimittäin teille parhaimpia ruskakasveja Vaahteramäellä joka päivä tällä viikolla.

Toivon, että saatte niistä ideoita omaan puutarhaanne. 

Täältä löydätte postaussarjan ensimmäisen osan:

Parhaimpia ruskakasveja Vaahteramäellä osa 1

Kauneutta alkaneeseen viikkoon! 

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

Kaunis yhdistelmä: preeriamesiangervo ja kirjosaarnivaahtera

 

preeriamesiangervo

Filipendula rubra

アメリカシモツケソウ

ja

kirjosaarnivaahtera

Acer negundo ´Flamingo`

フラミンゴ種の葉の斑

Puutarhasuunnittelussa on hauskinta miettiä kasviyhdistelmiä.

Se on harmillisesti kyllä yleensä se viimeinen suunnitteluvaihe, 

kaikkien puutarhan rakenteiden, toimintojen ja alueiden suunnittelun jälkeen.

Parasta kasviyhdistelmissä on keksiä loistavia kombinaatioita ja 

ikään kuin lainata viereisten kasvien värejä.

Tällainen kombinaatio syntyy, 

kun istuttaa preeriamesiangervoa ja kirjosaarnivaahteraa lähekkäin.

Preeriamesiangervon vaaleanpunainen toistuu kirjosaarnivaahteran uusissa lehdissä. 

Eikö olekin aika täydellinen yhdistelmä?

PREERIAMESIANGERVON HOITO

- Viihtyy puolivarjossa, kosteahkossa, hikevässä ja kuohkeassa maassa.

Ne ovat luonnostaan kosteiden niittyjen kasveja.

- Pärjäävät oikeastaan ilman hoitoa, ilman ravinteita ja kalkkia.

- Parhaimmillaan purojen ja vesien lähellä.

- Korkea ja pystykasvuinen. Voi kasvaa jopa 150-250 cm korkeaksi. 

Meillä nämä yksilöt ovat noin 150 cm korkeita. 

Korkeudesta huolimatta ei tarvitse tukea, vaan pysyy itse pystyssä. 

- Erityisen suositeltava luonnontilaisen ja hoidetun alueen rajamaille. 

Kirjosaarnivaahteran lehdet ovat valkovihreitä, 

mutta uusissa lehdissä on vaaleanpunaista. 

Myös versoissa on häivähdys samaa sävyä. 

Lisää tietoa kirjosaarnivaahterasta löytyy seuraavista postauksista:

Sinnikäs kirjosaarnivaahtera

Ihana kirjosaarnivaahtera

preeriamesiangervo

Filipendula rubra

アメリカシモツケソウ

ja

purppuraheisiangervo 

Physocarpus opulifolius ´Diabolo`

フィソカルプス・オプリフォリウス‘ディアボロ’ 

Upea yhdistelmä syntyy myös preeriamesiangervosta

 ja tummasta purppuraheisiangervosta.

Tässä muuten tulee taas esille näiden suomenkielisten nimien harhaanjohtavuus. 

Angervo päätettä on kasvien nimissä käytetty valtavasti, 

vaikka kasvit eivät ole mitään sukua toisilleen. 

Siksi kannattaa kiinnittää aina katseensa tietellisiin nimiin, 

niistä selviää parhaiten kasvien sukulaisuhteet. 

Jos haluat lukea enemmän purppuraheisiangervosta,

löydät postauksen täältä:

Purppuraheisiangervo ´Diabolo`

Mitäs piditte näistä yhdistelmistä?

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.