Idänneito on kuin koru

 

idänneito

Nigella orientalis

ニゲラ オリエンタリス

Kuivakukat ovat nousseet viime aikoina trendien huipulle.

Itse olen lämmennyt niille aika hitaasti,

sillä olen elänyt jo yhden kerran suuren kuivakukkabuumin.

Nykyään kukkakaupoista löytyy kuitenkin niin upeita kuivakukkia,

että olen aivan ihastuksissani.

Tämä upea idänneito on kuin koru.

Se vei minun sydämeni kertaheitolla.

Suunnitteilla on kranssien tekoa näistä upeista kuivakukista,

mutta ne ilahduttavat myös yksinkertaisina maljakkokukkinakin.

Ei tarvita kuin yksi oksa kauniiseen maljakkoon

ja viehättävä asetelma on valmis.

Idänneidon kuivatuissa oksissa ei ole varsinaista kukkaa,

vaan tuo korumainen "kukka" on avautunut siemenkota.

Idänneidon kukka on keltainen ja

se kukkii heinä-elokuussa.

Idänneito kuuluu neitojen kasvisukuun,

joka puolestaan kuuluu leinikkikasvien heimoon.

Pienen googlettelun jälkeen löysin idänneidon siemeniä  

Siemenvesan verkkokaupasta.

Omaa kokemusta niiden kasvatuksesta minulla ei vielä ole.

Olisikin kiva kuulla, onko teillä kokemusta idänneidon kasvatuksesta

ja mistä olette saaneet siemeniä?

Kesään ja uusiin kasvatuksiin on vielä hieman aikaa,

joten onneksi kukkakaupoissa on tarjolla näitä valmiita, kuivattuja idänneitoja. 

Kauneutta ja iloa viikkoosi!

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

Viljan sävyjä

 

Syksyisin minulle tulee jonkinlainen tarve luoda kodistani kuin turvallinen pesä.

Poltan paljon kynttilöitä ja tunnelmoin kukilla sekä pienillä sisustusjutuilla.

Teetä kuluu kuppitolkulla, samoin kirjoja. 

Pimeyskään ei harmita niin paljon,

 kun on paljon mukavaa ajateltavaa ja tekemistä. 

Pidän syksyn räiskyvistä väreistä puutarhassa ja luonnossa, 

mutta kotona mielisävyni on kypsän viljan vaalea sävy.

Huomaan keräileväni viljan sävyjä ympärilleni.

Seesteisten sävyjen ympäröimänä rauhoitun ja palaudun parhaiten.

Tiedän monia, jotka voimaantuvat kirkkaista väreistä 

ja tarvitsevat niitä syksyn synkkyydessä entistäkin enemmän. 

Minulle käy oikeastaan päinvastoin.

 On ihana olla hämäränhyssyssä, vaaleiden sävyjen ympäröimänä. 

Vihreät kasvit ovat tietenkin poikkeus. 

Kuivakukat ovat olleet suurta huutoa viime aikoina,

mutta itse alan vasta nyt lämpenemään taas niille. 

Olen nimittäin elänyt jo aiemmin kuivakukkabuumin 

siinä 90-luvun puolessa välissä. 

Tein kransseja ja kaikenlaisia kuivakukkakoristeita,

kunnes tuli fengshui ja kaiken piti olla raikasta ja elinvoimaista.

Nyt huomaan kuitenkin täyttäväni maljakoita kuivakukilla ja heinillä.

Varsinkin lempeät sävyt ja yksinkertaiset asetelmat ovat alkaneet kiehtoa minua.

Elävillä kasveilla on vielä suurempi paikka sydämessäni,

mutta ovathan nämä kuivakukatkin ihastuttavia ja aitoja. 

Aitojen materiaalien viehätys kestää aikaa ja 

siksi esimerkiksi rottinki, keramiikka ja puu ovat säilyneet lemppareinani 

vuosikymmenestä toiseen.

Aitojen materiaalien kierrätyskin on yleensä helppoa. 

Ne eivät vaadi ongelmajäteastiaa, 

vaan suurin osa jopa maatuu kompostissa. 

Siksi kasvit ja luonnon omat koristeet ovat ekologisia sisustusvalintoja.

kanarianhelpi

Phalaris canariensis

Canary grass

カナリークサヨシ

Minkä sävyjen keskellä sinä viihdyt?

Kaipaatko räiskyviä, iloisia, voimakkaita vai rauhallisia värejä?

Olisi myös kiva kuulla, että oletteko innostuneet kuivakukista vai 

ovatko elävät kukat enemmän mieleen?

Näiden mietteiden ja sävyjen myötä toivotan 

teille oikein kotoisaa ja mukavaa viikonloppua!

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.