Makoto Yukimura: Planetes - Osat 2 ja 3

Makoto Yukimuran sarjakuvakirja Planetes teki sen verran ison vaikutuksen, että lainasin osat 2 ja 3 kirjastosta ja luin ne perä perää: Planetes - Osa 2 (Punainen jättiläinen, 2011; ISBN 978-952-16-1401-9) ja Planetes - Osa 3 (Punainen jättiläinen, 2011; ISBN 978-952-16-1401-9).

Kirjoissa kerrotaan avaruuden valloittamisen historiasta 2070-luvulla ja siitä eteenpäin, eikä pelkästään tekniikkaa ihannoiden vaan myös haittapuolia pohtien, esimerkiksi avaruusromun aiheuttamia ongelmia.

Yukimura kertoo yksilökeskeistä tarinaa, jossa henkilöiden tavoitteet ajavat tarinaa eteenpäin, esimerkiksi halu päästä lennolle Jupiteriin ja tämän menestyksen kautta saada hankittua oma avaruusalus. Samalla pohdiskellaan ihmissuhteita tällaisessa ammatissa, jossa matkalla voidaan olla kuukausia tai jopa vuosia, ja riskit ovat suuria.

Taisin saada näistä kirjoista ylisuuren kerta-annoksen, sillä alkoi tuntua siltä että tarinan käänteissä on turhan paljon toistoa ja että hahmojen ilmehtiminen on kovin stereotyyppistä. No, ehkä pienen tauon jälkeen tartun näihin sarjakuvakirjoihin uudestaan.

Planetes - Osa 1

Makoto Yukimura on tehnyt mainion kuvauksen tulevaisuuden maapallosta, tai sanoisiko pikemminkin avaruudesta maapallon ympärillä, kun avaruusromu vakavasti haittaa työskentelyä avaruudessa: Planetes - Osa 1 (Punainen jättiläinen, 2011; japanista suomentanut Antti Kokkonen; ISBN 978-952-16-1400-2).

Mangatyyliin sarjakuva etenee takakannesta etukanteen ja oikealta vasemmalle, mihin kyllä tottuu nopeasti, ja niin oli totuttavakin, sillä en ole japanilaisten sarjakuvien kanssa viettänyt paljonkaan aikaa, toisin kuin jälkikasvu jolle tämä etenemistapa on jo aivan luonnollinen.

Sivuja teoksessa on 229, ja kooltaan sen on pokkari, eli mitenkään isossa koossa ei tätä sarjakuvaa ole painettu. Kirja on luokiteltu nuortenkirjaksi, mutta omille silmilleni teki lukeminen välillä vähän tiukkaan, varsinkin kuin luin sitä aamun hämärässä bussimatkalla töihin.

Kirjassa eletään 2070-lukua, jolloin avaruuslennot ovat arkipäivää, siinä määrin että avaruus alkaa täyttyä romusta. Kuussa on eletty jo pitkään, ja muille planeetoille ollaan matkalla.

Parasta sarjakuvakirjassa oli omalaatuinen huumori, sellainen jossa tummasävyinen piirrosjälki ja tarinan toisinaan absurdit käänteet mainiosti tukivat toisiaan. Luulenpa, että täytyy tarttua sarjan jatko-osiinkin, sen verran kiinnostava tämä ensimmäinen kirja oli.