Medaljonkikuvioita seinille

En muista olleeni koskaan niin innoissani mistään, kuin laastikuvioinnista maalatuille seinille. Ihan on kuulkaas vienyt tämä kaikki vapaa-ajat. Puoliso harkitsee vakavasti laastin piilottamista minulta. Aina, kun aikaa liikenee olen ruuvivääntimeen asennetun vispilän kanssa autotallissa tekemässä tiilitasoitetta koristeisiini.

 Kuviointiin tarvitaan sapluuna, tasoitetta, teippiä, maalia, hiomapaperia ja hiuskiinnettä. Minä kiinnitin sapluunan seinään hiuskiinteellä, voi toki käyttää myös tähän tarkoitettua liimaa apuna, mutta toimii kyllä kiinne myös. Hurautin laastin autotallissa, mukaan nappasin kaksi tasoituslastaa. Niiden avulla levitin laastin sapluunan päälle tasaiseksi kerrokseksi. Heti levityksen jälkeen vedin sapluunan irti seinästä. Ei pidä hätääntyä, vaikka jokin kohta olisi levinnyt, laastin kuivamisen jälkeen se on helposti hionnalla korjattavissa. Kuivamisen jälkeen voi muotoilla teostaan hiomapaperilla ja maalata sen joko seinän väriseksi tai eri sävyiseksi. Täällä maalasin koristeet ensin seinän sävyllä ja tuputtelin arkipäiviin hieman glamouria kultamaalin avulla.

Tykkään koristeiden läsnäolosta, mutta myös niiden sulautumisesta seinäänsä. Valon osuessa pinnalle ne näkyvät paremmin.

Tunnelmallista viikonloppua täältä sinne, Ilona

 

Kohti uutta vuotta Silkkitietä pitkin

  Ensimmäisen kerran pujottaessani makuuhuoneessa paljaat varpaat Silkkitie - mattoon oli tunne juuri sellainen glamourikas. Miten ihana on jokaisena arkiaamuna tehdä niin. Luulen, ettei ne aamuviiden herätyksetkään tunnu niin arkiselle, miten voisi jos uuteen aamuun kävellään silkkitietä pitkin ;). Nyt enää pohdin onko tunnelma yhtä glamourikas myös eteisen aulan silkkitien päättyessä. Oven takana on kodinhoitohuone pyykkikasoineen. 

Koko koti tuntuu muuttuneen mattojen ansiosta. Niitä tuli VM-Carpet.fi tehtaan tekemänä meille kaksi. Koon sai itse valita ja toki värinkin. Minusta valkoinen matto toi valon kevään kunniaksi huoneisiin. Pinta on silkkimäisen pehmeä. Koiraperheen mattona toimii minusta moitteetta, pinta ei imaise sisälleen karvoja ja imurointi on helppoa. Minusta suuri matto kokoaa tilan kalusteet yhteen, ehkä muutan mattojen paikkaa sisustusinnoissani. Voihan mattojen kanssa valssata välillä mööpelivalssin sijaan. Uusi sisustusvuosi aluillaan, nyt se näyttää kovin raikkaan vaalealle - ylellisen pehmeälle. 

Ihan upeinta on arpoa kanssanne Instagramissa @valkoinen_puutalokoti pyöreä Silkkitie - matto, joka tulee voittajalle suoraan täältä Instagram @vmcarpet. Arvonta käynnistyy 7.1. 

Arvontapalkkio kaupallinen yhteistyö VM Carpet

Sisustusinnoissaan, Ilona

Juuri nyt hienointa, mitä tiedän

 

Kellon hiipiessä kohti iltaa kämmenet hikoilevat ja jännitys tiivistyy. Eräoppaan hiljainen ääni antaa ohjeita siihen, miten polulla kuljetaan. Katse seuraa maastoa ja jä odottamaan tiiviin metsän kohdalle - entä, jos he ovat jo paikalla? Rauhallinen ääni kertoo, että niin he ovatkin. Tietävät kyllä, että kuljemme heidän maallaan. Hiljaisuuden katkaisee välillä ilmojen läpi kantautuva korpin ääni - sen kerrotaan olevan metsien ovikello. Korppi tietää ja näkee kaiken. 

Kuvausmajan oven sulkeuduttua pitää olla hajuton, mauton ja äänetön. Suolta nouseva hämy saa paikalle lokit ja maakotkien ilmaa halkovat siivet. Kolmen tunnin odotuksen jälkeen ensimmäinen metsän kuningas saapuu paikalle. Se nousee hiljaa takajaloilleen varmistaakseen, ettei muita ole vielä paikalla. Hetken päästä paikalle saapuu emo ja kaksi poikasta. Luonnon oma jännitysnäytelmä kestää tunteja, kunnes paikalla on vieraillut 12 otsoa. Jos ei olisi varma, että on hereillä, voisi vannoa kaiken olleen unta.

Järki kieltää lähtemästä kuvauskopista karhujen yhä ollessa paikalla. Eräopas vakuuttaa heidän väistävän - aina. Viimeinen katse jää takajaloillaan seisovaan uroskarhuun, joka kääntyy hiljaa pois. Minuun tämä hetki jätti sydänjäljen - lähtemättömän sellaisen.

Aikaa hetkestä on kulunut tovi - kunnes tulen taiteilijan työhuoneeseen ja katseeni ei enää pysty irtautumaan taulusta, jossa uroskarhu on noussut takajaloilleen. Ihastus on liian pieni sana nähtyäni taulun. Miten kaunis, herkkä ja samalla voimakas taideteos. Sen sävyt ovat, kuin syksyisen luonnon. Pinta on juuri niin rosoinen, kuin voi kuvitella. Tiia Tiaisen taide on hienointa, mitä juuri nyt tiedän. Miten tarina herääkään eloon jokaisena päivänä taulua katsellessani. Sen paikka on mökkiseinällä, sinne se kuuluu varmasti.

Ilona

Kutsun sinun mukaan Tummuvien iltojen taikaan

Niin pian on elokuu ja kauan odottamani Tummuvien iltojen taikaa - kirja on täällä. Tiedättekö, miten hienolle tuntuu lukea sanat tai nähdä kuvat painetuilta sivuilta. Tämä kirja on hetkiseksi viimeinen, normaalisti minulla olisi työn alla jo tuleva. Sivuilla on niin monta kaunista tarinaa, niin upeita koteja ja hienoja retkiä. Niiata niksautan niin syvään jokaiselle jo kirjoissani olleelle ja taikaa niihin tuoneelle. On jännittävää tietää, mitä ajattelit sivuille pujahtaessasi. Toivon, että uppoat seikkailuun - se voi tuntua ensin jännittävälle, sitten uskomattomalle ja lopuksi huomaat sen maistuneen ihan elämälle.

Moni teistä on jättänyt kirjaan kirjeen tärkeimmälleen. Niin tein minäkin, ihan parasta on kirjoittaa niin - että silmissä kimaltaa. Tähdet ne on varmaan - ne syttyvät aina lempeydestä, välittämisestä ja suurista hetkistä elämän. Kirjaa postitan teille heti elokuun alussa sen minulle painotuoreena saapuessa. Olen iloinen saadessani laittaa matkaan Tummuvien iltojen taikaa - sinne, missä ikinä oletkin.

Hetken päästä jään lomalle, sukellan Keiteleeseen, leivon mustikkapiirakkaa ja tuijottelen tuleen. Palatessani takaisin on Tummuvien iltojen taika jo täällä. Ihana, ihana elokuu. Kirjan voit tilata minulta suoraan sähköpostilla ilona.pietilainen@hotmail.fi. Ennakkoon tilanneille hinta postikuluineen on 23 euroa. Sillä se matkaa Postin Paten mukana suoraan postilaatikkoon. 

Ilona

Elokuussa kokoonnutaan ystävien kanssa hämyisiin puutarhajuhliin. Syödään maailman parasta omenapiirakkaa puiden notkuessa omenasadon painosta. Englantilaishenkisen puutarhajuhlan koristavat valtoimenaan kukkivat dahliat.

Mielikuvitus villiintyy, kun juhlapöytä katetaan latoon. Suussa sulavan kermakakun reseptin saavat vain he, jotka osaavat pitää salaisuuden. Maalaisjuhlassa voi vilahtaa kanoja, lampaita ja pupujakin. Herkkäkorvaiset saattavat kuulla heinäkasan takaa hentoa kehräystä.

Elokuun lempeässä lämmössä telttaretki tehdään turvallisesti omalle kotipihalle. Toisena yönä lähdetään unelmien retkelle lasikuistille. Viikonloppuna nautitaan savusaunan löylyistä.

Ensilumen verhotessa maan kauniiksi on aika vetää päähän lämmin myssy ja sujauttaa käteen lapaset. Kynttilöillä valaistu polku vie iltanuotiolle, jonka tunnelma kiirii aina tähtiin saakka. On vain hiljaisuus, metsä ja rauhalliset unet.

Syksystä talvikotiin siirtyminen on ihanaa aikaa. Parhaat sisustusvinkit ja hämärtyvien iltojen tunnelmavärit löytyvät asiantuntijan opastuksella. Talvikotien taika johtaa joulun lumoon saakka: on aika askarrella kranssi pipareista ja valmistautua ottamaan joulu vastaan.

Ilona Pietiläinen (s. 1975) on valokuvaaja ja sisustustoimittaja. Hän on tehnyt lukuisia kirjoja ja hänen töitään on julkaistu sisustuslehdissä. Ilona kuvaa tarinoita kotimiljöissä, metsässä, kasvihuoneessa, rannalla tai puutarhassa. Hänen työtään on vierailla kauniissa kodeissa ja koota niiden tarinat.

 

Tummuvien iltojen taikaa - sisustusseikkailu syksystä jouluun

Viikonlopulla saatan tanssahdella hieman - ilosta, hyvästä olosta ja seikkailun toteutumisen riemusta. Tummuvien iltojen taikaa - kirjan kansi on tänään valmis. Kirja ilmestyy juuri silloin, kun taivas sytyttelee tähtensä taivaankannelle. Tätä kirjaa on ollut ihana tehdä. Sen sivuilla ihanat kodit ja retket yllättävät lukijan. Niin ne tekivät minullekin, jokaisella askeleella. Vaikka ilmestymiseen on vielä tovi, on tunnelma juuri sellainen - että tahtoisin jo upota kahlaamaan painettuja sivuja.  Kiitos jokaiselle kanssani retkeilleelle. Painettu tarina säilyy aina. Miten hienoa onkaan kääriytyä kirjan kanssa sohvan syliin, sytytellä kynttilät ja käpertyä hyvään oloon.

Uutisen kunniaksi on kirja-arvontoja käynnissä Facebookissa, Instagramissa sekä täällä. Kipaiskaa osallistumassa. Hyvää oloa ja iloa viikonloppuun sinne, Ilona

 

Kevättä keittiössä

Aurinko on palannut - totta se on tullut näyttääkseen, miten likaiset ikkunat meillä on. Onneksi se samalla häikäisee pahimpien ikkunoiden kohdalla. Ilmassakin on melkoisesti pölyä katsellessa kotia tarkemmin - varmaan keijupölyä sekin. Oikeastaan sitä näkee vain kukkaset, jos suuntaa katseensa oikeaan suuntaan.

Auringosta innostuneena siivosin astiahyllyt jo ihan vähän pääsiäistunnelmaiseksi. Miten olinkaan unohtanut pupukuppini - niiden paikka on nyt ihan käden ulottuvilla. Aamukahvikin maistuu erilaiselle - ainakin näin luulen. Astiahyllyistä siirryin jo astiakaapinkin kevääseen. Sinne näytän reitin hetken päästä. Siivotessa huomaa kyllä omistavansa erinäisiä tavaroita, niitä joita ei muistanut olevan olemassakaan. Jos joku esine on ollut vuoden kaapissa - se näyttää jo ihan uudelle. Samoin kävi Myrskyn lelujen kanssa, leluvuorta kevennetään välillä kaapin sisälle piiloon. Koiraherra melkein pyörtyy ilosta nähdessään vanhat kaverit taas uudelleen.

Kevättä keskiviikkoon, Ilona

Ps. Kirsi Unelmien Talo&Koti-lehdestä vinkkasi uuden lehden ilmestyvän tulevalla viikolla. Arvatkaa - onko ihana olla omalla kevätkodilla mukana lehden sivuilla ;)