Melkein uusi vuosi jo kolkuttelee ovella. Menneeseen vuoteen on mahtunut monta retkeä, kohtaamista, ylämäkiä ja alamäkiä. Välillä on juostu alamäkeen niin, että tuuli on korvissa ujeltanut. Ja pian sen jälkeen kiivetty ylämäkeen, jolle ei loppua ole ollut näkyvissä. En vaihtaisi kuitenkaan hetkeäkään vuodesta, sillä silloin en tietäisi mille maistuu elämä.
Tämän vuoden päätän tässä rakkaaksi tulleella mökkipaikalla, ihastelen sinistä hämärää. Kaikki ei ole sujunut, kuin tanssi. Mökkiremontti ja siihen liittyvät kommellukset ovat olleet matka, jota ei hevin unohda. Silti, jos kysyttäisiin - hyppäisinkö jälleen en epäröisi hypätä uudelleen.
Tulevana vuonna olen päättänyt olla läsnä, yritän antaa rakkaimmilleni enemmän aikaa ja itsellenikin. Uusi vuosi, uusi tarina ja sen puhdas sivu. Tulevana vuonna voimme olla juuri sellaisia, kuin itse päätämme. Aina haaveille on olemassa tilaa.
Haaveita ja unelmia tulevalle vuodelle, Ilona