Näytetään tekstit, joissa on tunniste lasikuisti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lasikuisti. Näytä kaikki tekstit

23. maaliskuuta 2023

Kevättä lasikuistilla







Lasikuistille tulvii jo valo jokaisesta ikkunasta. Melkein tekisi mieli hakea daalioiden juurakot autotallista ja istuttaa ne ruukkuihin. Ehkä odotan ihan hetken, ennen innostumista. Katselen daalioita tyynyissä tässä vaiheessa. Samalla tulin vinkkaamaan Instagramin suklaisesta arvonnasta, käy osallistumassa. Aikaa on vielä viikko voittajan arpomiseen. 

Istutussuunnitelmien lomassa täällä valmistaudutaan ylioppilaskirjoitusten loppumiseen, viimeinen aine on omalla nuorella maanantaina kirjoitettavana. Äiti-ihminen ei malttaisi olla jo suunnittelematta juhlia. Koeleivonnaisia on jo tehty ja siivoaminenkin aloitettu, ainakin kaapeista. Joskaan sinne ei taida vieraat kurkkia, mutta tulee ainakin siivottua hyvällä syyllä.

Instagramin julkaisut ovat vähän hidastaneet tahtia täällä, mutta toivottavasti löydätte perille myös siihen sisustuksen maailmaan.

Touhukkain torstain terveisin, Ilona


 

12. heinäkuuta 2022

Lasikuistilla







Mökin lasikuisti on tehokäytössä läpi vuoden.  Parasta on ehkä sen itikkavapaus. Heti oven avautuessa ne kyllä hyökkäävät kyselemättä. Sadesäillä kamiina lämmittää huoneen sopivaksi. Mökillä ja juuri valmistuvalla saunamökillä on metsäpolun verran etäisyyttä. Jännittävä nähdä, miten oleskelu muuttuu uuden mökin valmistuttua. Saunamökin lisäksi on täällä meneillään laituriprojektia. Oletteko muuten huomanneet itikoiden katoavan laiturin päässä, ainakaan täällä ne eivät ole keksineet sinne saakka liidellä.

Täällä ollaan tiiviisti töissä vielä kaksi viikkoa, sen jälkeen alkaa perheaika. Hetki Italian auringon alla kuulostaa ihan parhaalle lomalle.  Myrsky lomailee täällä omalla mökillä. Onni on saada koirahoitaja, joka viihtyy mökkitunnelmissa koiruuden kanssa. Ehkä saunamökkikin saadaan valmiiksi juuri ennen lomaa. 

Melkein jo lomahousut jalassa, Ilona

 

25. maaliskuuta 2021

Lasikuistin muutoksen tuulet













Meidän eteinen on takapuolen lasikuisti. Kerroinkin, miten hurjan epäkäytännölliset säilytystilat siellä on ollut - tähän päivään saakka. Nyt kaikki vaatteet ja kengät saa nostaa kaappien suojiin. Mies rakensi kiinteät kaapit vanhojen ovien mittojen mukaan. Voitte kuvitella, miten tiukassa ovien maalit olivat. Hiomiseen meni aikaa muutama viikko. Kaappien rungot tapetoitiin keväisellä - melko iloisella tapetilla. Sisustuspuhurin käydessä ne on helppo tapetoida uudelleen. Seinälle mies asensi levyn, joka tapetoitiin. Tämäkin siitä syystä, että sisustaja päättää pian muutoksista. Levy on kätevämpi tapetoida uudelleen tuulten puhaltaessa ;). 
 



Lasikuisti on monitoimitila. Täällä on minun työpöytä, joka usein pullistelee kaikesta ihanasta, kuten heinistä ja kukkasista. Tänne sovittelin pupuherratkin. Niiden parina hymyjä tuo ankkakoukut, juuri nyt en hennoisi niiden päälle takkia ripustaa. Luulen, että voisin nukkua täällä yön - niin ihastunut olen kevääseen ja kukkien tuoksuun.

Huomenna on jo perjantai - ehkä silloin on hyvä kantaa patja tänne. Hymyjä viikonloppuun, nautitaan kevään auringosta ja niistä perjantain kukkasista.

Ilona

Lasikuistin puput ja ankkanaulakot

Matot Instagram @doublekuzo

Tapetti Rusta
 

26. helmikuuta 2021

Ripaus satua kodin arkeen








Huonekaluvalssin jälkeen lasikuistilla on kovin vaaleata. Ennen, kuin keksin tilalle mitään muuta siirtyi kuistille ylijäämäpöytä. Peittokasat kannoin sen päälle istuimiksi - oikeasti silmissä oli ajatus prinsessasta ja herneestä. Hernettä en sentään kasan alle piilottanut, enkä nenäänkään ;).  Nyt huomasin ikkunan kaipaavan verhoja, vaikka en yleensä niitä kovin käytäkään. Luulen, että tänne tulee valoa lieventämään bambukaihdin tai rouhea pellavainen laskosverho. Pöytäkin muuttaa täältä toisaalle, mutta nyt se on päivähaaveilupaikkana täällä hetkisen.

Kevään aurinko on palannut, miten se tänään nostattikaan mieltä korkealle - huomasitteko?  Vihreän sävyt houkuttelevat enemmän ja enemmän. Tunnustan myös rapistelleeni taimipusseilla. Istuttaisiko jo kelloköynnöksen ruukkuihin. Kesällä se olisi jo isosti valmis piharuukkuihin siirrettäväksi. Ihana kevät - täällä ollaan jo valmiina lähestyvään multa-aikaan. Melkein jo tekisi mieli hypätä keltaisiin kumisaappaisiin, mutta ehkä kotiväki saa minua hillittyä vielä hetken.

Värikästä viikonloppua, Ilona

Ps. Instagramissa ollaan tänään toisen puolen lasikuistin tunnelmassa - alekoodejakin löytyy postauksesta.

 

30. tammikuuta 2021

Tulppaaniviikonloppu







Myönnetään onhan se neilikkaviikonloppukin. Oletteko huomanneet, miten hurjan hankalaa on ohittaa kaupan kukkatiskit. Välillä käytän taktiikkaa - älä edes vilkaise kukkiin päin. Se onnistuu aina siihen saakka, kunnes tuoksu hiipii alitajuntaani. Sen jälkeen peli on menetetty. Villit hevosetkaan eivät saa minua perääntymään kukkaostoksilta ;).

Toisaalta olen miettinyt, että jos ne saavat minut hymyilemään niin...miksipä en voisi niitä sujauttaa koriini. Kevät hiipii kukkien mukana, vaikka ulkona tuleekin lunta urakalla. Mieli matkaa jo puutarhaan ja kesään. Mitä kaikkea voisi tehdä lämmön hiippaillessa lasikuistille. Lasikuistista tulee kevään auringon mukana toinen olohuone. Muutoksen tuulet puhaltavat aivan pian sen kalustamisessakin. Ihan hetki niin pääsen kertomaan uudesta tunnelmasta. Siihen saakka haaveilen täällä kukkieni kanssa. Huomenna olen kauppareissulla kyllä voimakkaana, tälle viikonlopulle ei yhtään kukkaa enää - ehkä;).


Ihanaa lauantaita, Ilona
 

9. marraskuuta 2020

Lasikuistin tunnelmissa








Lasikuistilla tuikkivat valot iloisesti kotiin tullessa. Jotenkin näin pimeänä aikana se on ihan ihanaa. Maanantain arjen tupsahtaessa on luksusta hörppiä kuumat glögit töiden lomassa tässä. On koukuttavaa tuijotella lämpimää höyryä ja seurata ikkunan takana hiippailevia oravia. Pihassa vierailee myös valloittavin valkoinen närhi, joka naulitsee katseen lintulautaan pitkäksi ajaksi. Välillä hänellä on mukana värikäs närhikin - luulen heidän heilastelevan ;). Pähkinät kelpaavat kaksikolle vallan mainiosti.

Kengät ovat tämän viikon keskiössä.  Arctips-huopalapikas on kyllä tämän talven kaunein kenkä - minusta ainakin. Myrskystäkin ainakin vähän - sillä niin tomerana hän niitä haisteli. Kengästä löytyi hetken kuluttua käpyjä - ehkä ne joutuivat sinne vahingossa ;). Paikalta hävisi siinä vaiheessa ihan muina koirina Myrsky. Luulen, että näillä punaisilla ihanuuksilla työpäivät menevät ihan siivillä, epäilemättä joulu tulee niiden mukana ajatuksiin heti.

Keveitä askelia viikkoon sinne, Ilona ja Myrskykin






 

9. toukokuuta 2020

Äitienpäivälahja


















Hienointa, mitä tiedän on olla äiti. Se, että olen saanut kasvattaa pienen ihmisen suureksi on koko elämä. Olen etuoikeutettu saadessani olla äiti. Huomenna teeskentelen nukkuvaa - kun teinini keittää kahvia ja häärää keittiössä isänsä kanssa. Se on hieman haastavaa, sillä aamuvirkku jo mieluusti pomppisi flanelleissaan jo kukon laulun aikaan. Oman äidin näen huomenna kaukaa - yritän välttää liikutusta. Miten voinkaan olla halaamatta? Yritän lukea äidille kirjoittamani runon - tiedän jo, etten onnistu ilman silmien vedestä täyttymistä. Erilainen äitienpäivä edessä. Jotain pysyy kuitenkin samana.

Rakastan kukkia - ehkä sen kuuleminen ei ole yllätys. Mies vie minut torille jokaisena vuonna näihin aikoihin tai sitten puutarhalle. Hän kaivaa rahapussin taskustaan ja kantaa kiltisti kaikki maailman kukat autoon. Ei sillä pussilla ole, kuin eleellinen merkitys. Samalla pussilla eletään jokaisena päivänä. Tavallaan se tunne, joka äiti- ihmisen valtaa kukkareissulla on tärkein. Kiikutan rapisevat kassini autoon ja multaa on ilmassa heti kotipihassa. Tämän vuoden väri on vaaleanpunainen - mikä voisikaan olla kauniimpaa.

On edessä hallaöitä ja tokikaan eivät kukkaseni selviä niistä ilman apua. Ne asuvat hallasten katoamiseen asti lasikuistilla. Aina, kun avaan oven tuoksu tulvahtaa vastaa. Olin unohtanut, miten hyvälle neilikka tuoksuu. Huomenna istun kukkieni keskellä aamukahvilla, sillä jonka tärkein ihmiseni on keittänyt. En jaksa ihmetellä, miten onnellinen olen - ollessani lapseni Äiti.

Niin kaunista äitienpäivää jokaiselle äidille ja niille, joilla lämmin sydän on.

Äiti
      Minä tiedän elämän kaunistaneen sinua. Aurinko on hellästi helmen harmaaksi muuttanut hiuksesi. Tuuli on saanut askeleesi hiljenemään, nyt se kantaa sinua voimallaan. Nauru on jäänyt kasvoillesi asumaan, se on jättänyt uurteensa muistoksi onnellisista hetkistä. Silmissäsi kimaltelee kastehelmien kauneus. Viima ja kylmyys on kadonnut lämmössäsi.
Äiti anna minä kävelen hetken vieressäsi, annan auringon kullata hiuksesi, astelen kanssasi läpi aamukasteisen nurmen - istun viereesi puron reunamille lämmittelemään. Sana äiti on kaunein sana maailmassa - kuuntele niin kuiskaan sen korvaasi hiljaa-
Äiti



Ilona