Näytetään tekstit, joissa on tunniste kukkaideat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kukkaideat. Näytä kaikki tekstit

1. kesäkuuta 2022

Omenankukkakranssi ja yksi ovi lisää





Ihan vahingossa varmaan eksyin Facebookin paikallisryhmään ja niinhän siellä nimeä huutelivat vanhat navetan ovet. Miehen mielestä ovia on meillä jo riittämiin, siis niitä - jotka eivät varsinaisesti johda mihinkään ;) Joka tapauksessa risukuorman kasaus ja purku ei tuntunut enää yhtään ikävälle ovihuumassani. Miltei samalla paikalla, josta ovet haettiin on villiintynyt puutarha. Siellä kukkivat omenapuut ja koristepensaat. Taloa ei paikalla ole ollut enää pitkiin aikoihin. Muutama oksa taipuili niin maata myöten, että uskalsin niistä poimia kukinnot kranssia varten. Harmaa ovi omenakransseineen on ihan täydellinen minusta, mieheltä kysyttäessä voisi huokaisu olla vastauksena. Niin tiedätte, mitä tarkoitan - hymyjä viikkoon sinne ;)


Ilona
 

23. lokakuuta 2021

Pihlajanmarjakruunu









Miten kauniille näyttääkään juuri nyt pihlajat. Lehdet ovat jo lentäneet pois, mutta punaiset marjat yhä puu kantaa ylpeästi. Aina ohi kävellessä mietin, miten tallentaa niiden sävyt talveen ja jouluunkin. Testannut toki olen marjojen kuivamista pieninä terttuina. Värit säilyvät ihanasti. Tänään siis oli askartelun alla kruunu pihlajanmarjoista.

Vanha puuvanne, jonka takaa tynnyri on jo väistänyt on kranssille pidikkeenä. Kruunulle sopii kyllä vanteeksi mikä vain, vaikka kaupasta hankittu pyöreä kranssipohja. Suurta kruunua varten tarvitaan paljon pihlajanmarjaterttuja. Syyslenkkipolut ovat onneksi niitä täynnä. Kotiin kuljettamisen jälkeen ne sidotaan nippuina narun molempiin päihin kiinni. Naru heitetään rennosti yli kruunun vanteen. Kruunusta tulee niin muhkea, kuin haluat. Taikasana on pihlajanmarjojen määrä ;)

Askarteluun iloa, Ilona

 

18. kesäkuuta 2021

DIY kukkakruunu











Kukkakruunuihin pätee sama sääntö, kuin kristallikruunuihinkin - niiden alla näyttää kaikki kauniille. Oman kruunun sidoin oikaisemalla nipuista, jotka ripustin roikkumaan vanhan puupaljun ruostuneeseen rautavanteeseen. Kukkia puuhaan kului paljon, kannattaa varata keräämiseen aikaa kunnolla. Vesipaljun avulla kärräsin kukat kotiin kranssia varten.

Nippuja voi tehdä eri kokoisia tai koettaa pysyä säntillisesti yhdessä koossa. Minulla saattoi joukkoon lipsahtaa eri kokoisia nippuja. Narun molempiin päihin sidoin yhden kimpun. Toinen kimppu valuu vanteen toiselle puolelle ja toinen toiselle. Vanteen ollessa katossa kiinnitettynä on helppo nostella nippuja sen yli. Samalla näkee, mille puolelle tarvitaan lisää. 

Nyt täällä suunnittelen jo tulevaa ja uusia kransseja, mistä sellaisen voisi tehdä. Luulen, että siankärsämökin kuivuu kauniiksi kruunuksi.

Lämmintä viikonloppua täältä kruunun alta - Ilona
 

11. kesäkuuta 2021

Kukkapäivä - joka päivä













Lasikuistilla on melko värikästä. Se pursuilee kukkasista aamuisin. Jotkut kukkasista sitaisen seppeleeksi eläimille tai lapsille. Välillä sipistelen kukkaseppeleitä korttikuviin ja Instagramissakin niitä vilahtelee. Työpöytä  - tai oikeastaan koko lasikuisti on välillä aivan lähtevän laivan lailla lastattu täyteen. Silloin tietää työpäivästä tulevan ihan villi. 

Se, että ajattelen kukkaseppeleen keinuvan nyt vaikka kevyesti koiran korvalla - on usein haaveilua. Seppele saattaa olla syöty jo ennen kuvan kuvaa. Ehkä siinä onkin se jännitys, koskaan ei tiedä - millainen leikki tänään leikitään. Illalla kuitenkin aina hymyilyttää. Miten jännittävä päivä sitten takana onkaan. Tänään kameran takana viipyili Innan Hippa - neiti. Seppele oli kyllä tarkoitus laittaa hipan kutreille, mutta koiraneito päätti toisin.







Kaverikuviinkin vain ajauduttiin matkan varrella. Domino asuu Hipan kanssa samassa kodissa. Myrsky hurmaantui tyttöseurasta, ja sujahti kuvaan Hipan kanssa ihan vähän salaa. Takana yksi niistä päivistä, johon hymy jäi asumaan. Jokainen päivä, pieni seikkailu - miten sitten haluamme sen seikkailla on täysin arvoitus.

Hymyjä viikonloppuun ensi viikolla ajellaan Pohjanmaalla ja melko pohjoisessakin - Ilona





 

27. toukokuuta 2021

Omenankukkien aika ja salaisuuksia











 Mikä voisi olla kauniinpaa, kuin tämä aika alla kukkivien puiden. Päivät täyttyvät kuvauksista ihan hurjan sukkelasti. Miltei en pysy enää perässä. Tällä viikolla tuli ihania korttikuvauksia lisää. Piipahdin Karton korttitehtaalla juttelemassa tulevista ja menneistäkin. Ajattele, olen kuvannut heille jo yli kolme vuotta. Aika iloinen olen seuraavista kolmesta vuodesta. 

Eläinkorttisarja on ollut haaveeni kai aina. Istuessani tukevasti tuolillani meinasin silti pudota siltä - en ehkä kuullut oikein tai sille minusta tuntui. Nyt haave on kuitenkin toteutumassa ja ihan huimaa olla siinä mukana. Niin jo odotan korttien ilmettä ja eläimiä, jotka niissä ilostuttavat.


Huomenna karautan Vaasaan kameran kanssa - tulossa kesäinen sisustuspäivä taitavien taitajien seurassa. 


Lämpöä viikonloppuun, tanssitaan terälehtisateessa ja nautitaan, Ilona
 

12. huhtikuuta 2021

Kevätkuvaukset


 

















On aivan ihana upota kevään tunnelmiin. Ilmassa on heinää, höyheniä ja perhosiakin. Välillä kuvauspaikan rakentaminen on ihan hurjan sotkuista, mutta eihän kukkia voi ilman multaa istuttaa. Tuntuu ihan hassulle, että viime viikolla kuvattiin vielä joulu ja pääsiäinenkin. Tänään ollaan jo ihan keväthuumassa ja orvokit kukkii. Minäkin unohduin kaiken keskelle haaveilemaan hetkeksi. Huopatöppöset vaihtui keltaisiin kumisaappaisiin hetkessä. Kuva voisi kertoa juuri nyt kaikki ajatukset. Ne ovat kääntyneet kohti aurinkoa ja tulevaa kesää.

Tulin poikkeamaan ja tuomaan kukkaset tänne maanantain kunniaksi. Odotettavissa on lämpöä, aurinkoa ja paaaljon kukkia. Aika ihanaa mennä kohti kesää.

Ilona