Näytetään tekstit, joissa on tunniste korttikuvaus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste korttikuvaus. Näytä kaikki tekstit

11. kesäkuuta 2021

Kukkapäivä - joka päivä













Lasikuistilla on melko värikästä. Se pursuilee kukkasista aamuisin. Jotkut kukkasista sitaisen seppeleeksi eläimille tai lapsille. Välillä sipistelen kukkaseppeleitä korttikuviin ja Instagramissakin niitä vilahtelee. Työpöytä  - tai oikeastaan koko lasikuisti on välillä aivan lähtevän laivan lailla lastattu täyteen. Silloin tietää työpäivästä tulevan ihan villi. 

Se, että ajattelen kukkaseppeleen keinuvan nyt vaikka kevyesti koiran korvalla - on usein haaveilua. Seppele saattaa olla syöty jo ennen kuvan kuvaa. Ehkä siinä onkin se jännitys, koskaan ei tiedä - millainen leikki tänään leikitään. Illalla kuitenkin aina hymyilyttää. Miten jännittävä päivä sitten takana onkaan. Tänään kameran takana viipyili Innan Hippa - neiti. Seppele oli kyllä tarkoitus laittaa hipan kutreille, mutta koiraneito päätti toisin.







Kaverikuviinkin vain ajauduttiin matkan varrella. Domino asuu Hipan kanssa samassa kodissa. Myrsky hurmaantui tyttöseurasta, ja sujahti kuvaan Hipan kanssa ihan vähän salaa. Takana yksi niistä päivistä, johon hymy jäi asumaan. Jokainen päivä, pieni seikkailu - miten sitten haluamme sen seikkailla on täysin arvoitus.

Hymyjä viikonloppuun ensi viikolla ajellaan Pohjanmaalla ja melko pohjoisessakin - Ilona





 

21. elokuuta 2020

Mun astiakaapissa lymyilevät...















...kipot, kupit, kannut, kulhot ja lautaset. Ne ovat ikään kuin ajautuneet sinne. Toinen on muuttanut sinne Virosta, yksi Puolasta, kolmas Islannista. Loppujoukko on kotoisin Pohjanmaalta, Pirkanmaalta, Keski-Suomesta tai Savosta. Hauskaa - miten hyvin he sopivat samaan kaappiin. 

Käyttöastioita on joukossa muutamia, loput ovat maljakoita tai vain aarteitani. Mitä kukaan tekisi yhdellä soppakulholla tai jo säröille uurtuneilla kannuilla - no, ihailisi niitä tietenkin. Korttikuvauspäivä on työpäivistä sellainen, jolloin voin hyppiä riemusta. Se on sellainen onnen huuma. Kerään kukkaset kasaan ja sukellan suin päin astiakaappiini. Kuva näyttää kaapin sisällöstä siistimmälle, kuin se onkaan. Pinot on kasattu odottamaan kuvia kaapin viereen.

Huomenna herään korttikuvauspäivään. Siihen aamuun en tarvitse herätyskelloa. Olen valmiina jo kello kuusi. Ehkä kannan astiat vielä aamukasteiselle nurmelle tai sukellan niiden kanssa metsän siimekseen. Kyllä kai astioitakin pitää ulkoiluttaa - ainakin silloin tällöin ;). Tänään on mahdotonta sanoa, missä astiajoukko huomenna seikkailee. Tiedän ainoastaan huokaavani hiljaa katsoessani linssin läpi vanhattarien loistoa kukkapaljoudessa.

Ihanaa viikonloppua sinulle täältä astiakaapin liepeiltä, Ilona