Kukkapäivä - joka päivä

Lasikuistilla on melko värikästä. Se pursuilee kukkasista aamuisin. Jotkut kukkasista sitaisen seppeleeksi eläimille tai lapsille. Välillä sipistelen kukkaseppeleitä korttikuviin ja Instagramissakin niitä vilahtelee. Työpöytä  - tai oikeastaan koko lasikuisti on välillä aivan lähtevän laivan lailla lastattu täyteen. Silloin tietää työpäivästä tulevan ihan villi. 

Se, että ajattelen kukkaseppeleen keinuvan nyt vaikka kevyesti koiran korvalla - on usein haaveilua. Seppele saattaa olla syöty jo ennen kuvan kuvaa. Ehkä siinä onkin se jännitys, koskaan ei tiedä - millainen leikki tänään leikitään. Illalla kuitenkin aina hymyilyttää. Miten jännittävä päivä sitten takana onkaan. Tänään kameran takana viipyili Innan Hippa - neiti. Seppele oli kyllä tarkoitus laittaa hipan kutreille, mutta koiraneito päätti toisin.

Kaverikuviinkin vain ajauduttiin matkan varrella. Domino asuu Hipan kanssa samassa kodissa. Myrsky hurmaantui tyttöseurasta, ja sujahti kuvaan Hipan kanssa ihan vähän salaa. Takana yksi niistä päivistä, johon hymy jäi asumaan. Jokainen päivä, pieni seikkailu - miten sitten haluamme sen seikkailla on täysin arvoitus.

Hymyjä viikonloppuun ensi viikolla ajellaan Pohjanmaalla ja melko pohjoisessakin - Ilona

 

Tähtiä ihan jokainen

 Kimalla, säihky - olet tähti oman elämän. On se aika vuodesta, jolloin käyn kotona vain nukkumassa. Ihania, ihania valmistuvia ja tähtiä on mahtunut viime viikkojen päiviin. 

Molli Tähtönen on ehkä maailman kiltein poni. Hän selvästi rakastaa voikukkien lisäksi pientä kujeilua. Kranssikaan ei ehkä ollut kokonainen kuvauksen jälkeen. Hemmo taas asuu meidän naapurissa. Hän on Myrskyn ystävä. Lenkille lähtiessä Hemmon kuono näkyy aina ikkunassa. Hemmo on huoleton veikko ja särmikäs koirakaveri, aina paikalla - kun jotain tapahtuu. 

Studio on nykyisellään kodin yhteydessä ja oikeastaan siinä on mielestäni ripaus taikaa. Lasikuistin takana on ihan oma maailma, jossa voi olla kuka vain - mitä vain. Anni poikkesi siellä vanhojentanssien puvussaan. Aivan, kuin kukka - kaunis ja niin hento.

Ihaninta päivää teille valmistuville ja valkolakin päähän laskeville tähdille oman elämän- myötätuulta alkavaan matkaan.

Ilona

Ps. Molli Tähtönen asuu Karoliinan tallilla - ystävänsä Tuikkeen kanssa.

Kun kaikki onkin hetkessä kiinni

Kaikella on varmasti tarkoitus - ei luonto ole voinut tietää, että purot eivät voisi solista, aurinko paistaa tai puut vihertää. Vaikka hetki ympärillä pysähtyy tulee kevät - sen mukana linnut ja elämä. Sitä seuraa kesä, niittykukat ja siniset järven vedet. Miten hieno onkaan jo haaveilla kaikesta tästä.

Ajattelin, että en kirjoittaisi siitä - miten tilanne omaan elämään vaikuttaa. Ja silti olen tässä. Minun perheen elämä on nyt kodissa vapaasta tahdostani. Meillä on lähipiiri, johon kuuluvat riskiryhmäläiseni. Ei heillä ole ketään muuta, joten me vuorottelemme. 

Samalla yritän olla kurkkimatta tyhjää työkalenteria ja tehdä isoja päätöksiä. Ketään en kuvaa näinä aikoina, jotta pysyisin lupauksessani tehdä aina oikein kuvattavan suhteen. Minä siis odotan kesää ja sen mukana riemua. Toisaalta taas, lupaan asioita - joissa olen vahvuudessa eli en enää voi kalenteria muuttaa. Mietin, onko mikään enää ennallaan muutamien kuukausien päästä. Vaikka sydän sanoo, ettei saisi tehdä isoja päätöksiä - on elämän jatkuttava.

Ja sitten on toinen arki, siellä ei ole murheita. Metsä hengittää, sade kastelee, tuli lämmittää ja aurinko nousee. Se paikka on perheen kanssa metsissä ja nuotiolla. Myrsky ei tiedä tästä - ei se ole voinut tietää. Hänen mielessään purot solisevat, aurinko paistaa, vesi maistuu kuksasta - on koiran elämän paras aika käsillä. 

Pysytään lämpiminä

Ilona

Kiiltokuvapoika

Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Näiden kuvien taustahäärintä olisi ihan hulvatonta katseltavaa. Oikeasti taustalla juostaan pikkukoiran perässä, joka varastaa kukat tai kiidättää taljaa suussaan pitkin studiota. Myrskystä tämä oli ihan mahtava leikki. Uskon herran haluavan uusintaa ihan milloin vain.

Nyt Myrsky on lähes kiiltokuvapoika. Melkein kuvia katsellessani voin vannoa, ettei se pieni villi pentu ole sama henkilö. Hetki on pysähtynyt juuri oikealla sekunnilla ja voidaan kääriytyä uuteen viikkoon ja sen alkaviin tarinoihin.

Hymyjä sinne, Ilona

Niin hyvää Joulua!

Täällä joulua vietetään kotona läheisten parissa. Joulua kanssani viettää perheeni, mieheni äiti, oman äitini ja vuosien jälkeen veljenikin. Tiedättekö, pienenä nahistelin alvariinsa sen tänään kovin kookkaan miehen kanssa. Yksi hänen minulle antamistaan nimistä silloin ajalla ennen etuhampaita oli Illi Itkupilli. Kovinkaan harhaan ei tuo nimi johda, pillahdan kovin herkästi - olen aina pillahtanut. Tänäkin jouluna teen sen, hautaan pääni veljeni paitaan ja tirautan. Saan ainakin olla kainalossa usein ;). Äitini tiedän toruvan veljeäni yhä sisarensa kiusaamisesta, onhan yli nelikymppinen lapsikin vain pojankoltianen. 

Meidän joulu on erilainen, mukana on ääretön kaipaus, mutta samalla tiedän - että on hyvä antaa ystävän lentää. Minulta ei kannata kysyä enempää - sillä muutoin joudun hautaamaan pääni sinunkin kainaloosi. Joulu on välittämistä, toivomista, rakkautta, toisesta huolehtimista ja kaipaustakin. 

Minä toivotan sinulle joulua - joka on kaikkein kaunein. Sytytän kynttilän kaipaukselle ja hymyilen isoksi kasvaneelle veljelleni, joka niin tietää Illi Itkupillin itkevän taas ;).

Hyvää Joulua!

Ilona - Illi Itkupilli