Sisustusvillitys päivien pidentyessä

 Heti joulukoristeiden lähdettyä alkaa huonekalujen tanssi ympäri kotia. Joskus mieheni ihmettelee, miten kotoa voi löytyä niin monta tuolia, jakkaraa tai pikkuruista kaappia. En ole sitten viitsinyt avata tarkemmin niiden tarkoitusta - oikeammin tunnustaa, ettei niillä ole oikeastaan virkaa.

Uusi vuosi ja uudet kujeet sen myötä - niinpä olen päättänyt vihdoin vähentää tuolieni määrää. Jo huomenna osa keittiön tuoleista pääsee uuteen kotiin. Ja en hanki tilalle uusia - ehkä ;) Kaivan vain jemmoistani sinne hylätyt kappaleet, nekin näyttävät uudelle pienen tauon jälkeen.

Olkkarin uudistukseksi riittivät uudeksi harjatut lampaantaljat ja mattokevennys. Myrsky on tästä muutoksesta tohkeissaan, pitkän lenkin jälkeen herra sohvaperunoi onnellisena taljojen kyydissä. Uusi vuosi on täällä merkki siitä, että on aika muuttaa asioita, nyt en puhu  vain sisustuksesta. Se, miten kovaa lenkkarit kulkevat tänä vuonna on vain itsestä kiinni - sekä siitä, miten voimakkaasti suklaa nimeäni huuteleekaan.

Ollaan villejä koko alkanut vuosi, Ilona

Keittiön kranssiripustimet

Pitkään olen etsinyt kranssikoukkuja keittiön kaapin oviin. Omituista, miten hurjan hankalaa voi näin pieni asia olla - vaatimuslista on ollut toosi pitkä ;). Minusta koukku vain viimeistelee kranssiripustuksen. Tukholman vanhasta kaupungista ostetuissa pupuliineissä oli sopivan leikkisää tunnelmaa meidän keittiöön. Kransseja en ennättänyt niihin vielä sitaisemaan, mutta heti metsäretken jälkeen ne käännän puolukan varvuista tai sammaleesta.

Pientä sisustusintoa on täällä liikkeellä, miten se aina syttyykin auringon pilkahtaessa esiin. Jännittävää on sekin, että se ei käynnistä hurjaa intoa ikkunanpesuun. Pitää odottaa siis hetki, jos vaikka lika ikkunoista häviäisi yön aikana ;).

Touhukasta viikkoa sinne,

Ilona