Lumimarja on niin kaunis. Pensaana kasvava ihanuus on jokaisena syksynä aivan yhtä hurmaava. Kranssiverstaassa oli miltei välttämätöntä kokeilla havujen ja lumimarjan liittoa. Pohjana käytin jo ruosteista rautavannetta. Sen päälle sujahti ensimmäinen kerros katajasta, se toimii vain vahvikkeena kranssille. Tämän kerroksen päälle on helppo sitoa kataja-, hopeakuusi- ja lumimarjanippuja.
Nyt pohdin, mihin vielä voisi kransseja sujautella. Olen sitä mieltä, että kransseja ei voi olla koskaan liikaa - sama pätee muuten tyynyihin. Joskaan miesväki täällä ei aina ymmärrä tätä ihan selvää asiaa. Huomenna on sammalkranssipäivä. Olen jo poukkoillut metsissä materiaalia hakemassa. Aamulla istun leveä hymy huulilla sitomassa niitä. Tämä syksy on kyllä sisustajan parasta aikaa.
Huomiselle aurinkoa, Ilona