Olohuoneen uusin vanhatar

Instagramissa kerroinkin seikkailusta tämän keinutuolin noutomatkalla. Ehkä se ei tuntuisi niin sopivalle, jos nouto olisi tapahtunut mutkat suorina. Tuoli on puoliksi kunnostettu, minusta täydellinen näin. Erikoiseksi talonpoikaisesineen tekee sen kolme jalkaa, pitkät jalakset keinuvat syvään, mutta rauhallisesti. 

Ensin sen paikka oli lasikuistilla, mutta siivoushetken tiimellyksessä valssasin sen kanssa aina olohuoneeseen asti. Saattaa olla, että jotain on olkkarista vietävä pois kalusteiden lisääntyessä. Tilaa huoneessa kyllä on, mutta ehkä peili voisi muuttaa mökille tai sitten ei ;). Onneksi sisustajalla on lupa vaihtaa mieltänsä, ihan yhtä usein - kuin sukkiakin. Valssataan siis huonekalujen kanssa huomennakin, ainahan voi yllättyä itsekin, mistä ne paikkansa löytävät.

Sisustusinnoissani keräsin omasta kukkapenkistä valkoiset pionit maljakkoon. Rankkasateet olisivatkin niiden terälehdet muutoin tuoneet alas.

Sateiden lomasta kirjoitellen, Ilona

 

Keittiön komistus

Nyt se löytyi - komistusten komistus. En puhu tällä kertaa miehestäni ;). Pitkään olen haaveillut vaakasta, mustasta sellaisesta. Olen yrittänyt valkoisella sekä vihreällä - ei onnistunut. Musta on niin komea - ehkä sen tekee sellaiseksi juuri se, ettei sitä ole vuosien etsinnästä huolimatta löytynyt. Siinä se nyt kököttää - enkä malta olla kurkkimatta sitä jääkaapin ohi sujahtaessa. 

Mies ei aina ole ihan yhtä iloinen näistä työmatkalla tehdyistä löydöistä. Tämäkin huusi minun nimeäni Kuhmoisten kukkakaupan ikkunassa. Ikkunat ovat parhaita sisustuslöytöpaikkoja. Usein olen ensin varovasti kurkannut ja sitten sortunut johonkin ihanaan. Kukkakaupassa Kuhmoisissa todellakin tulen käymään ohi ajellessani. Melkein jännitän ensi viikkoa ja sitä seuraavaa. Ne viikot vietän Vaasassa työmatkalla. Illat saattavat kulua sisustuksen merkeissä. Kerron sitten, miten kävi - ja mahtuiko kaikki autoon ;).

Aurinkoa viikkoon, Ilona

Kaupallinen yhteistyö 

Olohuoneen uudet tuulet ja antiikkipaljastus

Olohuone on kokenut myllerryksen. Iso kaappi on löytänyt uuden isomman kodin, jossa se viihtyy kuuleman mukaan kovin hyvin. Kaapin lähteminen aiheutti uuden, vanhan etsimisen. Tilalle tahdoin vanhan aarteen ehdottomasti. Niitä ei ole aina helppo löytää - mutta turvaudun yleensä ensi kädessä aina tuttuihin antiikkikonkareihin. Jani Metsärannan Antiikkihelmessä olen vieraillut pitkälti yli kymmenen vuotta. Paikka on itsessään kovin kaunis, mutta usein huonekalujen matka Pohjanmaalta tänne taittuu Janin kuljetuksella.

Kodin aarteet matkasi tällä viikolla tänne ja voi, miten ihana kaappi onkaan jokaisessa alkuperäisessä sävyssään.  Samalla kyydillä saapui ikkunoiden alle muokatut pöydät ja hieman muutakin, mutta niistä lisää myöhemmin. Antiikin aikakaudet vaihtelee omassa kodissa. Välillä niitä on enemmän ja välillä ne muuttavat muualle. Se on varmaa, etteivät ne kokonaan katoa. Minusta koti on kaunis kerroksilla, uusilla ja vanhoilla sellaisilla. Antiikkia ostaessa on luottamus myyjään aina kovin suuri osa. Antiikkihelmeä voin suositella. Tunnustan myös tasaisesti hiippailevani sivuille kurkkimaan vanhoja aarteita. Pohjanmaalle suunnatessaan tiedän, mistä löydän itseni.

No, mutta tiedän myös - mille antiikkikauppias silmissänne näyttää. Ei toki ennakkoluuloja saisi olla, mutta en ehkä itse näkisi asiaa myöskään näin. Ilo oli kuvata Jani - herra antiikkikauppias näissä tunnelmissa.

Aurinkoa teille ja niin niitä löytöjä - missä ne ikinä sitten ovatkaan, 

Ilona