Kirjoittelen tänään laihduttamisesta - en yleisellä tasolla vaan siitä, mikä minusta osuu kohdilleen. Minusta kaikki on pitkälti puhdasta matematiikkaa. Jokaisessa pussissa, jonka tyytyväisenä tyhjennän lukee herkkuihin kätketty kalorimäärä. Jos lasken päivässä tarvitsemani kalorit ja lasken syömäni kalorit pitäisi onnistuneen lopputuloksen tuoda tullessaan katoavia kiloja.
Eihän se nyt niin yksinkertaista ole - tiedetään, tiedetään ;). Paino ei aina putoa vaikka päällään seisoisi. Välillä ja joskus jatkuvastikin on tehnyt mieli kimmota kahvakuula pihan perille ja repiä verkkarit palasiksi. Kirjoitankin tähän ylös kaiken, jonka uskon vaikuttavan ainakin omaan motivaatioon. Nämä ovat siis minun kokemuksiani - joku saattaa olla ihan muuta mieltä. Tämä kirjoittelija yrittää täällä ryhdistäytyä lomarepsahduksista. Ratsu Reimakin (lue kuntopyörä) on kaivettu pölyn seasta. Juuri katselin kaloreita kuluneen kahden banaanin verran kahdenkymmenen minuutin hikisellä retkellä Reimani kanssa ;).
Minusta siis...
...tunnin välein työpisteeltä nouseminen ja pieni hyppelö pitää aineenvaihdunnan liikkeellä.
...nopea sykkeen ylös vetäminen ja taas takaisin palauttaminen polttaa rasvaa tehokkaasti.
...kaloreita laskemalla voi laihtua - ensin se saattaa sattua, mutta sen jälkeen siihen tottuu.
...liikunta vie mennessään myös sohvaperunan.
...veden juonnilla käynnistyy aineenvaihdunta.
...aineenvaihdunnan käynnistyminen auttaa laihtumaan.
...hiilihydraatteja saa syödä.
...alussa kannattaa olla melko ehdoton - herkkupäivä kerran viikossa ei anna lupaa syödä kerralla viikolla hukattuja kaloreita.
Vähäkalorisista olen löytänyt muutaman ihan lempparin, joita suosittelen kokeilemaan. Leivän ystävän armahtaa Ruthin revittyjen pieni kalorimäärä. Makean kaipuuseen saa hörpätä ilman tunnontuskia Marlin sokeritonta Juissia.
No, mutta täällä on ryhtiliike käynnistymässä. Tänään kuntopyörä ja huomenna uimaan. Ei enää suklaata, ei hampurilaisia - ei ainakaan pariin viikkoon.
Tsemppiä sinne samoissa ajatuksissa pyöriville,
Ilona