Uusi vuosi - uusi tarina

 Melkein uusi vuosi jo kolkuttelee ovella. Menneeseen vuoteen on mahtunut monta retkeä, kohtaamista, ylämäkiä ja alamäkiä. Välillä on juostu alamäkeen niin, että tuuli on korvissa ujeltanut.  Ja pian sen jälkeen kiivetty ylämäkeen, jolle ei loppua ole ollut näkyvissä. En vaihtaisi kuitenkaan hetkeäkään vuodesta, sillä silloin en tietäisi mille maistuu elämä. 

Tämän vuoden päätän tässä rakkaaksi tulleella mökkipaikalla, ihastelen sinistä hämärää. Kaikki ei ole sujunut, kuin tanssi. Mökkiremontti ja siihen liittyvät kommellukset ovat olleet matka, jota ei hevin unohda. Silti, jos kysyttäisiin - hyppäisinkö jälleen en epäröisi hypätä uudelleen.

Tulevana vuonna olen päättänyt olla läsnä, yritän antaa rakkaimmilleni enemmän aikaa ja itsellenikin. Uusi vuosi, uusi tarina ja sen puhdas sivu. Tulevana vuonna voimme olla juuri sellaisia, kuin itse päätämme. Aina haaveille on olemassa tilaa.

Haaveita ja unelmia tulevalle vuodelle, Ilona

Kuistin sisustusta

Ihan väistämätön tarve tuli siivota kodin etukuisti odottamaan kesäkukkia. Hortensia on nyt vain ulkoilemassa päivällä. Yöksi se palaa sisälle lämpimään. Siivousavuksi Myrsky on ehkä väärä valinta. Kuistilta löytyy vaikka ja mitä hetken kuluttua. Todella hienot kepit kannetaan säilöön tänne. Tassut saattavat olla hieman murassa, mutta keväällä on tepasteltava jokaisessa kuralammikossa. 

Heinäpaalit hain lammastilalta somistamaan kuistia, ehkä puran ne kasvimaan katteeksi lämpimien säiden jäädessä tarpeeksi pitkäksi aikaa. Nyt jo haaveilen puutarhajuhlista, siellä ne voisi toimia istuimina. Kuistilla halusin näyttävän hetken navetan vintille, siis sellaiselle - mikä se minun mielestäni voisi olla. Toki siellä pitää olla vanha lypsyjakkara ja vanhoissa kengissä asua hiirikin. Kaiteella lepää kukkaruukkuna vanha jauhokaukalo, se odottaa kyytiinsä kesäkukkia. Tänä vuonna haluaisin sieltä kasvavan keijunmekkoa. Siihen köynnökseen ihastuin viime kesänä ihan hurjan paljon. Puutarhavilliyttä on jo ilmassa - voitaisiinko loikata kuukausi kalenterissa eteen päin ;).

Nyt pujahdan hetkeksi päiväkahville kuistin lämpöön, ihanan lämpimiä päiviä tulossa koko viikoksi.

Ilona

 

Kuistin talvipukineet

 

Pakkaslumi on verhonnut kuistia valkoiseksi. Tunnelma on heti katossa. Myrsky on ravistellut lähimetsän puista kasoittain käpyjä lenkkipolun varrelle. Jokaiselta reissulta tulee noukittua tuliaisia kotiin. En ole lainkaan varma, mitä niistä syntyy - ehkä kransseja tai sitten pidän niitä vain kulhoissa koristeena. Kuisti alkaa kyllä miehen mielestä jo näyttää metsälle - en yhtään osaa sanoa, miksi ;)

Minusta on ihana tulla kotiin, jos valot tuikkivat portin takana. Kuusi sai omat valonsa ylleen. Kuusi on katkennut latvus kaatuneesta puusta. Saattaa olla, että näytin koomiselle kuuseni kanssa tiellä tepastellessani, mutta naisen oli tehtävä - mitä naisen oli tehtävä. Huomenna yritän hillitä itsenäni, jos vaikka lunta olisi tullut niin paljon, ettei käpyjäkään enää näy. 

Tunnelmallista adventtia sinulle sinne, Ilona

Syysterassilla ja sisustajan työ

Täällä  olen poukkoillut kilpaa lehtien kanssa upean vanhan talon pihapiirissä, kuvannut auringonkukkapelloilla sisustussuunnittelijan kuvia, stailannut kiinteistövälittäjän ihanaa kohdetta ja pakannut haikein mielin kynttilöitä takaisin laatikoihin Puttipajan kuvauspäivän jälkeen. Huomenna kamera viipyy vastasyntyneen pienen kanssa sekä ylioppilaan kauneudessa. Kotona lataan akun ja perjantaina uppoudun syysmökin tunnelmaan. 

On päiviä, jolloin mietin - että voisin kuvata vähemmän. Voisin tasata innostumissykettäni rauhallisemmaksi. Kunnes tulee jälleen seuraava aamu ja tekee mieli hypähtää seikkailuihin sinne ja toki tänne. Viikon loppupuolella huokaisee hiljaa, en olisi elänyt niin paljon - jos olisin tasannut sykettäni.

Vaikka suurin osa päivistä vierähtää sisustuskuvauksissa tavalla tai toisella. On silti kotona ihan vähän sisustettava. Juuri nyt saniaiset ovat ikään kuin kaapanneet kotikuistit. Nyt suunnittelen jo katosta penkin päälle niistä sitomalla. Urakka vaatii muutaman tunnin, mutta syke - se on jo noussut innosta ;).

Ihana Inna sujautti minulle postia Karton korttitehtaalta - syyskalenterit ovat valmiina matkaan kauppojen hyllylle. Kurkkaa niitä markettien kalenterihyllystä. Inna on taittaja kalenterin ja korttien takana. Joskus mietin, miten joku voikaan niin taiten kerätä kuvat ja tekstit yhteen. Innalle olen luvannut kuvata lehtisadetta.

Tanssitaankos lehtisateessa ja nostellaan innostumissykettä, Ilona

 

Kuistilla kukkailemassa ja ihana arvontavinkki

Kukat ovat päässeet jo ulkoilemaan lasikuistilta takakuistille. Tänä kesänä kukkia on paljon.  Kasvihuonekaipuutani lievittääkseni päädyin lavakasvihuoneeseen. Sen alle ruuvailtiin lava ja pyörät alle. On helposti hurautettavissa tarvittaessa toiselle puolelle terassia. Täytyy vain varoa, ettei vauhti kiihdy liikaa :).

Innoissani olen tulevasta kukkakesästä ja kauneimmista kastelukannuista ikinä. Ne sujahtivat meille Puutarhurin majan Minnalta. Aika ihanat eikös? Kannu Puutarhurin majalta arvotaan Instagramissa @valkoinen_puutalokoti. Sujahtakaa osallistumaan sinne arvontaan. Ihana Minna lähettää postissa Lungon kastelukannun voittajalle. Oma suosikkivärini on kyllä vihreä vai musta kilpaileekin kovin tyylikkäänä sen vierellä. 

Oma puutarha-apulainen on kovin tarkka istutuspuuhissa. Välillä on nenä mustana ja saattaapa multa maistuakin hyvälle Myrskyn mielestä. Takakuisti on nyt aidattu alue. Ehkä se on parasta tässä kesässä. Koiruus saa tulla ja mennä vapaasti sisältä ulkoilemaan. Multaa on siis kohta kannettu kuononpäässä sisällekin. Kumpiko meistä sotkee enemmän jää arvoitukseksi.

Ihanaa puutarhan aikaa sinne, Ilona

Kevät terassilla

Kirkkaan sininen kevättaivas, perhe, aurinko ja ulkotulet ovat juuri nyt parasta- mitä tiedän. Tulella laitettu ruoka maistuu ihan erilaiselta tai sitten se vain johtuu pikkupakkasesta. Voi, olla - että lihapiirakka kahdella nakillakin sai annoksen glamouria tulen taikomana ;). Jälkiruokaletuista en ennättänyt nähdä kuin vilauksen - ne hävisivät nopeasti parempiin suihin.

Meidän takakuisti on käytössä lähestulkoon aina, sieltä lähdetään ja palataan kotiin. Kuisti on lehtikuusesta, jonka harmaantumista olen odottanut jo kaksi vuotta - melkein. Nyt lumen kaikottua huomaa harmauden vallanneen lautojen pinnat. Sade, tuuli ja aurinko on tehnyt tehtävänsä.

Takapiha on meidän oleskelupiha ja siellä on myös kaikki arkiset toiminnot - autotalli ja puuliiteri. Kevätinnoissani kuvasin kotia oleskelupihan puolelta. Oikeastaan nurmialuetta on vähän, terassi ja paljun alue nielaisee ison osan siitä. Kasvihuonekuume on ihan valtoisa, ehkä kasvatan jo taimia haavetta varten. Saattaa toki olla, että se on pikkiriikkinen pöytäkasvihuone, mutta haaveillaankos - :)

Ihanaa viikonloppua sinulle sinne, Ilona

Ps. lettukesteille kaivelin kaapista esiin lemppariveitseni - sipaise hellästi tekstillä. Se on jo vuosia vanha ja teetetty toiveiden mukaan täällä.

Kuisti, eteinen, tuulikaappi, veranta...

...mitä näitä nyt on ;). Kotiovi johtaa meillä tänne. Kuvasta jää puuttumaan arkinaulakko, jonne takit sujautetaan. Kengille jää tilaa naulakon alle. Nyt todellisuus on se - että kaikki hiekka pihalta kulkeutuu juuri tähän huoneeseen. Suljen kuitenkin silmät hiekkakasoilta, sillä olisi hurjan tylsää ajatella vain niitä. Keskityn mielummin mansikan syöntiin.

Ihailen vanhojen huviloiden tunnelmaa - ja se kaiketi näkyy täällä. Jonkun mielestä valinta saattaa olla tylsä, mutta minä vain tykkään siitä, että tuntuu huonekorkeuden kasvaneen. Paneeli on ostettu täältä.  Voimaa panEelin rinnalle tuo mustat pariovet, joiden valinta pelotti loppumetreille saakka. Koko kodissa on ne pahamaineiset mustat ovet. Onneksi rätti on keksitty ;) Pariovet ostettiin Jeld Weniltä. Vaikka malli on äärimmäisen perinteinen, musta tekee niistä särmikkäät.

Loppuen lopuksi elämässä pitää olla tähtihetkiä roppakaupalla. Halusin, että aina kotiin tullessani kävelen tähtien päällä. Tällaiselle vaaleanpunaisten lasien läpi maailmaa katselevalle naiselle ne sopivat. Laatat ostin Minnalta Floorialta.

Tänne ei aluksi pitänyt tulla pöytää, mutta aamuaurinko päätti toisin. Aamukahvilla voi katsella läheiselle järvelle ja aloittaa aamun parhaassa seurassa ;).

Tähtihetkiä sinne,  Ilona