Puutarhaihminen, takapuolipystyssä-kyykkijä, mullantuoksusta huumaantunut kukkien sipistelijä.
Lajin ominaispiirre: multaiset kädet ja nenänpää.
Olen varma, että aurinko suuntaa säteensä juuri tänne. Niin on käynyt kovin usein puutarhalla. Ilo, mikä kumpuilee ihmisistä on aivan mahtavaa. Mille näyttää hetki sisarusten ojentaessa kukkaa toisilleen, äidin valitessa kukkaa lapsen kanssa tai mille näyttää se puutarhaihminen. Aina päädyn samaan loppu tulokseen - se joukko hymyilee ;)
Minun täydelliseen vapaapäivääni kuuluu vierailu Kokon Puutarhalla. Oikeastaan niin ollut aina. Voitte siis kuvitella, mille tuntuu tehdä "töitä" täällä. Juuri ihastelin jättimäisiä istutuksia, heiniä ja kukkia. Niitä on puutarhalta haettu kuvauksiin ja kuvattu kasvihuoneiden lempeässä lämmössä.
Kesäpäivä on täydellinen auringossa, kukkameren keskellä, hymyilevien ihmisten joukossa. Kuka voisikaan murjottaa näissä maisemissa ;).
Ruusun terälehti tekee taivaalta tippuneen sadepisaran kauniiksi. Meidät tekee kauniiksi Elämä.
Näillä ajatuksilla puutarhaunelmiin,
Ilona