Syysaskarteluissa kranssit ja asetelmat

 

Kasvihuoneen liepeillä istutukset muuttuvat pikkuhiljaa talvisempaan suuntaan. Innostuksissani hain halpakaupasta hulavanteen ja sidoin sen ympärille sammalta. Vihreä sidontalanka katosi hienosti sammaleen joukkoon. Molemmat kuistin ikkunoista saivat jättikranssinsa.  Nyt mietin, voisikohan kransseihin laittaa valot. Ihastuttavimmat ovat mielestäni nyt sellaiset rautalankaiset hennot talvivalot, joista ei jää näkyville oikeastaan muuta, kuin valopisteet.

Pihlajanmarjakranssissa ei ole käynyt lintuja napostelemassa eväitä, voisiko marjoja olla tänä vuonna niin paljon - ettei tarvitse kransseista kehveltää. Ruukkuihin piilottelin jo marjakanervaa ja callunaa. Peittelin mullat lyhytnukkaisella sammaleella ja koristelin hopeakuusen oksilla. Muutama omena ja käpy mahtuu aina joukkoon. 

Kelloköynnös on jo punertunut ja kohta on aika ottaa se pois ruukusta. Mitähän tilalle istuttaisi, vai hakisiko pienen kuusen sen paikalle somistamaan kuistia. Ehkä sujautan syysinnoissani myös kasvihuoneeseen valot - voiko niitäkään nyt olla liikaa ;)

Syyssisustelu aika on jälleen täällä, kirpakan kauniita askarteluhetkiä täältä sinne, Ilona

Kuistilla kukkailemassa ja ihana arvontavinkki

Kukat ovat päässeet jo ulkoilemaan lasikuistilta takakuistille. Tänä kesänä kukkia on paljon.  Kasvihuonekaipuutani lievittääkseni päädyin lavakasvihuoneeseen. Sen alle ruuvailtiin lava ja pyörät alle. On helposti hurautettavissa tarvittaessa toiselle puolelle terassia. Täytyy vain varoa, ettei vauhti kiihdy liikaa :).

Innoissani olen tulevasta kukkakesästä ja kauneimmista kastelukannuista ikinä. Ne sujahtivat meille Puutarhurin majan Minnalta. Aika ihanat eikös? Kannu Puutarhurin majalta arvotaan Instagramissa @valkoinen_puutalokoti. Sujahtakaa osallistumaan sinne arvontaan. Ihana Minna lähettää postissa Lungon kastelukannun voittajalle. Oma suosikkivärini on kyllä vihreä vai musta kilpaileekin kovin tyylikkäänä sen vierellä. 

Oma puutarha-apulainen on kovin tarkka istutuspuuhissa. Välillä on nenä mustana ja saattaapa multa maistuakin hyvälle Myrskyn mielestä. Takakuisti on nyt aidattu alue. Ehkä se on parasta tässä kesässä. Koiruus saa tulla ja mennä vapaasti sisältä ulkoilemaan. Multaa on siis kohta kannettu kuononpäässä sisällekin. Kumpiko meistä sotkee enemmän jää arvoitukseksi.

Ihanaa puutarhan aikaa sinne, Ilona

Kesäolkkari

 

 

Vihdoin ryhdistäydyin puunaamaan meidän pihan grillikatoksen. Aina katosta siivotessa muistelen meidän tapaamista ensimmäistä kertaa. Se taisi olla aikana ennen rautahampaita ;). Olen siis ollut tässä talossa päivähoidossa vuosien ajan. Täällä on yhä jotain tuttua, mutta kuitenkin kaikki on erilaista. Hyvälle mielelle tulen aina keväisin krookusten puskiessa vanhalta pihanurmelta. Hassua, kuinka nuo kaverit jaksavat nousta aina vain uudelleen - aivan samoin kuin kymmeniä vuosia sitten.

 

Grillikatoksessa oli aikaisemmin pahkapöytä ja perinteinen mäntypinta. Ensimmäinen ajatus oli purkaa tämä mökki pois, mutta onneksi emme tehneet niin. Uusi lattia ja maalipinta teki tästä mökkelistä meidän kesäolkkarin. Kesällä meidän perhe majailee täällä eniten.  Suora polku johtaa tästä kasvihuoneelle ja talon takakuistille. Meidän piha on todella pikkiriikkinen, vanha ja vähän villi. Grillikatoksen siivouksesta innostuneena taidan siirtyä kuistin siivouspuuhiin. Hassua, aurinko selvästi antaa virtaa, sen avulla voisi siirtää vaikka vuoria ;).

 

Touhukasta maanantaita sinne,

Ilona

Kasvihuoneen kevät!

 

 

Täällä ollaan keväästä villiintyneenä. En vain voinut enää vastustaa kiusausta. Kevätkukkasilla koristeltu pääsiäispiilopaikka on valmis. Rätti on heilunut ja seitit ovat saaneet kyytiä. Pieni lämpöpuhallin auttaa kasvihuoneen lämmityspuuhissa. Kyllä kevät on vain ihan parasta aikaa. Kynsiä en enää haaveile lakkaavanikaan ennen syksyn saapumista - minun kesäaikani on alkanut. Mies huhuilee sisälle hämärän laskiessa -enhän minä malttaisi millään lähteä täältä edes nukkumaan. Ehdotin kyllä, että retkeilisimme kasvihuoneessa patjojen kanssa yön.

 

Uusia juttujakin kasvihuone sai sisälleen kevään kunniaksi. Tauluksi ripustin imukuppikoukkujen avulla etelästä tuotuja olkilakkeja. Iittalan keittiöpyyhkeen ompelin innoissani tyynyksi - tanssivat ketut on ihanat!  Keväiset asetelmat olen tehnyt Huiskulan kukkien kanssa ihanaa projektia varten. Haaveilen jo kiireettömistä kesäpäivistä hellelakki päässä. Todellisuudessa kiireettömiä päiviä ei näillä suunnitelmilla taida tulla. Työrintamalla puhaltavat aivan ihanat tuulet, minun haaveet ovat käymässä toteen. Ihan pian pääsen supattelemaan teille salaisuuksia.

 

 

Kaunista pääsiäistä teille sinne - noitaillaan oikein urakalla ;)

 

Ilona

 

Ps. meidän kesäinen kasvihuone on Unelmien Talo&Koti- lehden sivuilla.

 

 

Valkoinen joulu!

Unelmoin valkoisesta joulusta, joten tiedätte tämän täällä tanssivan riemusta ensimmäisten lumihiutaleiden leijaillessa maahan. Kasvihuoneen liepeille tuli ihan joulutunnelma lumisateen löytäessä Keski-Suomeen.

Hmm....jouluhulluko - varmasti! Minusta on ihanaa  fiilistellä lumella ja talvella. Saattaa olla, että mies kotona joskus saattaa kohottaa kulmakarvojaan - The perinteiseen tapaan. Tämä tarkoittanee sitä, että hän tietää villin joulukauden tällä äiti-ihmisellä alkaneen. 

Tunnustan - olen kyllä aina tilaisuuden tullessa kyykkimässä havukasassa takapuoli pystyssä, saatan nojailla kotikuusen vierellä onnellisena omenoideni kanssa tai antaa pölläkkää sammalesäkilleni.  Koominen olen varmasti, jos tästä voisi lähettää livekuvaa kuolisitte naurusta ;).

Kirpakan kaunista viikonloppua sinne! Toivottavasti tänä vuonna olisi valkoinen joulu.

Ilona

Arvonnatkin on suoritettu  - kalenterit ja kirja olisivat pian matkalla voittajille :).

SisustEllen26. lokakuuta 2016 klo 18.45

Haaveilu ja unelmointi kolahti heti - niitähän voisin merkkailla kalenteriin: pikku remontteja, tuunailuja, ideoita, yhdessäolon hetkiä ja vaikka mitä. Jospa tulisivat toteututuiksi, kun olisivat kirjattuna :)

VastaaPoista

Ja Pate

Anonyymi3. marraskuuta 2016 klo 6.50

Meillä olisi niin paikka myös kirjahyllyn paraatipaikalla!

Eija

Kylässä Elinalla

 

Eilen vietin ihanan päivän Elinan luona. Elinan ja Emman olen tuntenut jo pitkän ajan. Sisustuksen taituri jaksaa yllättää minut aina - nyt Elina oli maalannut rohkeasti talon ovet ja lasikuistin keltaiseksi. Aurinko paistaa siis täällä aina. Elinan tytölle Emmalle on aimo annos sisustusintoa annettu jo lapsena - oikein odotan jo vierailua Emman kotiin, joka on kerrostalossa ;).

 

Tällä retkellä jumituin Elinan satoa pullistelevaan kasvihuoneeseen, jonka lattiaa peittelevät riemukkaat räsymatot. Vanhoja aarteita ja väsyneitä esineitä ei täällä suinkaan heitetä pois vaan ne nostellaan hellästi kasvihuoneeseen asumaan.

 

Tämän viikon jälkeen olen ihan superinspiroitunut - oma koti kaipaa ehdottomasti uusia tuulia. Nauru tarttui tuolta maalaismaisemasta ja yhä hymyilen pienimmälle kakkurosvolle - Maija kissalle.

 

Jos haluatte seurata Emmaa Instagramissa sen voi tehdä täällä @enmakaroliina

 

Ilona