Äitini on sitä mieltä, että hetket ovat vain lainaa - kerroinkin Facebookissa äidistäni tiikerilakki kutreillaan. Kaikki, jotka tuntevat äitini tietävät hänen ympärillään leijuvasta säpinästä. Tylsiä päiviä ei vain ole. Olen mennyt hänen imussaan projekteihin ja hypännyt kaikenlaisiin kotkotuksiin - ja nauttinut niistä melkein jokaisesta ;). Olen siis äidin kanssa ollut siivoajana, lettujen myyjänä, tiskarina, muuttomiehenä, matonpesijänä, autokuskina, sisäänheittäjänä, messumyyjänä, ikkunanpesijänä ja puutarhurina. En suostu hetkiä katumaan, mutta myönnän kerran vessoja pesiessäni miettineeni, miten ihmeessä minut on puhuttu jälleen kerran ympäri.
Tuleva projekti on kuitenkin erityinen - ajatukseltaan hurjan kaunis. Äitini on siis diabeetikko. Minun tehtäväni on kirjoittaa erilaisten diabeetikoiden tarinat lauseiksi. Diabeetikoiden tarinoista kootaan näyttely ja toivottavasti tulevaisuudessa ne nivoutuvat kirjan sivuiksi. Elämää täynnä olevista ihmisistä kirjoittaminen on etuoikeus.
Kiitos äiti - elämä kanssasi on kaunis!
-Ilona-