Viikonlopun saldoa

Ostettu naapurilta katukirppiksellä kukkia, eikös nämä olekin esikoita?

Löydetty omalta pihalta mysteerikasvi viime syksyn raivauksien jälkeen. Nätti on. Mikä se on? Ja uskaltaako siirtää ihan kukkapenkkiin, ettei tuhoa muita kasveja.

Pikkutsinniasta näkyy hyvin siitepölyn määrä. Olenkohan väärässä vai onko tänään keltaista siitepölyä ollut jo vähemmän ilmassa.

Kasvimaata perustettu. Hyttysiä on vaan niin hurjasti, että apulainen joutui lähtemään kesken sisälle. Minun selkäni, jalkani ovat ihan pahkuraisia. Onneksi on olemassa allergialääke, jota voin käyttää, muuten voisi olla taas kasvotkin aika kirjavat. Kesän huonoja puolia ei ole paljon, hyttyset kuuluvat ehdottomasti niihin.

Yllä olevassa kuvassa on goji-marjapensaan alku. Sitä kasvatettu pienestä taimesta pari kuukautta sisällä, nyt se on päässyt jo ulos. Taustalla rikkaruohoja..

Myös esikasvatetut kuukausimansikan taimet ovat päässeet jo paikalleen ja näkyy jo punaista.

Viikonloppuna on tehty paljon pihahommia, pidetty kirppistä, keitetty ensimmäiset raparperikiisselit, tapettu hyttysiä sekä ulkona että sisällä. Ja sisällä myös öisin. Käyty satamassa jäätelöllä, syöty jäätelöä kotona, huomattu ekat vaarat auringon uv-säteilystä ja googletettu ohjelma, jota olen odottanut: http://teema.yle.fi/ohjelmat/juttuarkisto/italian-puutarhoissa

Tästä olisi mukava jatkaa vapaalla olemista, mutta arki alkaa ja päivät menevät taas sisätiloissa.

EDIT: mysteerikasvi onkin metsäkurjenpolvi, joka löytyi omalta pihalta. Nyt harkitsen sen siirtämistä vähän enemmän näkösälle.
EDIT: Ei kun mysteerikasvi on puna-ailakki..

Tv:n tarjontaa

Tunnen poikkeavani kovastikin suomalaisista tv:n katsojista. Ei kiinnosta putoukset ei uutivuodot. Juu, ei vähempää kiinnosta tosiaan. Sen sijaan tallennan joka viikko (nyt FST5:n keskiviikkoisin) Tanskalaista Maajussia. Maajussi on kyllä hurjan ahkera ja kovin omavarainen, verrattuna omaan elämäntapaan. Ihailen sellaista pyrkimystä, mutta itse taidan olla liian hienohelma ja laiska moiseen omavaraisuuteen. Eikä minusta ikinä olisi syömään itse kasvattamiani elukoita.

Ja toinen ohjelma, mikä teki vaikutuksen, ja minkä uusintaa odotan kovasti on uusintaa (kai toukokuussa) tästä sarjasta, jossa kierretään Italiassa, erilaisissa puutarhoissa. http://teema.yle.fi/ohjelmat/juttuarkisto/lahjapaketti-italia Sattumalta flunssaisesena uudenvuodenpäivänä avasin telkkarin ja jäin tuijottamaan. En tajunnut tallentaa, mutta teki kyllä vaikutuksen. Ja nosti myös matkakuumetta. Mikä onni onkaan Välimeren ilmastossa kasvattaa vaikka mitä. Sitten pääsekin myös haaveilemaan omasta kasvihuoneesta, vaikka en vielä ole saanut kokemusta oikein mistään kuin voikukan kasvattamisesta (ja se kylväytyy kyllä ihan ilman apujakin).

Vaikka kevät on ihan kohta täällä, tässä vaiheessa vuotta tuntuu aina niin kovin pitkältä ajalta, jos ja kun aikaa mittaa lumen sulamisen tahdilla. Kinoksia riittää ja kohta katolta tippuu iso kasa muiden lumien niskaan.

Ei siis vielä toivoakaan ensimmäisistäkään kukista. Mutta jo jännittää, onko syksyn kukkasipuleista mitään jäljellä ja ilmestyykö talvivalkosipuli penkistä.

Sentään lumiukko on jo vähän alkanut sulaa. Tässä lumiukolla vielä kädet tallella.