Satuin äsken puolivahingossa päätymään vauva-lehden aihe vapaa -palstalle...
Siitä onkin vuosia kun äitiyslomalla notkuin moisilla palstoilla - sen jälkeen olen eksynyt
kyseiseen paikkaan ainoastaan googlen kautta. Niin nytkin. Päädyin lopulta lukemaan
sinänsä huvittavaakin syväanalyysia itseään kuvaavista bloggaajista... :D Ja pakkohan
minun on ilahduttaa teitä muitakin kopioimalla tähän pätkiä tuosta analyysista:
"Itseään julkiseen blogiinsa kuvaava bloggari on ollut kouluaikoinan luokan näteimpiä ja suosituimpia tyttöjä, joka kuvitteli aina päätyvänsä julkisuuteen elämään glamour-elämää vaikkapa mallina, näyttelijänä tai laulajana. Vaan toisin kävi, ei riittänyt ulkonäkö/lahjat/muut avut ja nyt sitten painetaan duunia jossakin perusammatissa sairaanhoitajana tai ostoskeskuksen kassaneitinä.. Hyvässä lykyssä sentään ollaan päästy rikkaisiin naimisiin. Ja sitten kun huomataan lähempänä kolmeakymppiä että hups, elämä valuu hukkaan ilman jatkuvaa ihailua peruspirkkoammatissa tai kotiäitinä, mahdollisesti vielä jossain perähikiällä, hankitaan uusi kiva harrastus: bloggaus. Sillä sitten päästäänkin Suomen olosuhteissa "melkein julkkikseksi" - ja mikä parasta, voidaan lopultakin jatkaa uraa "suosittuna". Kuvaillaan itseä peilin kautta ja käsitellään kuvia niin että väkisinkin alkaa näyttää hyvältä ja saadaan muutama (kymmenen) uskollista ihailijaa huokailemaan ooh ja aah ... Ja egot senkun pullistuu, ala-asteen söpöimmän tytön huippuhetket ihailtuna ja suosittuna palaavat jälleen keski-ikää lähentelevän "nuoren naisen" elämään, aah kuinka ihanaa..!!"
Mitäs tuumitte tuosta? :D Itselläni heräsi ajatus miksi ihmeessä minä sitten esittelen näitä päivän
asujani täällä julkisessa blogissani? Ainakaan en ikinä ole ollut se luokan suosituin - saati nätein tyttö.
(Päinvastoin - olin aina se pituusjonon pisin ja muutenkin isokokoisin tyttö... ja sellaisena näen itseni aina.)
Iltaisin toki olen salaa toivonut herääväni seuraavaan aamuun edes hieman hoikempana ja kauniimpana...
... mutta koska ihmettä ei vuosien saatossa ole tapahtunut ja olen edelleen se yhtä epävarma ja itsekriittinen
takarivin tyttö, päädyn jopa leikkaamaan pääni pois kuvista. En siis vain tyydy käsittelemään kuvia,
siloittelemaan poskiani ja tasoittelemaan silmäryppyjä - helpommalla pääsee kun katkaisee koko pään!
takarivin tyttö, päädyn jopa leikkaamaan pääni pois kuvista. En siis vain tyydy käsittelemään kuvia,
siloittelemaan poskiani ja tasoittelemaan silmäryppyjä - helpommalla pääsee kun katkaisee koko pään!
Ja pysyypähän jossain määrin anonyymina (vai mitä työkaverit? :) ).
Välillä tämä homma toki huvittaa itseänikin... mitä järkeä näissä päivän asu -kuvissa oikeasti on.
Paitsi se, että näitä usein jopa minulta toivotaan... Onko tämä nyt se hetkeni suosittuna?
Vaiko sittenkin harmaavarpusena.
Dagens: hame se ikivanha Mexx, toppi H&M, neule vanha rempan aikana
löytynyt H&M, huivi Zara
Itseasiassa eksyin sivuraiteille.. minun piti lähinnä ylistää tuota Zarasta taannoin ostamaani
harmaata kaulaliinaa - ihana! Pehmeääkin pehmeämpi, lämmin ja niiiin kauniin harmaa :)
mikäs siis harmaavarpusena ollessa ;)
ps. ainakin näistä päivän asu -kuvista on se hyöty, että itsekin näkee mikä asu ei todellakaan
istu eikä päälle passaa! Niinikään näistä näkee myös keräämänsä vararavinnon määrän...