Skillat leviävät pitkin nurmea. Saisivat kyllä levitä vielä laajemmalle. Nyt yksittäisiä kukkia on siellä täällä. Haaveilen sellaisesta nurmen peittävästä sinisestä matosta.
Laatikkopuutarha valmistuu pian kylvökuntoon. Tänään laitoin sinne pollenmunkkeja ja sekoittelin ne vanhaan multaan. Kylmä talvi oli jäädyttänyt laatikoiden mullan eikä se ole vieläkään sulanut. Jäinen multa huokuu kylmää, joten kylvöt pitää aloittaa maltillisesti ja odotella vielä jään sulamista.
Ehkä joitakin siemeniä pitää kylvää loppuviikosta. Multaa pitää myös lisätä jokaiseen laatikkoon.
Laatikkopuutarhan vieressä oleva, viime kesänä perustettu kukkapenkki on kärsinyt kovasti talvesta.
Kaikki sinne istuttamani esikot ovat hävinneet. Se harmittaa hieman, sillä olen tuonut ne lapsuudenkodistani. Onneksi niitä on mahdollisuus saada sieltä lisää. Myös kaikki ihanat bellikset ovat kadonneet. Täytyy toivoa, että niitä ilmaantuu kylvääntyneistä siemenistä. Kaikki sipulikukat jättilaukkaa lukuunottamatta ovat hävinneet. En edes muista, mitä tulin laittaneeksi syksyllä, mutta ainakin edellisen pääsiäisen tete-narsissit. Viime kesänä siemenestä kasvatetut monivuotiset unikot ja sormustinkukat ovat nekin kadonneet. Perennapenkissä on siis paljon aukkoja. Varmoja talvehtijoita ovat olleet akileijat ja arovuokko. Samoin päivänkakkara, jalopähkämö ja osa maksaruohoista ovat hengissä. Erityisen iloinen olen siitä, että köynnösruusu John Davis näyttäisi työntävän silmuja. Toivottavasti se on voimissaan.
Lämpö antaa kasvulle voimaa. Pihlajan lehdet kasvavat silmissä. Kohta vihertää kaikkialla.