Ursula Poznanski Äänet

Ursula Poznanski Äänet

Alkuperäisteos Stimmen (2015)

Suomentaja Anne Mäkelä

Atena 2016. Kustantajalta. Kiitoksin.

Itävaltalainen Ursula Poznanski (s. 1968) on Wienissä asuva kirjailija, joka työskenteli monta vuotta lääketieteen toimittajana ennen kuin ryhtyi kirjailijaksi. Poznanskin ensimmäinen tiivistunnelmallinen trilleri Vii5i nousi heti Saksan myydyimpien kirjojen listalle ja kansainväliseksi menestykseksi. Äänet on Salzburgiin sijoittuvan Beatrice Kasparyn kolmas murhatutkimus. Poznanskin Sokeat linnut ihastuttivat minua. Ennen rikosromaaneja Poznanski on kirjoittanut myös lasten- ja nuortenkirjoja.

Ursula Poznanskin uusimman dekkarin miljöönä on sairaala, jossa murhataan lääkäri. Kun täsmennetään, että kyseessä on mielisairaala ja lääkäri ei ole potilaana, niin tilanteesta saadaan jo parempi käsitys. Minulla oli aluksi vaikeuksia orientoitua aiheeseen. Mietin, että voidaanko sairaalan asukkia pitää rikosoikeudellisessa vastuussa teoistaan? Miten Beatrice Kaspary ja kollegat kuulevat potilaita?  Miten maallikko pystyy kommunikoimaan ihmisten kanssa, jotka eivät ole läsnä tässä hetkessä, eivät ilmaise itseään puhumalla tai muutenkaan?  

Kaksi konstaapelia, jotka olivat olleet etsimässä raiskaaja ja löytäneet sen sijaan Jasminin, olivat pienien maaseutukylien poliiseja. Nyrkkitappelut, rattijuopot ja satunaiset varkaudet olivat heille peruskauraa. Mutta se, mitä he löysivät Hermann Matheisin kellarista vajaat kuusi vuotta sitten, oli heille aivan liikaa. Myös kielellisesti.

Tarinan miljöönä on Pohjois-Salzburgin sairaalan psykiatrian osasto, joka on erikoistunut hyvin vaikeasti traumatisoituneisiin potilaisiin. Tohtori Max Schlager löydetään raa’asti murhattuna sairaalasta.  Mielisairaalan potilaista Maja ja Jasmin ovat keskiössä. Maja puhuu vuolaasti, mutta hänen puheensa on provosoivaa. Hän syyttää eri henkilöitä hyväksikäytöstä. Jasmin vaikenee kaikin mahdollisin tavoin, mutta hänen elämänsä on ollut hirveän traaginen. Sairaalla pyrkii takamaan Jasminille yksityisyyden suojan, joten hänestä käytetään nimeä Maria. Entä mikä on hoitohenkilökunnan rooli tapauksessa?

”Tiedättekö – minä en ole kovinkaan huolissani suurimmasta osasta potilaita. He pystyvät suhtautumaan tilanteeseen. Kuten Maija tai vaikka Walter. Mikä ei väistämättä tarkoita, että voisitte luottaa siihen, mitä he kuulustelussa sanovat. Tietenkään. He elävät toisessa todellisuudessa.”

Lääkäri huokasi syvään. ”Meillä on kuitenkin yksi potilas, jonka tahtoisin todella mielelläni säästää siltä sirkukselta. Ja te kyllä vielä ymmärrätte, miksi, kun tapaatte naisen.

Tapahtumia selvittävät Salzburgin poliisiaseman rikoskomisario Beatrice Kaspary ja hänen työparinsa Florin. Heidän välillä on alusta lähtien ollut havaittavissa viehtymystä toisiinsa.  Beatrice elää vaikeassa tilanteessa, sillä hänen entinen puoliso, Achim, ei tee kanssakäymistä helpoksi. Lasten takia entisen pariskunnan on oltava tekemisissä toistensa kanssa. Jasminin ja Majan kohtalo on hyvin mykistävä ja puhutteleva, joten Beatrice ja Florinin suhde kevensi tarinan tunnelmaa. Tapaus on visainen, sillä jopa tarot-korttien viestit kelpaavat avuksi, kun sanoja ei ole.

”Ja teidän erikoisalanne ovat…?”

”Hengitysterapia, soivat kulhot, rummutus, horoskooppi- ja tarotterapia. Niin, tiedän kyllä, että ne kuulostavat aika erilaisilta lähestymistavoilta, mutta pohjimmiltaan ne ovat vain erilaisia keinoja murtaa muureja pehmeällä tavalla.”

 Äänet on erittäin koukuttava ja mielenkiintoinen dekkari. Poznanski rakentaa tarinansa uskottavasti ja koskettavasti.

Blogeissa toisaalla Annika ja Kirjasähkökäyrä

Ursula Poznanski Sokeat linnut

Ursula Poznanski (1968) asuu Wienissä. Hän on työskennellyt toimittajana ja julkaissut kaksi nuortenkirjaa. Viisi on hänen sarjan ensimmäinen osa ja hänen ensimmäinen aikuisten ­romaaninsa. Sokeat linnut on Ursula Poznanskin toinen romaani hehkutetussa Beatrice Kaspary -trillerisarjassa.


Leirintäalueelta Salzburgissa löytyy ammuttu nuori mies ja kuristettu nainen. Mitä yhteistä on näillä samasta paikasta ja samaan aikaan löytyneellä kahdella vainajalla? Onko kyseessä torjutun rakastajan kosto ja itsemurha? Tätä olettamusta tuki miehen viereltä löydetty pistooli. Oliko pistooli jätetty harhautukseksi? Tutkimukset eivät yhdistäneet aluksi kahta vainajaa toisiinsa millään tavoin. Naisen olemus, nukkemaiset kasvot, tyylikkäät vaatteet eivät sopineet kuvioon, jossa toisella oli rikkinäiset farkut ja ylisuuri pikeepaita. Murhaan ja itsemurhaan ajoi yleensä rakkaussuhde, mutta Beatrice ei nähnyt löytyneitä rakastavaisina. Korkeintaan täyttymätön rakkaus.

Ruumiit makasivat kuivien lehtien päällä, nainen ja mies. Mies oli mahallaan, nainen selällään. Miehen ruumis oli lyhyt ja tanakka., naisen pitkä ja langanlaiha. Vastakohdat, Beatrice ajatteli.

Salzburgin rikospoliisin etsivä Beatrice Kaspary löytää uhrien yhteyden sosiaaliseen mediaan. Tutkijat käyvät läpi Gerald Pallaufin sähköpostit, yhteystiedot, Twitterin ja Facebookin. Beatrice Kaspary alkaa tutkia uhrien jättämiä sähköisiä jalanjälkiä, sillä molemmat vainajat olivat Facebookin runoryhmän aktiivijäseniä. Ryhmässä korostuvat tummat värit, synkät runot ja tunnelmalliset valokuvat. Beatrice luo itselleen profiilin nimellä Tina Herbert, pyytää tuntemattomia kavereita ja luo kiinnostuksen kohteita ja viimein hakee suljetun ryhmän jäsenyyttä. Suljettu ryhmä Elävä runous, 798 jäsentä. Liity ryhmään. Klik.

Runoja. Mitään harmittomampaa oli vaikea kuvitella. Kaksi ihmistä on kiinnostunut runoudesta, he kohtaavat toisensa ja ovat pian sen jälkeen kuolleita.


Beatrice päätti vielä odottaa ensimmäistä viestiä, joka ilmaisisi ryhmän palanneen entisiin uomiinsa. Sitten hän esittelisi itsensä ja ryhtyisi keskusteluun muiden kanssa Tina Herbertinä.

Pian Beatrice huomaa, että runoihin kätkeytyviä viestejä ei ole tarkoitettu kaikille ryhmän jäsenille. Pian yksi ryhmän jäsenistä eli Ira Sagmeister kuolee.

Oli kulunut yli puoli vuorokautta, kun Beatrice oli tarjoillut ryhmälle Sokeat linnut, ja tällä välin sen alle oli kerääntynyt komeat kolmekymmentäyhdeksän kommenttia. Neljätoista ihmistä tykkäsi runosta tai ainakin olettamastaan runoon liittyvästä syvemmästä merkityksestä.

Tunnelma tiivistyy ja raaistuu loppu kohden. Facebook runonäyttämönä hälventyy ja aletaan tarkastella muita näkökulmia: Jugoslaviaa, Kroatiaa, sodasta pakenemista, palkkasoturuutta, tappamisen ammattilaisuuden motiiveja sekä runoryhmän peiteroolia. Kirjan on suomentanut Anna Mäkelä.

Sokeat linnut on ensimmäinen lukemani kirja, joka tukeutuu näin vahvasti somen maailmaan. Runoryhmän jäsenten kommentoinnit kuljettavat tarinaa osana tekstiä. Itse asiassa somen ulkopuoliselle lukijalle kirja jää paljolti avautumatta. Tekijä on pystynyt luomaan repliikit saumattomaksi osaksi tarinaa. En ole lukenut kirjailijan ensimmäistä kirjaa. Jos jotain jäin kaipaamaan, niin kirjassa ei välittynyt tämän päivän Itävalta kuin maantieteellisesti. Kollegoiden eli Beatricen ja Florinin orastava suhde on havaittavissa. Ursula Poznanskin dekkari on hyvin tehty, älykäs ja viihdyttävä.


Ursula Poznanski Sokeat linnut
Atena 2014. Toukokuisen lauantain ostos 31.5.

Osallistun tällä kirjalla Rikoksen jäljillä-lukuhaasteeseen Oksan hyllylyä