Tuumasta toimeen

Ompelukone on minulle tosi tärkeä kapistus. En tule toimeen viikkoakaan ilman konetta. Jos kone ei toimi, menee hermot ja ärsyttää koko homma. Tekee mieli heittää hanskat tiskiin. Minulla on ollut uusi Singer, edullinen peruskone. Pärjäsinkin sillä hyvin vähän aikaa. Välillä oli lainassa äidin kone (sekin temppuili) ja siskon kone (käyttöongelmia). Aloin olla jo epätoivoinen asian suhteen. Yhdeltä siskoltani kuulin, että kannattaa ostaa vanha kone. Etsin Torista vanhan ja edullisen koneen ja käytin sen huollossa. Liikkeessä kehuivat kovasti konetta ja tekivät siihen hyvän korjaus/huollon. Se tosin maksoi 125e, mutta vanhempi herrasmies sanoi, että koneesi on ikuinen. Niin hyvä se on! Olin onnesta sykkyrällä. Pelkäsin, että koneeni oli hutiostos, vaikka se jo koekäytössäni hyrräsi hiljaa kevyesti.
Ensimmäinen ompelutyöni uudella koneella on parvekekalusteisiin uusien pehmusteiden ompeleminen. Yritin löytää kaupoista muhkeat päälliset polyrottinkiseen sohvaan ja nojatuoliin. Niitäpä ei löytynytkään! Päätin käyttää jo parhaat päivänsä nähneen päiväpeittomme tarkoitukseen. Löysin meiltä ylimääräisiä tyynyjä ja pari häälahjaksi saamaa peittoa pehmusteisiin. Nyt lähes 30 vuotta palvelleet peitotkin saivat uuden elämän.
Ompelin istuimen ja nojan yhtenäisestä kankaasta. Apulainen mukana joka vaiheessa...
Nyt päälliset ovat valmiit! Olen muuttanut parvekkeemme ilmettä ja värimaailmaa luonnonläheiseen ja punertavaan suuntaan. Vielä on pöytä hakusessa ja pientä säätöä. Laitan joskus kuvaa lopputuloksesta, kun saan koko parvekkeen valmiiksi. Toivottavasti jo tänä kesänä.

Alkuvuodesta minulle tulee ajatus ostaa värikkäitä kankaita ja innostus mekkojen tekoon. Tällä kerralla halusin tehdä mekkoihin pieniä yksityiskohtia ja piirtelin ideoita paperille. Leikkasin kaikki kankaat valmiiksi ja huolittelin reunat siksakilla sarjatyönä. Sen jälkeen oli helppoa ja nopeaakin koota kappaleet yhteen.
 Ensimmäiseen mekkoon tein kaulukset ja helmaan vähän jatketta. Tuli pientä mittavirhettä kangaskaupassa.
Perhosmekko sai rimssua helmaan.
 Kaikenlaista ideaa pukkaa. Ehkä vähän tyttömäistä, mutta mitä se siivotessa haittaa...

Keväämmäksi tein pirteämpää mallia mummojen iloksi. Miehelle tuli Peppi Pitkätossu mieleen.
Välillä asiallisempaa, perusvaatetta. Kehtaa mennä joka paikkaan.
Kesäiseen juhlaan, tarjoiluun... ehkäpä?

Pidän töissä aina puuvillamekkoa. Mekko on vilpoinen ja käytännöllinen taskuineen. Viileällä ilmalla voi lisätä topin alle tai villatakin päälle. Halusin tehdä uusia asuja, kun vuosikin taas vaihtui. Samat mekot alkavat usein kyllästyttää, kun niitä joka päivä päällensä vetää. Kaupoista on vaikea löytää pirteitä legginsejä. Joskus keväällä saattaa tulla villiä beigeä tarjolle, mutta yleensä mustaa tai valkoista. Tilasin ebaysta iloisen värisiä legginsejä. Olen tyytyväinen kokoon, väreihin ja laatuun.

Pakko ruveta taas itse huristelemaan ja ompelemaan tyynynpäällisiä ruusuhuoneeseen, sohvan päälle.
Kävin sisustusliikkeessä katselemassa valmiita päällisiä. Ajattelin päästä helpolla, mutta mieli muuttui nopeasti, kun katselin hintalappuja. Teen itse neljä, yhden valmiin hinnalla.
Päällisten pesua helpottaakseni, ompelin vetoketjut takapuolelle. Helppo ja kiva homma!

Sain aika haastavan tilaustyön. Kaava oli leikattu sanomalehtipaperista ja olkalaukku pitäisi kasata kokoon. Rohkeasti vain sakset käteen ja ompelukone surisemaan.
Sisälle tuli kaksi vetoketjullista taskua. Laukkua oli kiva ommella ja mietin jo siinä, että rupeisikohan laukkutehtailijaksi. Olisi hauskaa tehdä kaikenlaisia laukkuja, erilaisista kuoseista.

Touhukasta Uutta Vuotta 2015 kaikille! Tuntuu ihanalta, kun remontti, muutto ja joulu ovat nyt takanapäin. Pitkät vapaat ovat antaneet uusia voimia ja innostusta. Meidän lähellä on kaunista luontoa, jossa on mukava kuljeskella ja valokuvailla. Olen lepäillytkin kirjan ja elokuvien seurassa. Pitkään uinunut ompeluviettini sai uutta potkua kangaskaupasta. Päätin tehdä uusia siivousmekkoja.
Aiempi essu vaihtui nyt mekko-tyyliseen malliin. Jouduin aina essun alle laittamaan t-paidan ja legginsit. Nyt riittää pelkät legginsit. Mekko on reilu kooltaan, jotta on helppo touhuta eikä tule niin kuuma.
Tykkään kirkkaista ja raikkaista väreistä.
Joskus hillitty on kiva. Taskut ovat minulle tärkeä juttu. Nyt on kännykälle oma, syvä tasku. Kuulokkeille omat taskunsa ja nenäliinalle omansa. Eksyyhän niihin myös löytötavaroita...
Vielä jäi kauppaan monta kangasta, joita mielisin ommella. Ehkä tässä lähiaikoina jatkan hurruttelua. Kerään ensin käyttökokemuksia ja ompelen sitten parannellut versiot. Innolla odotan työpäivää.

Piipahdan välillä ohikulkiessani kirpparilla ja ostan jotakin "tarpeellista", jos sattuu löytymään. Silmiini osui ruusukuosiset, vanhat verhot, joihin ihastuin täysillä. Mietin kauan, mitä niistä tekisin. Halusin pöytäliinaksi, essuksi, tyynyliinoiksi ja vaikka miksi. Sain kankaasta ison pöytäliinan ja essumekon työvaatteeksi.

Pitihän minun uutta Singeriä kokeilla...
Sain eräältä mummolta kankaanpalasen ja ajattelin käyttää sen hyödyksi.
Tämä "Metsänhenki" on minun lemppari...
"Rantakivet" on kevyt ja vilpoinen. Saattaa olla vähän erikoinen työasu, mutta joku siinä minua viehättää. Kankaan löysin kirpparilta.

Vihdoin sain haaveilemani oleskeluryhmän takapihalle. Katoksessa oli toistakymmentä vuotta iänikuinen kovapuu-pöytäryhmä, johon olin jo lopen kyllästynyt. Harvoin oikein kunnolla syömme ulkona, pöydän ääressä oli epämukava vilvoitella saunan jälkeen ja muutenkin ryhmä tuntui kömpelöltä ja turhalta. Halusin ryhmän, jossa voi rennosti istuskella, lueskella, juoda kahvia tai syödä makkaraa voipaperista.
 Katselin Ikealta tyynyjä, mutta en löytänyt mieleisiäni. Kurkistin omiin varastoihini ja löysin tyttöjen vanhan päiväpeiton. Siitä hurautin tyynyt ja olen ikionnellinen. Ruusuteema jatkuu edelleen ruusutarhassani....

                                                               Iloista Äitienpäivää !


 Voi hitsi pitsi... luulin keksineeni essumekon ja tänään näin  meidän lähellä sisustusliikkeessä essumekkoja tangot täynnä. Oli mustaa, beigeä, vihreää, turkoosia. Oli vähän eri malleja ja kuvioita. Olin tyrmistynyt, mutta hintakin oli tyrmäävä... Minä tein essuja työkäyttöön ja ihmeekseni mummot ovat olleet ihastuksissaan. Mietin, olenko iloinen vai surullinen. Olenko mummomuodissa? On tullut jo tilauksiakin. Tämä essumekko lähti tänään postipakettina. Tein kännykkäpussin ylläriksi mukaan. 

Innostuin piiiiiitkästä aikaa ompelemaan. En muista milloin olisin oikeesti ommellut jotain, pientä korjausompelua vain. Nyt keksin tehdä itselleni uudet työvaatteet.


Ostin kirpparilta kerran essumekon, jota olen pitänyt todella paljon. Tykkään, kun essussa on taskuja sekä vaate on värikäs, hiostamaton ja väljä. Tämä kangas maksoi vain kuusi euroa. Siitä innostuneena menin vaatekaapille, keräsin kaikki entiset työvaatteeni, sulloin isoon muovipussiin ja vein vaatekeräykseen. Nyt alkoi uusi aikakausi työvaatteissa.

 

Ompelin pari tyynynpäällistä tyttären huoneeseen. Niihin piti alkuperäisen idean mukaan painattaa teksti, mutta luovuimme suunnitelmasta. Tekstiä on jo pöydällä ja tulee seinälle. Ehkä on  liikaa, jos tyynyissäkin vielä lukee jotakin. Tytär ei ole vielä nähnyt tyynyjä, saas nähdä kelpaako !

Meille on tulossa viikonloppuna veljeni lapset yökylään. Siitä innostuneena kiertelin kirppareilla "sillä silmällä" ja löysin ihanat, pienet nukenvaunut. Innosta puhkuen pesin päälliset, jynssäsin vaununrungon ja tein pienet korjausompelut. Perhe ei ollut samalla aaltopituudella... pitivät vaunuja kalliina ja minua höpsähtäneenä. Ja minähän lisään pökkyä pesään... Kaivoin tilkkulaatikkoni, ompelukoneeni ja hurautin pienen patjan, tyynyn ja peiton. Tyttäreni kysyi, äiti mitä sä teet? Pitäähän vaunuissa petivaatteet olla.  

Jatketaan vielä naamiaisasuilla, kun on pääsiäinen käsillä ja vappua kohden mennään. Kuvat on otettu juuri näihin aikoihin. Silloin etsimällä löydetttiin pellolta vihreää "teletappiruohoa". Olin ommellut tytöille nämä puvut, kun tytöt olivat 3-, 4-, ja 6-vuotiaita. Sankari oli pukeutunut keijuksi. Jälkeenpäin sain kuulla, että hänkin olisi halunnut olla teletappi !

Myös lumikunigatar sai oman iglunsa. Se rakennettiin pahvista, paperista ja tapettiliisteristä. Ja kakku oli tietysti lumipalloista tehty...

Sain siskoltani pakan kangasta. Hän oli ostanut Ikeasta 50 cent/m ja pyysi ompelemaan veljellemme verhot. Ja pussilakanoita, jos kangasta riittää. Laitoin sämpylät uuniin, lämmitin pakasteesta hernekeittoa ja aloitin pienen urakkani. Oli mukava ommella pitkästä aikaa. Iltahan siinä vierähti. Huomasin kuinka ilta alkaa olla kuitenkin jo pitkä ja valoisa. Kauniit pajunkissat ilahduttivat iltalenkillä.