Eroja

Minulta pyydettiin taannoin postausta suomalaisten ja norjalaisten eroista (kulttuurieroista, käyttäytymiseroista, käytännöistä ja tavoista).

Ihan ensimmäiseksi pitää sanoa, että olen asunut täällä vuodesta 1999 eli aika kauan. Alussa varmaan monikin asia tuntui oudolta ja kummalliselta. Mutta niissä paikoissa maailmalla, joissa olen asunut, olen yrittänyt olla maassa maan tavalla. Joten oikeastaan sellaisia kummallisuuksia ei minun mielestäni olekaan, ainakaan enää. Mutta yritän löytää jotain. Mutta kaikki on minun minun henkilökohtaisia ajatuksia. Samat asiat saattavat tuntua muista Norjassa asuvista ihan erilaiselta.

Työelämässä olen alusta asti ihmetellyt norjalaisten intoa kaikenlaisiin kokouksiin ja palavereihin. Ja ne palaverit kestävät tuntikaupalla. Kylla, niissä puhutaan asiaa, useimmiten. Ja varmasti on tärkeää puhua kaikesta. Mutta jonkun on tehtävä työt sillä aikaa, kun minä istun palavereissa. En tiedä miten paljon Suomessa nykyisin käytetään aikaa kokouksiin.

Kaikenlaiset yhteiset illanvietot ovat myös tärkeitä työelämässä. Ihmisiin täytyy tutustua vapaa-ajallakin. Sopii varmaan monelle. Minä olen vähän outo ja haluan pitää erossa vapaa-ajan ja työajan...

Jokainen kuljettaa eväitä töissä ja koulussa (kouluissa ei ole järjestetty ruokailua eli eväät reppuun). Ja ne eväät ovat useimmiten voileipiä. Sopii hyvin kaikille, jotka tykkää voileivistä.

Norjalaiset ovat kovasti ulkoiluihmisiä. Retkeily perheen  kanssa luonnossa on tärkeää yhteisoloa vapaa-ajalla. Positiivista.

Edellisestäkin johtuen on sää kovin suosittu puheenaihe. Jos ei muusta ole puhuttavaa, niin ainahan voi jutella vaikka siitä. Ja säästä puhutaan, vaikka olisi muutakin juteltavaa.

Norjalaiset pitävät suomalaisista, mutta heillä on vähän sama isoveli-suhtautuminen ruotsalaisiin kuin suomalaisillakin.

Norjassa ei ole esim meikäläisellä mahdollisuutta kaksoiskansalaisuuteen. Ei se mitään. Ainut haitta on, etten pysty äänestämään parlamenttivaaleissa. Mutta kunnallisvaaleissa pääsen äänestämään. Eli vaaliuurnille pääsen tänäkin syksynä vaikuttamaan asioihin. (Olen kirjoittanut kaksoiskansalaisuusasiasta kaikille puolueille Stortingetissä ja kirjoitan taas, kunhan ne vaalit lähestyvät).

Nämä nyt tuli äkistään mieleen tästä aiheesta. Kyselkää, jos haluatte tietää jostain asiasta erityisesti :).

Täällä on tänään taas kovin harmaata.

Joka neljännen norjalaisen mielestä Norja on lähes täydellinen

94% norjalaisista Norja on tyytyväinen Norjaan asuinpaikkana.

Monet ovat tyytyväisiä mahdollisuuksiin työn ja opiskelun suhteen.

Vähiten tyytyväisiä norjalaiset ovat teitten kuntoon ja yleisiin kulkuvälineisiin.

Tässä lisää tutkimuksesta.

Hip hurraa, eläimille turvaa!

Nyt vuoden alusta tuli täällä Norjassa voimaan uusi elainsuojelulaki, joka velvoittaa kaikkia antamaan ilmoituksen eläinsuojeviranomaisille, jos epäilee eläinten huonoa kohtelua.


Lue lisää tästä.

Norjan parlamenttivaalit (Stortinget)

Tana aamuna saimme sitten herata siihen, etta Jens Stoltenberg jatkanee edelleen paaministerina. Hanen Arbeiderpartiet sai yli 35% aanista. Haastaja oikealta puolelta, Siv Jensen ja hanen Fremskrittpartiet (se Carl I. Hagenin puolue) sai vain noin 23% aanista. Erna Solbergin oikeistopuolue Høyre sai 17%.

Hallitukseen ottaa Stoltenberg mukaansa ainakin keskustapuolueen Senterpartiet (yli 6%). Kristilliset (Kristelig folkepartiet, se Kjell Magne Bondevikin puolue) olivat vaalien suuri haviaja. Vaikka eihan heilla koskaan suuri edustajamaara ole ollutkaan, vaikka Bondevik paaministeri olikin.

Minua kiinnostaa tama politiikka taalla. Vaikka en aanestaa voikaan suomalaisena. Norja ei salli kaksoiskansalaisuutta. Joten minusta ei tule Norjan kansalaista ennenkuin asia muuttuu. Kirjoitin aikoja sitten kirjeen kaikille puolueille kaksoiskansalaisuusasiasta. Ainut puolue, joka suhtautuu positiivisesti asiaan, on Sosialistisk Venstreparti.

Pojat ovat molemmat paattaneet hakea kansalaisuutta jossain vaiheessa. Vanhin joutuu hakemaan ammattivalintansa vuoksi. Toinen haluaa kayda armeijan taalla. Nuorimmaiselle asia ei ole viela ajankohtainen. Mutta hanta suututti kamalasti, etten saanut kayda aanestamassa eilen.

Tassa diagrammi vaalien tuloksesta.

Edit. Nyt puhuin puuta heinaa... vaalien suurin haviaja on Venstre.

Lasten kaappaukset

Pari viimeista viikkoa on norjalaisia puhuttanut lasten kaappausasia. Kyseessa on siis lapset, jotka jompi kumpi vanhemmista on kaapannut mukaansa useimmiten kotimaahansa.

Asia nousi taas kerran otsikoihin, kun norjalaisen naisen kaksi lasta palasivat Norjaan oltuaan muutaman vuoden Marokossa isansa luona. Asiasta on tullut jopa kahden maan valinen selkkaus, koska isa vaittaa, etta Norjan suurlahetysto Marokossa oli mukana saamassa lapsia pois maasta. Isa on julkisuuden henkilo Marokossa, silla han on entinen juoksun olympiavoittaja.

Tassa on samankaltaisuuksia pienen Anton pojan tapaukseen siella Suomessa.

Naista lasten kaappausasioista oli talla viikolla myos dokumentti televisiossa. Siina mainittiin esimerkiksi se, etta ongelmana usein on lakien kiemurat: Norjassa annettu lainpaatos lasten huoltajuudesta ei pade toisessa maassa. Eika myoskaan muualla annettu paatos pade Norjassa.

Kansainvalisyyden lisaantyessa ovat myos kaappaustapaukset lisaantyneet. Talla hetkella Norjassa lahes 250 lasta, jotka jompi kumpi vanhemmista on kaapannut ilman toisen vanhemman lupaa.

Norjalaiset eivat halua muuttaa Suomeen

Taman illan uutisissa oli juttu, jossa kerrottiin, etta vain 2% norjalaisista voisi ajatella muuttavansa Suomeen. Vastaavasti Ruotsiin tai Tanskaan voisi muuttaa yli 40% norjalaisista.

Suomalaisista voisi 30% muuttaa Norjaan ja jopa 40% Ruotsiin.

Viina ja sauna tuntuivat pelottavan norjalaisia.

Tassa juttua asiasta NRK:n sivuilta. Kannatta lukea!

Best place to be a mom - Norway

Taas naita tuubin helmia:

Naistenpaiva

Hyvaa naistenpaivaa!

Ehkapa juhlan humussa muistaisimme hetken myos niita naisia ympari maailman, joilla asiat eivat ole yhta hyvin kuin meilla. Myos meidan yhteiskunnassamme elaa naisia, jotka joutuvat elamaan pelossa ja paossa , peitetyn henkilollisyyden turvin, turvakodeissa, vankeina omissa kodeissaan, vakivaltaisissa suhteissa. Lista on pitka. Myos heilla on tanaan naistenpaiva.

Norjalainen koulu

Norjalainen koulu ei paljon Pisa-tutkimuksissa korkealle nouse. Siihen on taalla annettu kaikenlaisia selityksia alkaen siita, etta "muut maat huijaa" ja "taalla kun on niin paljon ulkomaalaisia" jne. Enpa tieda. Ero suomalaiseen kouluun, jonka mina vanhempana ja opettajan sijaisena olen huomannut, on opettajan auktoriteetin puute. Taalla myos jokainen uusi hallitus tuo mukanaan jotakin uutta, mita koululaitoksen taytyy kokeilla. Nain ei koskaan paasta tekemaan sita oikeata tyota loppuun asti.

Kouluun taalla mennaan kuusi vuotiaina. Aluksi oli kuulemma tarkoitus, etta ensimmainen luokka olisi enemman leikkia kuin koulunkayntia. Mutta nyt koulua kaydaan "veren maku suussa" jo eka luokalta alkaen.

Peruskoulua kaydaan 10 vuotta. Sen jalkeen haetaan lukioon, joka kestaa kolme vuotta. Siella voi valita erilaisia linjoja. Allmenfag on suomalaista lukiota vastaava linja, joka valmistaa hakemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin. Muut linjat ovat enemman ammatteihin valmistavia. Monet koulunkayntiin kyllastyneet valitsevat kayda lukiota kaksi vuotta ja menevat sen jalkeen oppisopimuskoulutukseen, joka kestaa kaksi vuotta. Sen paatteeksi suoritetaan ammattikoe.

Yliopistoihin haetaan vain papereilla. Aloituspaikkoja on ilmeisesti paljon, mutta moni keskeyttaa tai vaihtaa lukemaan jotakin muuta ensimmaisen vuoden jalkeen.

Lukiossa oppilaat voivat hakea "stipendia" eli opintorahaa. Kotoa poismuuttaneet saavat lisaksi asumisrahaa. Yliopistossa opiskelevat hakevat opintolainaa.

Omista lapsistani vanhin on yliopistossa. Keskimmainen lukiossa ja aloittaa oppisopimuksessa ensi syksyna. Nuorin on edelleen peruskoulussa.

Lapsiperheiden sosiaalietuuksia

Sairaan lapsen kanssa kotona tanaan ollessa mietin taas kerran, kuinka etuoikeutettuja me taalla Pohjoismaissa olemme. Tosin maksammehan me naista sosiaalieduistamme kylla paljon verojen muodossa, mutta siita huolimatta tama systeemi tuntuu hyvalta ja toimivalta. Tosin taallakin puhutaan koyhyydesta ja sosiaalisista eroista, mutta luulen erojen olevan suurempia joissakin muissa maissa. Vai onko nain?

Taalla Norjassa saa sairasta, alle 12 vuotiasta, lasta hoitaa kotona 10 paivaa vuodessa. Siis molemmat vanhemmat. Yksinhuoltaja saa siis 20 paivaa vuodessa. Muunlaiset saannokset ovat sitten, jos lapsi on vakavasti sairas.

Aitiyspaivarahaa maksetaan taytena 44 viikkoa tai 80% 54 viikkoa. Kuusi viikkoa on varattu isalle. Mutta kolme viikkoa ennen ja kuusi viikkoa synnytyksen jalkeen on varattu aidille. Tosin taalla ollaan kai lisaamassa tuota isan "pakollista" osuutta. Siita on ollut viime vuoden puolella kovasti keskustelua. Monet perheet haluaisivat loppukadessa valita itse kuinka paljon ajasta kukakin vanhempi kayttaa vauvan kanssa kotona olemiseen.

Kymmenen vuotta sitten oli vaikeaa saada paivakotipaikka lapsille ja paivakotimaksut olivat todella korkeat. Nyt on tilanne toinen. Hallitus on luvannut paivakotipaikan kaikille haluaville. Tosin lupaus on siirtynyt aina vuodella eteenpain. Viimeisin lupaus on kai taman vuoden loppuun mennessa. Paivakotimaksu on myos tullut paljon alaspain kymmenen vuoden aikaisista luvuista. Pari viimeista vuotta taalla on rakennettu uusia paivakoteja sinne sun tanne. Talla hetkella on valtava pula lastentarhanopettajita. Assistentteja=paivakotiapulaisia taitaa olla tarpeeksi. Mutta valitettavan monet heista ovat kouluttamattomia.

Yha useammat aidit taallakin ovat tulleet mukaan tyoelamaan. Tosin monet ovat edelleen osa-aikatyossa. Mutta asiat ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana muuttuneet kovin tassa aitien tyoasiassa.

Mielenosoituksia ja mellakoita Oslossa

Oslossa on ollut torstaina ja tanaan lauantaina suuria Gazan tilanteeseen liittyvia mielenosoituksia.

Torstain mielenosoituksessa tilanne levisi ja siella alettiin heittamaan ainakin ilotulitusraketteja ja kauppojen ikkunoita sarettiin. Poliisi kaytti kyynelkaasua ja pidatti parikymmenta. Televisiossa naytettiin kauppiasta, joka oli saanut turvaan kauppansa kellariin joitakin lapsiperheita pahimmaksi ajaksi.

Sama on toistunut tanaan ja jatkuu edelleen. Mielenosoitusjoukkion lahestyessa Israelin suurlahetystoa, oli tilanne kiristynyt ja poliisi oli taas kayttanyt kyynelkaasua joukkojen hajoittamiseksi. Ikkunoita on taas saretty, ilotulitusraketteja kaytetty, kivia heitelty. Pidatettyja on tahan hetkeen mennessa ainakin sata. Tassa kuvia talta paivalta Oslon kaduilta.

Mukaan naihin mielenosoituksiin on ainakin halunnut, en tieda sitten saivatko lupaa, Blitz. Tassa tietoa tasta ryhmittymasta.

Hyvin ikavaa, etta tilanne on kehittynyt taalla tallaiseksi. Norjassa asuu hyvin paljon ulkomaalaistaustan omaavia ihmisia, myos palestiinalaisia. Varsinkin Oslossa. Kuvia katsellessa muistuu mieleen Koopenhaminan ja Ateenan opiskelijamellakat tassa lahimenneisyydessa. Toivottavasti tilanne ei kehity vakavammaksi.