Hunderfossen familiepark

Perjantain vietin nuorimmaisen ja parinsadan muun lapsen kanssa Hunderfossenin perhepuistossa. Siella on kaikenlaista mukavaa tekemista lapsille ja lastenmieliselle. Minun suosikkini siella on Satulinna, jossa ajetaan vaunuilla huoneesta toiseen, sadusta seuraavaan ja nauhalta kuuluu kertomuksia jokaiseen satuun liittyen. Nuket ja taustat on tehty aivan ihmeellisen taitavasti. Tassa muutama kuva sielta:

Suuri peikko (troll) vartioi Hunderfossenia. Sen sisalla on uskomattoman hieno peikkoravintola ja Ivo Caprinon luola, jossa on lisaa satuihin liittyvia nukkeasetelmia:

Olen aina yhta ihastunut kaikkeen nakemaani tuolla. En laita kuvia muista kohteista siella. Tarkempaa selvitysta paikasta loydatte Hunderfossen linkista ylhaalta. Suositeltava paikka lapsiperheille. Heinakuussa on tungosta.

Lisaa lastenkirjallisuutta

Toinen norjalainen lastenkirailija, nimittain Alf Prøysen, tuli myos tutuksi nopeasti ensimmaisena vuotena taalla. Teskjekjerringa/Eukko pikkurilli-sadut (tai mitahan se sitten olikaan suomeksi...) on taman rakastetun kirjailijan ja viisunikkarin tuotoksia.

Alf Prøysen oli kotoisin Hedemarkista, tasta aika lahelta meita. Han oli torpparin poika ja haki paljon aiheita kirjoitelmiinsa ja lauluihinsa lapsuuden muistoistaan.

Eras rakastetuimmista joululauluista taalla, Julekveldsvise, on Alf Prøysenin sanoittama. Tassa tuubin aanitteessa itsensa mestarin laulamana:



Tassa muutama vuosi sitten, muistaakseni kirjoitettaessa kirjailijan biografiaa, kerrottiin hanen olleen enemman kiinnostunut miehista kuin omasta vaimostaan...

E6:n varrella Hamarin ja Lillehammerin valimaastossa sijaitsee Prøysen-huset, jossa kannattaa kayda lasten kanssa tai ilman. Vahan matkan paassa tasta sijaitsee Prøysen-torppa ja siellakin voi kayda kesa-aikaan tutustumassa.

Norjalaisista saduista

Blogilistaa tutkaillessani, huomasin, etta Antti Alanen oli kirjoittanut Ivo Caprinon DVD-boksista. Meilla kotona tuo boksi on ollut muutaman vuoden ja filmit on nahty monta monituista kertaa.

Tyoni vuoksi olen joutunut tutustumaan norjalaiseen lastenkirjallisuuteen paljonkin.

Ensimmainen tuttavuus oli (Suomessakin tuttu) lastenkirjailija Thorbjørn Egner. Hanen Kardemummakyla ja kolme iloista rosvoa Kasper, Jesper ja Joonatan. Tama kirja ja siita tehty naytelma lauluineen on edelleenkin suosikkini. Suomessa kavin katsomassa sen teatterissa saman kauden aikana kolme kertaa! Taalla katson teatteriversion joka joulu televisiosta. Laulut osaan enemman tai vahemman ulkoa. Ja melkein ulkoa koko tarinankin. Eraan talven aikana luin kirjan noin 30 kertaa lapi nuorimmalle lapselleni hanen toiveestaan... Eraan paivakodin seinille sain maalata suuria hahmoja ja rakennuksia Kardemummakylasta.



Kristiansand-nimisessa kaupungissa etelaisessa Norjassa on rakennettu Kardemummakyla. Siella on suosittu perhepuisto, jossa on kaiken muun lisaksi valtava elaintarha. Siella esitetaan joka kesa heinakuussa valtavan suosittua Kaptein Sabeltan-teatteria, johon liput taytyy varata nain alkuvuodesta, jos meinaa paasta juuri silloin kun haluaa. Suositeltava paikka kaikille lapsiperheille!

Thorbjørn Egner on kirjoittanut muitakin Suomessa tunnettua lastenkirjoja. Tarina hammaspeikoista nimeltaan Karius ja Baktus, seka Hyppelihiiri Myokki-Pyokkimetsassa (Hakkebakkeskogen). Todella suosittuja kirjoja molemmat taalla. Lisaksi han on sanoittanut ja kai saveltanytkin kirjoihin liittyvat laulut ja piirtanyt kuvat. Aikamoinen satuseta!