Norjan pakolaispolitiikkaa

Työpaikalla on ollut surulliset ja kauhistuneet tunnelmat viimeisen viikon aikana. Viikko sitten perjantain vastaisena yönä (lapsiperheet haetaan yleensä aina yöllä viikonloppua vastaan, etteivät ehdi ilmoittamaan kenellekään)  hakivat poliisit erään meidän oppilaista ja hänen 9-vuotiaan lapsensa heidän kotoaan. Heidät kuljetettiin Trandumin läpikulkukeskukseen (siis laitos mistä pakolaiset lähetetään suoraan kotimaahansa - mieluiten 48 tunnin sisällä).

Kuinka tuohon sitten jouduttiin. Haluan kertoa tämän tarinan teillekin, kun tämä on ollut täällä paikallislehdissäkin nyt paljon.

Kymmenisen vuotta sitten tämä meidän oppilaamme asui Afganistanissa. Vanhemmat olivat päättäneet naittaa hänet huomattavasti vanhemmalle miehelle. Mutta tyttö oli rakastunut ikäiseensä mieheen. Välttääkseen pakkonaimisiinmenon tai kunniamurhan, pariskunta pakeni maasta. Pakomatkalla syntyi tytär. Jossain vaiheessa joutui lapsen isä eroon perheestä. Te jotka ehkä olette kuulleet pakolaisten pakomatkoista tiedätte, että siellä syntyy usein melko kaaosmaisia tilanteita...

Äiti pääsi Norjaan nelisen vuotta sitten. Meidän kunnassa äiti ja lapsi asuivat kolme vuotta. Lukutaidoton äiti oppi norjan kielen ja oppi lukemaan ja kirjoittamaan ja oli etsimässä vakituista työtä. Tytär oli koulussa hyvä oppilas ja integroitunut maahan hyvin harrastaen mm tanssia.

Pari vuotta sitten pääsi pienen perheen isä myös Norjaan. Ilo oli suuri, koska hän olikin elossa!

Mutta siitä alkoivatkin perheen ongelmat. Äidin väitettiin valehdelleen. Ja tuloksena oli päätös pakkopalautuksesta.

Viikko sitten lauantaina perhe lennätettiin Kabuliin. Siellä he saavat olla kaksi viikkoa palautettujen keskuksessa. Palaaminen kotipaikkakunnalle on mitä ilmeisimmin mahdotonta kunniamurhamahdollisuuden vuoksi.

Norjan nykyinen oikeistohallitus on palauttanut Afganistaniin paljon lapsiperheitä menneen syksyn aikana, vaikka Afganistanin viranomaiset ovat ilmaisseet, etteivät he voi turvata kenenkään turvalisuutta siellä...

Paikallisväestö täällä on ottanut asian kovasti omakseen. Viikon aikana on ollut asian tiimoilta mielenosoituskulkue ja yksityiset ihmiset ovat ottaneet yhteyttä poliitikkoihin ja mediaan. Perheelle on kerätty rahaa erilaisilla keinoilla (asianajokuluja yms varten). Juuri tällä hetkellä on kuntakeskuksessa konsertti asian tiimoilta.

Että tämmöistä täällä...

Vaalien jälkeen

Tänä aamuna sitten herättiin täällä Norjassa siihen, että puna-vihreä valta vaihtuu siniseen. Puna-vihreä Jens Stoltenbergin hallitus onkin hallinnut  kahdeksan vuotta. Arbeiderpartiet on edelleen käräjien suurin puolue, mutta Høyre kumppaneineen sai kumminkin vallan. Høyren Erna Solbergista tulee uusi pääministeri. Saa nähdä pääsevätkö yhteisymmärrykseen Frp:n (vastaa Suomen persuja) Venstren ja Kristillisten kanssa. Jokaisella varmaan omat toiveensa ja kompromisseja täytynee tehdä yhden jos toisenkin, jos hallitus meinaa muodostua.

Eli jännittäviä aikoja elämme täällä Norjan ihmemaassa.

Minä paistoin äsken ison kasan vohveleita, kun tulee kuulemma vieraita.

Vaaleja odotellessa

Norjassa on stortingsvalg eli eduskuntavaalit 9. syyskuuta. Taistelu äänistä on nyt pahimmillaan. Telkkarista tulee joka päivä jos jonkinlaisia vaaliohjelmia ja varsinkin puolueiden päämiehiä hiillostetaan mitä hankalimmilla kysymyksillä.

Edustajat valitaan stortingetiin neljäksi vuodeksi kerallaan. Ja heitä on siellä 169 kappaletta.

Viimeiset kahdeksan vuotta on puna-vihreä Jens Stoltenbergin hallitus ollut vallassa. Siinä on ollut mukana Arbeiderpartiet (työväenpuolue), Senterpartiet (keskusta) ja Sosialistisk Venstre Parti (sosialistinen vasemmistopuolue). Näissä vaaleissa on ennustettu voittoa lähinnä Høyre-puolueelle (oikeisto) ja ketä he sitten meinaavatkaan ottaa mukaansa hallitukseen mahdollisesti voittaessa. On puhuttu Fremskrittspartiet (vielä enemmän oikealla kuin Høyre), Kristelig folkepartiet (kristilliset) ja Venstre (vasemmisto). Jännittävää nähdä kuinka käy ja kuka voittaa.

Tänään oli työväenpuolueen paikallisehdokkaita kyläkaupalla jakamassa kukkia äänestäjille. Ja minullahan oli siinä sitten taas kerran hyvä tilaisuus pitää palopuhe sydämenasiastani eli kaksoiskansalaisuudesta, jota täällä Norjassa ei vielä ole. Eli Suomen kansalaisena en saa äänestää täällä, mutta kukkaset sain kumminkin ;).

Norjan parlamenttivaalit (Stortinget)

Tana aamuna saimme sitten herata siihen, etta Jens Stoltenberg jatkanee edelleen paaministerina. Hanen Arbeiderpartiet sai yli 35% aanista. Haastaja oikealta puolelta, Siv Jensen ja hanen Fremskrittpartiet (se Carl I. Hagenin puolue) sai vain noin 23% aanista. Erna Solbergin oikeistopuolue Høyre sai 17%.

Hallitukseen ottaa Stoltenberg mukaansa ainakin keskustapuolueen Senterpartiet (yli 6%). Kristilliset (Kristelig folkepartiet, se Kjell Magne Bondevikin puolue) olivat vaalien suuri haviaja. Vaikka eihan heilla koskaan suuri edustajamaara ole ollutkaan, vaikka Bondevik paaministeri olikin.

Minua kiinnostaa tama politiikka taalla. Vaikka en aanestaa voikaan suomalaisena. Norja ei salli kaksoiskansalaisuutta. Joten minusta ei tule Norjan kansalaista ennenkuin asia muuttuu. Kirjoitin aikoja sitten kirjeen kaikille puolueille kaksoiskansalaisuusasiasta. Ainut puolue, joka suhtautuu positiivisesti asiaan, on Sosialistisk Venstreparti.

Pojat ovat molemmat paattaneet hakea kansalaisuutta jossain vaiheessa. Vanhin joutuu hakemaan ammattivalintansa vuoksi. Toinen haluaa kayda armeijan taalla. Nuorimmaiselle asia ei ole viela ajankohtainen. Mutta hanta suututti kamalasti, etten saanut kayda aanestamassa eilen.

Tassa diagrammi vaalien tuloksesta.

Edit. Nyt puhuin puuta heinaa... vaalien suurin haviaja on Venstre.