Aikoinaan Suomessa leivoin leivinuunissa useinkin ruisleipää. Vanhan leipäjuuren olin saanut eräältä ystävältä. Mutta siitä on aikaa.
Täällä olen leiponut jonkin verran ruispaloja Suomesta tuomillani ruisleipäjauhoseoksilla, mutta nyt siitäkin on kamalan paljon aikaa.
Viime viikonloppuna kokeilin ruisleivän tekoa ihan tavallisessa sähköuunissa. Googailin ohjeita netistä.
Leivänjuuren tein sekoittamalla pari hapankorppua lämpimään veteen. Siihen lisäsin sitten ruisjauhoja niin paljon, että seoksesta tuli paksu velli. Vellin annoin seistä noin vuorokauden lämpimässä paikassa. Välillä lisäsin siihen myös lämmintä vettä ja lisää jauhoja. Lopulta seos alkaa kuplimaan ja maistuu happamelta. Lopullisen leivän happamuus on kai kiinni siitä kuinka kauan vellin antaa hapantua.
Seuraavana päivänä lisäsin velliin lisää jauhoja varovasti, ettei taikinasta tule liian kovaa. Ei tarvitse vaivata, vaan ihan vaan sekoitella pehmeäksi taikinaksi. Merisuolaa lisäsin kahden leivän annokseen pari ruokalusikallista.
Tunnin lämpimässä paikassa kohottelun jälkeen leivoin kahdeksi leiväksi ja annoin kohota taas tunnin verran lämpimässä.
Paistoin 250 asteessa 15 minuuttia ja sen jälkeen tunnin verran 210 asteessa.
Paistamisen jälkeen kiedoin leivät voipaperiin ja leivinliinaan ja laitoin yöksi vielä koko paketin muovipussiin.
Ensimmäisistä leivistä tuli aika kovakuorisia ja kumman vaaleita. Olin käyttänyt sihdattuja ruisjauhoja. Nyt ostin karkeampia ruisjauhoja ja tämän perjantain leivistä tuli ihanan tummia ja todella hyvänmakuisia.
Leivänjuuren nappasin sitten tietysti kuivumaan seuraavaa annosta varten taikinasta.
Maistuuko sinulle ruisleipä?