Luminen uusi vuosi

Täällä meillä alkaa tämä uusi vuosi lumisissa merkeissä. Yöllä on tullut ainakin 10 cm, jopa enemmän.

 

Yöllä paukkui täällä meidän ympärillä ihan kauheasti raketit. Kissa oli taas ihan kauhuissaan. Aivan kuin viimekin vuonna. Koirat taas taisivat selvitä pahemmitta. Mutta hevosista Horh lill oli aivan hikinen paukuttelun päätteeksi. Lampaat kasaantuivat kaikki halliin ja seisoivat aivan hiljaa ihmetellen ja ilmeisesti peläten.

Jos minä saisin määrätä, niin kieltäisin rakettien paukuttelun kokonaan. Ainakin tämmöisissä paikoissa, joissa on näin paljon eläimiä. Vaan samahan se on, pelkääkö räiskyttelyä yksi kissa vai tuhat muuta eläintä. Yhtä paha se on jokaiselle.

Mutta joka tapauksessa: Hyvää alkanutta vuotta! Tuokoon se mikanaan paljon kaikkea hyvää meille kaikille.

Hernekeittoa

Aina välistä alkaa tekemään ihan hurjasti mieli hernekeittoa. Niinkuin eilen.

Liotin kuivat herneet yön yli vedessä. Kaadoin veden pois ja aloin keittämään herneitä uudessa vedessä. Aika monta tuntia siihen meni. Lisäsin jo keittämisvaiheessa pieneksi silputtua sipulia keittoon. Lihaahan en käytä. Jostain luin, että siihen voisi lisätä myös raastettua porkkanaa.

Laitan aina hernekeiton päälle raakaa sipulia pieneksi hakattuna. Nam, aika hyvää!

Osallistuin kyselyyn eräässä nettikirjakaupassa ja sain palkinnoksi lahjakortin. Ostin sillä pari kirjaa taas luettavaksi. Oikeastaan oli tarkoitus ostaa jo joululahjoiksi, mutta ostinkin itselleni.

Rambokin on alkanut viihtymään vähän paremmin kotona kylmien tullessa. Katsokaapas näitä vihreitä silmiä.

Synnytys lähestyy

Ebban laskettu aika on 21.7. eli eipä enää ole montaakaan päivää jäljellä suureen tapahtumaan.

Ostettiin rouvalle uusi kori, jossa on kiva köllötellä vaikka jonkun pennun kanssa sitten aikoinaan. Nyt sen korin on ominut Katti Kamala.

Eläinkatsaus

Tänaan lähdemme kohti Gardermoenia (Oslon lentokenttä sijaitsee siellä) ja huomenna aikaisin kohti Suomea. Niinpä kävin vielä sanomassa heit elukoille.

Katti Kamala ei ollut paikalla. Se nukkui kyllä yön sisällä, mutta on nyt juoksun päällä. Mutta naapurin lehmät olivat liikkeellä:

Ole, Dole ja Doffen saivat maitonsa:

Turk ja Jukon asuvat kesän koiratalossa:

Ebba asustaa lähempänä taloa tämän loppuraskauden ajan ja siirtynee synnyttämää heinakuun puolivälissä joko koiratalolle tai tänne sisälle:

Toivottavasti Suomessakin paistaa aurinko!

H-hetki lähestyy

Tämä on ensimmäinen viikonloppu, että karitsoiminen voi olla ajankohtaista.

Minä toivon hartaasti, että mitään ei tapahtuisi vielä. Isännällä on edelleen tuki kädessä pari viikkoa, eikä leikattua kättä saisi rasittaa kovinkaan paljoa. Lomittajamme on kaksi viikkoa matkalla ja minä töissä ihan tavalliseen tahtiin.

Lampaat makoilivat rauhallisina ja tyytyväisinä (ja kovin isomahaisina) hallissa ainakin tänä aamuna:

Täällä ei ole kevät edistynyt kovinkaan paljoa. Pääsiäisen aikaanhan tuli lunta lähes joka päivä. Nyt on aurinkoista eilisestä lähtien, mutta yöllä on pakkasta useampi aste. Voisi varmaan näin aamusta käydä kävelemässä hankiaisilla!

Oikein hyvää viikonloppua kaikille!

Villattomat lampaat

Keskiviikkona, kun olin töissä, kävivät uusi-seelantilaiset keritsijät taas ajamassa lampaitten talvivillan pois. Tämä olikin varmaan ensimmäinen kerta vuosiin, kun minä en ollut mukana hommassa. Villat laitetaan suoraan pusseihin ja siinä hommassa on aina kiire. Yhden lampaan keritsemiseen kun ei mene kuin alle minuutti.

Tässäpä muutama kuva taas aika isomahaisista lampaista. Nythän ne mahat näkyy hyvin, kun villa ei ole tiellä.

Karitsoiminen lähestyy uhkaavasti...

Mihin tämä viikonloppu meni?

Tai olen mina neulonut näitä:

Vaikka kohtahan se tämä talvi loppuu, mutta onpahan lovikkaita itselle, perheelle, sukulaisille ja tuttaville ensi talveksi ;). Kuka haluaa?

Tilannekatsaus lampolassa

Lampolan tädit alkavat olla jo aika mukavassa kunnossa. Mutta nythän ne vasta viimeisen kuukauden aikana pulskistuvat pahiten. Mutta elämä on kovin rauhoittunut. Kohta keritään paksu talvivilla pois ja sitten vaan kasvatellaan mahoja huhtikuun puoliväliin.

Jokainen lammas on oma persoonansa. En minä jokaista laumasta tunne hyvin, mutta muutamista on tullut kyllä hyviä kavereita. Tässä esimerkiksi Bruna, joka on jo vanha täti ja viettänee ilmeisesti viimeisen kesänsä metsissä tänä vuonna :(. Hän on kovin lempeä luonteeltaan ja tykkää, kun sitä rapsutellaan korvan takaa.

Tässä on muutama meidän nuorista neidoista, joille ei vielä tänä keväänä ilmeisemmin tule karitsoja.

Iltataivas oli taas kauneimmillaan:

Voi katti raukkaa

Tänään käytimme sitten lopultakin puolitoistavuotiaan Rambon eläinlääkärillä sterilisoinnissa.

Eihän Rambo ole ollut kauheasti menossa tyttöjen perässä vielä, mutta sekin aika olisi ollut varmaan pian edessä. Niinpä asia piti järjestää.

Vielä viisi tuntia operaation jälkeen on poika aivan reporankana ja kovin unisena. Ja kamala nälkäkin sillä varmasti on, kun on tottunut napostelemaan yhtenään. Vaan ei pitäisi kuulemma antaa ruokaa ennenkuin on kunnolla herännyt.

 

Edit. Laitoin ruokaa tarjolle nukkumaan mennessäni ja poika alkoi heti syömään pökerryttävästä olosta huolimatta. Aamulla kun tulin alas niin katti jo odotteli ja oli kovin hellyydenkipeä.Ja lisää ruokaa saatuaan lähti ulkoilemaan. Eli suhteellisen normaaliin olemme jo onneksi palautuneet :).

Koirat

Suomenajokoira Dark Russell`s Ebba (pian kolme vuotias):

 

Hygen koira Vestlunds Turk (yksi ja puolivuotias):

Turkista tulee melko varmasti vuoden nuori ajokoira Hadelandissa ja Hygenporukoissa. Hanella on nyt kaksi ykköstä metsästyskokeista. Näyttelyssähän hän menestyi myös todella hyvin viime keväänä nuorisoluokassa.

Ebballa on näyttelystä ykkönen ja metsästyskokeesta ykkönen.

Voimien keruu päivä

Tänään olen yrittänyt keräillä voimia tulevaan työviikkoon. Miten tuntuukin niin raskaalta nykyisin nämä sunnuntait ja uuden työviikon ajatteleminen. Ei pitäisi valittaa, töitä kun on ja omalla alalla saan olla. Mutta siitä huolimatta nykyisin eivät tunnu viikonloput riittävän palautumiseen.

Paistoin pitkästä aikaa ihan rehellistä pullaa.

 

Tämän ihanan auringonlaskun nappasin matkalla lampaitten luokse.

Olin pitkästä aikaa auttamassa lampaitten syötössä. Meillä ajetaan neljä pyöröpaalia kerrallaan lampaille halliin. Siitä ne saavat sitten syödä ihan omaan tahtiin. Yleensä seuraavaan syöttöön menee 5-7 päivää, riippuen rehun laadusta. Hallissa käydään tietenkin päivittäin katsomassa kuinka rouvat pärjäilevät. Lisäksi pikkutytöt saavat lisäravinteita, joita annetaan parin päivän välein. Vesi on aivan yhtä tärkeää kuin ravintokin. Meillä on lämmitetyt automaattisesti täyttyvät vesikupit. Lämmitetyt pakkasten vuoksi, koska halli on kylmä. Mutta lampailla on siellä hyvä olla villapuvuissaan.

Oikein hyvää alkavaa viikkoa ja helmikuuta kaikille teille!

Tammikuu on voitettu

Näin sitä sitten päästiin tammikuun viimeiseen viikonloppuun. Helmikuusta alkaa jo toivottavasti kevättalvi ja aurinkokin lämmittäneen ihan eri tavalla kuin heti vuoden vaihteen jälkeen.

Täma viikko on ollut taas työntäyteinen. On ollut kokouksia iltaisin ja Kulttuurikoulun oppilaitten viulukonsertissakin oltiin yhtenä iltana. Niinpä eilisilta meni nuokkuessa puolikuolleena telkkarin ääressä...

Tänä aamuna olikin sitten aika saada kauneuskäsittely Maikin studiolla:

 

Tosin siinä sitten kävi lopulta, että kissa saikin sen pidemmän käsittelyn vastustuksista huolimatta. Ramboa alkoi lopulta suututtaa ja hän hyppäsi koulurepun viereen ja suunnitteli lähtevänsä reissuun.

Lauantaita jälleen

Kuinka nopeasti nama viikot hurahtavatkaan? Mahatauti on kaukaista menneisyyttä. Ja nyt ollaan jo taas lauantaissa.

Opiskelija tuli käymään kotona viikonloppuna ja niinpä pyöräytin kasan naitä pötköläpiirakoita. Karjalanpiirakat ovat hänen herkkuaan.

Opiskelijapoika kävi vuoden alussa lomalla Israelissa ja sieltä vielä viikonloppureissulla Istanbulissa. Sain tällaisen ihastuttavan huivin (todella kauniit värit) tuliaisina reissusta.

Turk on metsästyskokeessa ja on kuulemma löytänyt jäniksen eli hyvin menee. Ebba makoili tyytyväisenä sohvalle. Ensin sitä kyllä suututti, kun ei päässyt mukaan metsään, mutta ehkäpa sitten huomenna on hänen vuoronsa. Ebballe ollaan etsimässä sulhasta. On otettu yhteyttä Suomeen ja Ruotsiin, että saataisiin jotain uusia linjoja tännekin päin.

Mahatautia ja sunnuntain kuvia...

Sunnuntaina oli ulkona paikat kuurassa. Aurinko ei suostunut näytille ja kaikki oli kovin harmaata. Mutta kuura loi jännän tunnelman.

Pukit ovat hommansa tehneet valmiiksi ja nyt vaan sitten odotellaan ja katsotaan kuinka karitsointi sitten onnistuu. Ensimmäisiä perheenlisäyksiä voidaan sitten odotella joskus huhtikuun kahdennenkymmenennen päivän tienoilla.

Lampaat ovat todella hyväkuntoisia (ja paksuja). Rehu on tänä vuonna ollut kuivaa, mutta ilmeisesti kovin ravintorikasta. Halli on pysynyt kuivana, osaksi kai kovien pakkastenkin vuoksi, mutta ennen kaikkea kuivan heinän vuoksi. Lampaat viihtyvät ja ottavat elämän rennosti. Tässä on hyvä odotella karitsoja tulevaksi.

Olen kotona tässä nyt pari päivää, kun sain täällä liikkuvan mahataudin, vaikka yleensä olen aika immuuni jo kaikelle tuollaiselle.

Tänään paistaa aurinko, mutta pakkanen on taas kivunnut yli kuuteentoista asteeseen. Että onpahan oikein kunnon talvi tänä vuonna.