Näytetään tekstit, joissa on tunniste muuta keittiöstä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste muuta keittiöstä. Näytä kaikki tekstit

maanantai 3. marraskuuta 2014

Piparminttusuklaamakeiset

Eipä ole tullutkaan vähään aikaan kirjoiteltua leivontapostausta. Olen kyllä leivoksinut, mutten mitään mainittavaa. Nyt kuitenkin bongasin pinterestistä kivan reseptin jota oli pakko päästä heti kokeilemaan. Olen itseasiassa joskus aikaisemminkin vastaaviin makeisiin törmännyt ja ajatellut että teen niitä vielä joskus. Nyt sitten otin härkää sarvista ja aloin leipomaan :D. Kyseessä on siis tosiaan piparminttusuklaamakeiset:
 

Tuossa reseptissä jota käytin on käytetty kahta eri väriä sisuksessa, mutta minä kokeilin ekalla kerralla ihan vaan yksiväristä massaa.
 
Tein vain puolikkaan annoksen makeisia (tällöin tomusokeria tulee noin 6,25dl) ja niitä tuli silti ihan mukava määrä (kuvassa kuormasta on jo muutamia maisteltu...). Tuosta ohjeesta sen verran että maissisiirapin tilalta käytin glukoosisiirappia ja shorteningina käytin leivontamargariinia. Dippaukseen käytin 250g 51%:sta suklaata ja sitä jäi noin 1/4 ylimääräistä, eli hieman vähempikin olisi riittänyt. Ensi kerralla myös kokeilen vielä tummempaa suklaata, vaikka hyvää oli tämäkin :).
 
Pohdin että periaatteessa noita voisi varmaan tehdä myös muun makuisina, joten sikäli aika monikäyttöinen resepti. Ensi kerralla ehkä kokeilen myös sisuksen värjäämistä. Eli oli sen verran hyviä että jo nyt suunnittelen uusien tekemistä :D.
 
Viime päivät ovat olleet sellaista hulinaa, ettei oikein ole ollut aikaa keskittyä käsitöihin. Oikein harmittaa kun valmista ei tule, kun ei vaan ole aikaa! Kaipailisin taas lisää tunteja vuorokauteeni. Olisi kiva blogatakin enemmän, mutta kun ei ole mitään mistä kirjoitella!
 
Suut makiaksi TsiSanna
 

tiistai 26. marraskuuta 2013

Omenaiset suukot yllätyssydämellä

No niin. Vaahtikset olivat niin hyviä, jotta niistä kumpusi sitten muutamia uusiakin ideoita ja yksi oli tietenkin tehdä itse suukkoja, eli suklaalla kuorrutettuja pehmeämpiä vaahtoisia vaahtiksia. 

Mauksi valikoitui uudelleen omena vaikka minttuakin mietittiin. Kuorrutukset tehtiin silikoniseen muffinssilevyyn, sivelemällä suklaata vuokaan silikonisella keittiöpensselillä. Kaksiväriset pinnat tehtiin kahdella kierroksella, ensin toista väriä pohjalle vuoka jääkaappiin hetkeksi ja jähmettymisen jälkeen toinen suklaa päälle. Toista suklaakerrosta levittäessä ensimmäinen vähän ehti sulaa välillä, mutta se ei haittaa. Kun molemmat kerrokset oli tehty pantiin "kuoret" jääkaappiin odottamaan täytteen valmistumista. 

Jos tavalliset irralliset muffarivuoat kuorruttaa suklaalla, niin ohuehko suklaakerros tuppaa halkeilemaan irrotusvaiheessa, mutta tuossa yhtenäisessä levyssä suukot saa irti sievästi ja halkeilematta, koska reunoja ei tarvitse "repiä" eri suuntiin, vaan suukon saa irti työntämällä pohjasta varovaisesti hivutellen. Kuorrutukseen käytettiin 100g tummaa suklaata ja n.125g valkoista suklaata (meidän suukoista 1 jäi ilman pohjaa, joten sopivampi määrä suklaata olisi varmaan ollut 125 +125g tai maun mukaan yhteensä 250g suklaata. Ja vielä jos sinulla on käytössäsi vähänkään isommat muffinssivuoat tai useampia vuokia, niin suklaata saa olla enemmänkin, tuo 250g suklaata riittää siis 12kpl kaupan suukon kokoiseen suukkoon, [jolloin vaahtoa tulee enemmän kuin näihin mahtuu].)

Koskapa kokkailimme Triinun kotona ei meillä ollut käytettävissä paistomittaria tarkistamaan sokeriliemen lämpötilaa... Päätimme kuitenkin yrittää tehdä suukkovaahtoa luottamalla muutamaan googlaukseen ja Sannan hyvään mutuun. Lisäksi jotta saisimme suukkojen sisällöstä pehmeämpää ja vaahtoisampaa kuin tavalliset vaahtikset muutimme ohjetta myös hitusen:

2 vaahdotettua munan valkuaista
1rkl liivatetta 
1d omena tiivistemehua * 
1rkl Glugoosisiirappia
200g sokeria
1dl vettä
2 ripausta kanelia

Homma aloitetaan taas vaahdottamalla munan valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Sen jälkeen sekoitellaan paksupohjaiseen kattilaan vesi, glugoosisiirappi ja sokeri, sulatetaan miedolla lämmöllä sokeri ja kun sokeri on sulanut kokonaan nostetaan lämpötilaa, niin että seos kiehuu. Anna seoksen kiehua 5-6min. Omamme kiehui 6 min ja sokeri ehti aavistuksen jo karamellisoitua eli sai väriä, muttei onneksi maistunut palaneelle. Kun sokeriliemen keitinajasta on jäljellä n. 1-2min sulata liivate tiivistemehuun toisessa kattilassa miedolla lämmöllä. 

Kun liivate on sulanut kokonaan kaada liivateseos sokeriliemiseokseen varovasti kokoajan sekoittaen. Seos kuohuu, mutta niin sen kuuluukin. Lisää sen jälkeen koko nesteseos pitkänä nauhana valuttaen munavaahtoon koko ajan vatkaimella sekoittaen. Jos haluat voit tässä välissä huikaista väliin ne pari hyppysellistä kanelia. Sekoita vaahtoa vatkaimella voimakkaasti vielä n.5min. Ota sen jälkeen suklaakuorutetut muffinssivuoat jääkaapista ja täytä ne puolilleen vaahdolla, lisää halutessasi keskelle yllätykseksi pieni määrä hilloa (meillä oli itsetehtyä omenahilloa, terkkuja Tsi-Iskälle!) ja täytä sitten vielä loput vaahdolla melkein pinnalle saakka. Huomioi täyttäessäsi vielä suklaapohjan vaatima tila! Laita täytetyt suukot jääkaappiin jähmettymään. Meillä jäi vaahtoa vielä vähän ylikin tuosta määrästä ja muffinssivuokien koosta johtuen...
 
Kun vaahdon pinta on jähmettynyt jääkaapissa n.45-60min voit jo päällystää/pohjustaa ne suklaalla. Anna sitten suklaan vielä jähmettyä kunnolla. Suukot saa vuoasta irti jo n. 15min odotuksen jälkeen ja vaahtokin on silloin jo ehtinyt jähmettyä sopivasti.








Suukkoja kaikille! Ja lämpimästi tervetuloa uudet lukijat <3!
- Tsi-Triinu ja Tsi-Sanna


* käytimme Bonne merkkistä 300% täysomenamehutiivistettä, jota saa ainakin S-marketeista

torstai 10. lokakuuta 2013

Verigreippitahna ja markkinaostoksia

Tuossa yksi päivä syötiin miehen ja lasten kanssa lemoncurd- eli sitruunatahnaleipiä ja pohdiskelin siinä, että mistähän muusta tuota tahnaa voisi tehdä. Limeä olen kokeillut ja se oli herkkua. Mutta appelsiini-, sekä mansikkalimetahnat osoittautuivat aivan liian makeiksi makuuni. Jostain sitten pompsahti mieleen greippi ja päätin hetimiten kokeilla miten onnistuu ja miltä maistuu. Kaupassa ei ollut normigreippejä, joten ostin verigreippejä. Ja hyväähän tuosta tahnasta tuli! Etenkin kreikkalaisen/maustamattoman jugurtin kanssa aivan mahtavan makuista. Varmasti teen toistekin.

 
Tein tahnan tällä kertaa vähän eri tavalla kuin limetahnan. Ohjetta kurkin täältä *klik*, vähän sitä tosin muuttelin :).
Tämä tapa on huomattavasti nopeampi ja helpompi. Koostumus on hivenen löysempi kuin limetahnassa, mutta maku on yhtä hyvä (ellei parempi jos tykkää verigreipistä enemmän :D).
 
- 1 greipin mehu (noin 1dl)
- 1 greipin raastettu kuori
- 4 munankeltuaista
- 2 dl sokeria
- 60 g voita
 
Sekoita sokeri ja keltuaiset hyvin. Lisää greipin mehu ja kuori sekä voi. Lämmitä seosta paksupohjaisessa kattilassa hellalla keskilämmöllä, kunnes se alkaa kuplia. Kun kuplat ilmestyvät ota seos heti pois hellalta ja sekoittele sitä vielä pari minuuttia.
 
Laita sitten seos lasipurkkeihin ja jääkappiin tekeytymään. Muutamassa tunnissa jäähtyy, mutta seuraavana päivänä on vielä tömäkämpää :).
 
 
Jos olisin tehnyt nämä lahjaksi niin olisin tehnyt jotkut nätit laput, mutta nyt nämä sai kelvata :).
 
Viikonloppuna olin perheen kanssa Maalaismarkkinoilla ja ostin sieltä muksuille aivan ihanat käsintehdyt hatut:
 
 
Musta noi on aivan mahtavat :). Tyttö valitsi pupun ja poika mäyrän (noh ehkä minä sen mäyrän enemmän valitsin, kun oli niin söpö). Nämä on tehty käsin ja sisällä on joustava puuvillakangas, välissä vanua lämmittämään ja päällä sitten toi karvakangas. Lämmittää varmasti kovillakin pakkasilla. Nainen, joka näitä myi, kertoi että on ennen ollut ammatiltaan vaatesuunnittelija ja nyt eläkkeellä suunnittelee ja tekee näitä rakkaana harrastuksena. Harmi, ettei hänellä ole nettikauppaa.
 
Kapustat ostin isälle isänpäivälahjaksi :).
 
TsiSanna kuittaa markkinatunnelmissa!
 
 
 

maanantai 2. syyskuuta 2013

TsiSannan hätävaraleivos

Kun en jaksa oikeasti leipoa ja vieraita on tulossa, niin aika usein tulee pyöräytettyä tätä herkkua.



Todella helppoa ja maukasta. Leivokseen tulee lehtitaikinaa, mantelilastuja, marmeladia ja valkosuklaata. Ohje on niin helppo, että laita marmeladi, valkosuklaa ja mantelilastut lehtitaikinalevyn sisään ja nipistä reunat kiinni. Itse olen käyttänyt isoja lehtitaikinalevyjä, koska ne on tässä kätevämpiä. Paisto ohjekin löytyy suoraan lehtitaikinan kääreestä :).

Tällä kertaa tein vielä melonilusikalla minijätskipalloja leivosten päälle ja valutin sulaa valkosuklaata ja koristelin mantelilastuilla :). Nam nam nam!

Herkkuterkuin TsiSanna

perjantai 12. heinäkuuta 2013

Prinsessasynttärit 4-vuotiaalle osa 2: tarjottavat

Sekä minä, että mieheni olemme kovin persoja ruoanlaitolle ja leivonnalle. Mies on suuntautunut enemmän suolaiseen ja minä makeaan, tosin molemmat kyllä tekevät molempia. Niinpä aina kun on tilaisuus laittaa ruokaa ja leipoa isommalle porukalle otamme haasteen ilolla vastaan. Joskin lähes poikkeuksetta tämä aiheuttaa myös stressiä, koska aina haluaa ylittää itsensä :D.

Prinsessasynttäreille juhlakalu itse toivoi cup cakeja ja päätimmekin, että emme sitten tee ollenkaan täytekakkua. Ruokalistalle päätyivät: kanavartaat, possuvartaat, kruunupizza, tsatsikia, salaattia ja savustettuja perunoita. Jälkiruokalistalta löytyi: pavlova, cookies & cream cup cakeja, itsetehtyjä sitruunavaahtokarkkeja, marsherkkuja, hedelmävartaita ja jäätelökakku. Lisäksi lapsille oli tarjolla prinsessaboolia.

Ihan kaikkea ei tullut kuvattua, mutta tässä vähän kuvia tarjoiluista:

Kruunupizza, tämä katosi nopeasti pöydästä!

Epämääräisen näköinen prinsessabooli. Tuli vähän liikaa koristeluja... Värjäsin elintarvikeväreillä sitruunaviipaleita ja pakastin ne. Lisäksi tein mansikkamehusta ja appelsiinimehusta jääpaloja. Kaikkea oli ihan liian paljon ja boolista tuli lähinnä sekava, mutta syystä tai toisesta se oli lastensuosikki.


Hedelmävartaat eli taikasauvat.

Sitruunavaahtokarkit (nämä oli jälleen kerran kivoja tehdä)

Cookies & Cream cup caket pinkillä sulatejuustokuorrutuksella.

Kerrospavlova


Vaahtokarkkeja ja marsherkkuja toisen päivän juhlinnasta.


Jäätelökakkulinna. Erittäin helppo ja nopea toteuttaa! Omasta mielestä tästä tuli kivan näköinenkin. Idea on Prinsessojen keittokirjasta.

Vaaleanpunaisin keittiöterkuin TsiSanna

keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

Itsetehtyjä vaahtokarkkeja

Viime aikoina en ole ollut oikein kalleellaan keittiössä häärimiseen päin. Ei ole ollut oikein minkäänlaista inspiraatiota. Tämä kuitenkin muuttui, kun törmäsin kaupassa glukoosisiirappiin. Ja syy tähän yhtäkkiseen inspiroitumiseen on omistamani Sokerikokin parhaat kirja. Ostin kirjan joskus alesta viidellä eurolla ja siitä lähtien olen halunnut kokeilla kirjan about jokaista reseptiä. Mutta mutta...suurimpaan osaan resepteistä tulee erinäisiä hieman hankalammin saatavilla olevia ainesosia, joten sokerikokkaaminen on sitten vain jäänyt. Nyt sitten tosiaan törmäsin tuohon glukoosisiirappiin ja heti kotiin päästyä piti kokeilla itsetehtyjä vaahtokarkkeja:


Homma oli yllättävän helppoa ja lopputulos ihan mahtava! Esim. täältä löytyy ohje, jos netistä haluaa katsoa. Itse tein kirjan ohjeen mukaan ja toimi kyllä tosi hyvin. Periaate on helppo. Alkuun vaahdotetaan munanvalkuaiset kovaksi vaahdoksi. Sitten keitellään sokeri, vesi ja glukoosisiirappi sopivaan lämpötilaan (meikäläinen käytti lihoihin käytettävää paistomittaria, kun en omista sokerimittaria, hyvin toimi :D)  ja tehdään erikseen liivateseos, joka sitten lisätään sokeriliemeen ja sitten helahoito lisätään munanvalkuaisiin ja vatkataan ja vatkataan ja vatkataan :D. Makua ja väriä voi lisätä sen mukaan mitä kaapeista löytyy, tai no näin minä tein :D. Eli lisäsin appelsiiniesanssia ja punaista elintarvikeväriä, koska ei ollut oranssia (tai keltaista). Kun massa on valmis, niin se kaadetaan tomusokerilla ja maissitärkkelyksella vuorattuun vuokaan ja annetaan hyytyä viitisen tuntia. 
Kun massa on hyytynyt sen päälle sirotellaan taas tomusokeria ja maissitärkkelystä ja sitten sen voi leikellä paloiksi tai käyttää muotteja. Minä kokeilin molempia tapoja :).

Tässä sokeri porisee:


Ja tässä suikaloituja vaahtokarkkitankoja:


Ei takuulla jää viimeiseksi kerraksi kun minä teen itse vaahtokarkkeja. Oli niin mahtavaa puuhaa, sokerin poreilu oli hypnoottista :D. 

Tämä myös rohkaisi siihen, että jatkossa kokeilen muitakin kirjan, tai muita vastaavia, reseptejä. Etukäteen pelkäsin sokerin kanssa työskentelyä, mutta ei se sitten niin pelottavaa ollutkaan :).

Sokerisinterkuin TsiSanna




lauantai 23. helmikuuta 2013

Maapähkinävoikrokanttia ja jäätelöä

Halusin tehdä jonkinlaista krokanttia ja syödä sitä jäätelön kanssa. En kuitenkaan löytänyt itseäni miellyttävää ohjetta niille raaka-aineille joita minulla sattui olemaan, joten ei muuta kun kokeilemaan mitä saan aikaan omasta mielikuvituksesta.


Päädyin sitten lopulta tekemään ensin maapähkinävoikrokantin, jonka laitoin itsetehdyn vaniliajäätelön sekaan  ja jäätelön laitoin tummallasuklaalla vuorattuihin muffinivuokiin. Makuyhdistelmä oli taivaallinen! Pidimme miehen kanssa pienen Master Chef kilpailun ja koristelimme molemmat annokset lapsille. Laitoin kuvan FB:iin ja ihmiset saivat arvostella kumpi tekeleistä on komiampi. Kärsin rökäletappion :D. Miehen voittoisa teos oikealla. Oma rumilus vasemmalla :D. Jopa esikoinen kehui isin teosta hienommaksi ja yleensä hän on aina äidin puolella :).

Mutta sen krokantin ohje:

- 2 kukkurallista ruokalusikallista maapähkinävoita
- 1 dl siirappia
- 2 dl sokeria
- 0,5 dl kermaa
- 1 dl suolapähkinöitä

Sekoita kaikki ainekset kattilassa, paitsi suolapähkinät ja keitä miedolla lämmöllä noin 10 min. Lisää sitten suolapähkinät ja sekoita hyvin. Kaada seos leivinpaperilla vuoratulle pellille tai vuokaan ohueksi levyksi jäähtymään. Jos haluat murskautuvaa krokanttia laita seos pakkaseen. Jos haluat syödä tätä kuten toffeeta, jääkaappi riittää.

Herkkuterkuin TsiSanna

maanantai 5. marraskuuta 2012

Lime Curd eli limetahna


Jokin aika sitten löysin kaupasta Lemon Curdin ja ihastuin siihen päätä pahkaa. Kaupassa on lime curdiakin, mutta se ei mielestäni ollut yhtä hyvää kuin lemon curd, vaikka normaalisti tykkään enemmän limestä kuin sitruunasta. Niinpä ajattelin, että kokeilen itse tehdä lime curdia.
Etsiskelin sopivaa ohjetta netistä vähän joka paikasta, mutta en osannut päättää minkä tehdä, joten tein sitten vähän omalla ohjeella.
- 100g voita
- 1 dl ruokosokeria
- 2 dl sokeria
- 3 munaa
- 2 limen kuori
- 1,5 dl limen mehua (minulla meni 5 limeä tähän)
Tästä tuli omaan makuuni sopivan limekästä, mutta voipi olla että kannattaa jättää tuo kuori pois, jos ei niin voimakkaasta limen mausta välitä.
Sulata voi ja jätä jäähtymään. Vatkaa munat ja sokerit metallikulhossa vaahdoksi. Vatkaa vaahtoon mukaan limen kuori ja mehu. Lisää lopuksi jäähtynyt voi ja sekoita se joukkoon. 
Aseta sitten metallikulho seoksineen vesihauteeseen ja vatkaa 10-15 min, jossa ajassa litkusta pitäisi tulla tahnaa. Vesihauteen pitää olla kiehumispisteessä, ei kuumempi.
Laita syntynyt tahna kannellisiin lasipurkkeihin ja sitten seuraakin vaikein osa (ainakin minulle): anna jäähtyä ja asettua jääkaapissa yön yli.
Itsehän maistelin ihan vähän vaan jo muutama tunti tahnan teosta.

Namnamnam!
Tätä tahnaa voi käyttää hillon asemasta melkein mihin vaan. Itse mietin jonkinlaisten pikkuleipien väliin laittamista (jollen siis syö kaikkea sellaisenaan suoraan purkista) ja huomenna syön tätä satavarmasti aamupalaleivän päällä. 
Kun tämän valmistus oli melkoisen helppoa, niin ajattelin kokeilla myös sitruunaversiota ja appelsiinia ainakin. Tosin haaveissa siintää myös vaikka ananas- ja omenatahnat. Pohdin myös, että tätä voisi käyttää pavlovan välissä kermavaahdon kanssa. Tai sekoittaa mascarponeen...nam.

Tsi"En kai sentään näytä happamalta"Sanna

perjantai 21. syyskuuta 2012

Omenoita, omenoita, omenoita!


Tänä vuonna oli pahin siitepöly kevät pariinkymmeneen vuoteen, se oli melkoista... Mutta ei niin ikävää ettei jotain mukavaakin; omenoita on nyt siis siunaantunut melkoiset määrät. Meillä ei ole omaa omenapuuta, mutta rohkaistuin koputtamaan lähinaapurin ovelle maassa lojuvista hedelmistä ja lupa tuli iloisesti kysyen haluatko myös muovikassin. Kannattaa siis muidenkin rohkaistua kysymään omenoita, kun niitä ei itse kaikkia saa kuitenkaan käytettyä....

Olin jo aiemmin kuivannut pienen erän omenaa, jotka hävisivät ihastuneisiin suihin kuin karkkina, joten suunnitelma keräämälleni reilulle kauppakassilliselle oli selvä: kota pois (kodotettu), kuorinta ja siivutus kuivausritilöille, pari pisaraa sitruunamehua jokaiselle siivulle ja kuivuri hurisemaan... Valmista tulee n.10-12h ajassa, riippuen kuinka paksuja siivuja omenasta on tehty. Mutta kuivuri tulee täyteen noin 20-25omenasta, joten vain kolmannes omenoista oli siinä!


Päätin siis kokeilla myös maustettuja kuivattuja omenoita, jotka myös kodotin, kuorin ja siivutin. Nämä 10 koekaniini omenaa laitoin astiaan, jossa oli vettä, limemehua ja oman pihan minttua. Omenat jäivät sitten jääkaappiin seuraavaan aamuun saakka n. 10h odottamaan pääsyä kuivuriin. Kun sitten seuraavana aamuna olin saanut omenat ritilöille maustoin vielä yhden ritilällisen neilikalla ja toisen ritilän jätin sellaisekseen. Näistäkin tuli hyviä: neilikka & minttu on mukavan raikas ja jälkimaku lämpöinen. Toki myös tuo pelkässä mausteliemessä ollut omena oli erinomainen.

Maustamisesta jäänyttä lientä ei tokikaan kannata heittää pois! Liemi on erinomaisen hyvä ja raikas juoma, jotta sitä olisi kuitenkin miellyttävä juoda, niin suosittelen siivilöimään sieltä lillivät mintun repaleet sekä omenan palaset sekä halutessasi voit lisätä liemeen sokeria. 

Kuivattamisen lisäksi tein vielä jälkkäriksi omenakompotin. Tähän meni toiset 10 omenaa, jotka olivat kylläkin pienehköjä. Omenat kodotin, kuorin ja kuutioin. Lisäsin kattilaan vettä puoliväliin omenakekoa ja lisäsin vielä puolisen desiä fariinisokeria, ruokalusikallisen ruokosokeria, teelusikallisen inkivääriä, puolikkaan tl:n pomeranssia, reilun tl:n kanelia ja ripauksen chiliä. Keitä seosta kunnes sokeri on sulanut ja neste kiehuu, lisää vielä joukkoon ohratärkkelystä (myös perunajauho tai maissitärkkelys kelpaa, käytä siis mitä kaapista löytyy) jotta neste sakeutuu hieman, kuinka paksua nesteestä haluat on säädeltävissä oman maun mukaan.

Tarjoile lämpimänä vaniljajäätelön kanssa. Nam.



Jäljellä on edelleen aikalailla omenoita, joista syntynee vielä piirakka pullahiiren ihanaa ohjetta soveltaen ja jää näitä vielä senkin jälkeen syötäväksi.

Ja jos omenoita vielä tulee lisää, niin kuivuri laulamaan... Luulisin että kokeilen vielä ainakin kaneli-vaniljasokeri maustettuja kuivattuja omenoita!

Ihanaa satosyksyä kaikille,
TSI-Triinu

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Merirosvokakku pienelle merirosvolle


Poikani täytti muutamia päiviä sitten 1v. ja pitihän sitä tietysti juhlistaa. Teemaksi valitsimme mieheni kanssa merirosvot. Tarjoilut yritimme valita teeman mukaan tai ainakin keksiä niille teeman mukaiset nimet Nauru.
Tarjolla olikin siis Kapteeni Punaparran parahultaista riipipossua, LeChuckin apinasaaren papukaijaa, Aarrearkussa muhinutta kaalisörsseliä, Kapteeni Jack Sparrown kastikehelmeä, Laivapiian makoisia Krakenrullia, Messipojan messeviä silmälappukeksejä, Kapteeni Barbossan puujalalla vatkattua kuivakaakkua, Merirosvo kuningattaren sekametelijäätelökakkua ja Lemmy Hurjapään herrrrrkkukerroskakkua. 
Ohjelmana oli tietysti lapsille ongintaa. 
Leivottua tulikin sitten ihan olan takaa ja siihen päälle grillaukset ja muut härpätykset. Huh, meinasi usko loppua kesken kun kolme kakkua lensi roskiin (tai no jemmaan sitä varten, että ehkä niistä tulee cake popseja), mutta lopulta Lemmy Hurjapään merirosvokakusta tuli ihan mukiinmenevä.

En ole ennen käyttänyt sokerimassaa tai marsipaania leivonnassa, joten olin ihan uusilla vesillä (pun not intended) tämän kakun kanssa. Parit kakkupohjat tosiaan epäonnistui, mutta sentään tuosta päällisestä tuli kerralla ihan hyvä. Parempikin olisi voinut toki tulla, mutta kelpaa näin ekaksi (ja vannoin kyllä että vikaksikin suutuspäissäni kun kakkua väänsin) kerraksi. Harmittaa, että tuon yhden pääkallon silmä repsottaa, mutta minkäs näin jälkikäteen teet Hymy.
Pohja on perussokerikakkupohja, sisällä on kaupan vadelmamoussea ja itsetehtyä suklaamoussea. Sokerimassan alla on kerros vadelmahilloa, josta siivilöin siemenet pois. Mustat pääkallot ja nauhat ovat marsipaania. 
Täytekakun lisäksi oli tarjolla jäätelökakkua, josta en huomannut ottaa kuvaa ja ehkä parempi niin, koska kakun päällä ollut suklaa murentui paloiksi, joten kovin kaunis kakku ei ollut. Maku oli kyllä hyvä. Kakussa oli tummaasuklaata päällä, sitten kerros tiikerikääretorttua ja sisällävaahtokarkkijäätelöä.
Kekseiksi leivoin m&mkeksejä samalla ohjeella kuin daimkeksejä vaihtaen tietysti daimit m&m:ksi. 

Kuivakakkuna oli tuttifruttikakku, joka siis on normaalia kuivakakkua, johon on lisätty tuttifruttirouhetta. Itse pidän kakusta todella paljon, se on mehevä ja siinä on hauska karkkinen maku. Tuttifruttirakeet sulavat uunissa, joten ne eivät jää koviksi kakun sisään. Pohdiskelin myös, että rouhetta voisi lisätä myös sokerikakkupohjaan, saisi vähän uutta makua perustäytekakku. Ehkäpä kokeilen joskus.

Makeiden herkkujen lisäksi oli tarjolla tietysti myös suolaista naposteltavaa. Mieheni savusti grillissä pulled porkia ja pulled chickenia, eli riipipossua ja -kanaa. Liha on suussa sulavaa ja vaatii pitkän kypsennyksen, tarkoitus on että liha lähtee luusta repimällä, mistä nimikin tulee. 

Lihat syötiin minihampurilaissämpylöiden välissä erilaisin kastikkein höystettynä.



Lisäksi oli vielä itse tehtyä coleslawta.
Ja jos ei liha vieraille maistunut, niin tarjolla oli myös tonnikalarullia, joissa on lehtitaikinan välissä katkaraputuorejuustoa, tonnikalaa, sipulia, paprikaa ja juustoraastetta.

Tuli kyllä muutamaan otteeseen vannottua kaikkien epäonnistumisten jälkeen, että ensi vuonna ostan kaiken valmiina kaupasta, mutta tuskinpa sentäs Hymy.
Toivottavasti näistä löytyy inspiraatiota muillekin! Ja jos joku kysyy tarkempia ohjeita, niin mielelläni laittelen. Myös lihahommiin, täytyy vaan niihin konsultoida miestä Nauru.

Merirosvomaisin terveisin TsiSanna

keskiviikko 5. syyskuuta 2012

Itse tehty vaahtokarkkijäätelö


Tein viime viikonloppuna vaahtokarkkijuustokakkua (joka ei blogiin asti päätynyt) ja siitä jäi vaahtokarkkeja yli, joten piti nyt sitten testata miten ne toimivat jäätelössä. 
Täytyy sanoa, että hyvää tuli:

Halusin jäätelöön vähän toffeemaisen maun, joten lisäisin mukaan normaalista poiketen myös fariinisokeria. Ihan hyvin toimi.
Ohje (vaatii jäätelökoneen):
- 3 keltuaista
- 1dl sokeria
- 2rkl fariinisokeria 
- 2,5 dl täysmaitoa
- 2 dl kermaa
- 130g valkosuklaata
- 1,5 dl vaahtokarkkeja (itse käytin Haribon pieniä vaahtokarkkeja ja laitoin ne kokonaisina sekaan, jos käytät isompia vaahtiksia, niin kannattaa pilkkoa ne ensin)
Vatkaa keltuaiset ja sokerit kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää joukkoon maito ja sekoita hyvin. Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää muiden aineiden joukkoon. 
Laita massa jäätelökoneeseen. Sulata tässä välissä valkosuklaa. Anna jäätelömassan tekeytyä 20 min. Lisää sitten jäähtynyt valkosuklaa seokseen ohuena nauhana (näin siitä tulee kivoja rapeita raitoja jäätelöön) ja viimeiseksi vaahtokarkit. Anna massan tekeytyä vielä 30 min. Voit syödä jäätelön sellaisenaan tai laita vielä pakkaseen jäätymään kasaan kunnolla. Jos syöt sellaisenaan, niin jäätelöstä ei kyllä saa tehtyä kuvan mukaisia palloja, mutta maku on yhtä hyvä Hymy. Me esikoisen kanssa testasimme molemmat tavat Nauru. Lisäsin myös jäätelön päälle vihreäomenakastiketta.

TsiSanna
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...