Eläkkehelle ja telttaalemahan

 Koulumme pitkäaikainen enkunope jää eläkkeelle. Harrastaa ulkoilmaelämää, joten ei kun valmiit korttikuvat kehiin. Ei kovin omaperäinen kortti, mutta paikkansa täyttää.

Ota koppi!

Pesäpallovalmentajana pitkän työn tehneelle naispuoliselle työkaverille tilattiin onnittelukortti. Ihan ei lajiin sopivaa leimakuvaa löytynyt, joten tulostin netistä. 

Värittäminen oli vähän hankalaa, koska vettä ei mustesuihkuprintterin tulostamaan kuvaan voinut käyttää, mutta joka tapauksessa värit ovat paikallisen urheiluseuran mukaiset. Liimasin kuvan vielä kartongille ja leikkasin irti, niin että kuvasta tuli tukevampi.

Taustalla Maja Designin papereita, koristeena leikkurilla napsuteltuja tähtiä. Kyllähän osasi olla haastavaa löytää noille tähdille paikat, mutta näillä nyt mennään.  

Kortin ideasta olin tosi iloinen!

Yksisarvisista mä tykkäilen...

Kummitytön 5-vuotiskorttiin tuli neidiltä itseltään tarkat ohjeet: 2 yksisarvista, sateenkaari ja pilviä. Siinäpä kummitädille haastetta, kun ei ole yhtään aiheeseen sopivaa leimasinta.

Turvauduin sitten valmiisiin leikekuviin. Arvoin aikani nettikaupan leimasinten ja kuvien välillä ja totesin, että leimasinta tuskin tulen toista kertaa käyttämään, mutta kuvia voin ripotella muihinkin paikkoihin.

Kortin tein ihan perinteisellä leikkelysysteemillä ja käytin kuvia niin paljon kuin kehtasin. 😀 Vähän lisäilin glitteriä ja timanttitarroja ja vielä kartonkinumeron, niin kortti oli valmis.

Tuntuu vähän huijaamiselta, mutta kummityttö päästi ihastuneen kiljaisun, kun kortin avasi. Se jos mikä lämmitti mieltä.

Ny meni mettähän

Kuorokaveri tilasi kihlajaiskortin tyttärelleen. Toiveena oli metsäteema, nuoripari kun on innostunut vaeltamisesta ja telttailusta.

Siinä sitä sitten olikin miettimistä. Yksikään omistamani leimasin ei tähän hommaan sopinut, ja aika alkoi käydä vähiin. Onneksi Käsitellen-kaupasta löytyi Simple Stories:n  valmiita kartonkikuvia pieni pussillinen, ja niin lähti tilaus vetämään. Ja paketti saapui juuri sopivasti päivää ennen kuin kortti piti tilaajalle luovuttaa.

Osan kuvioista teippasin paikalleen, ihmishahmot liimasin kohotarroilla, että tuli vähän kolmiulotteisuutta. Takakanteen sopi mielestäni mainiosti tuo pieni pesukarhu.

Vähän oli sellainen olo, että tuli lähes huijattua, kun käytin valmiita kuvia. Toisaalta tilaaja oli erittäin tyytyväinen, kertoi värien olevan just tyttärensä mieleen ja että sulhanen rakastaa kalastamista.  Niin että loppu hyvin, kaikki hyvin.

Isä-paapalle

Pikainen isänpäiväkortti omalle isälle. 83-vuotiaalle ei enää oikein virnisteleviä pikkuhiiriä kehtaa väritellä, joten apuun tulivat joltain ystävälliseltä ihmiseltä joskus muinoin saamani valmiiksi stanssatut kukat. Taustalle lautaseinäkartonki ja alle platinalla embossattu tekstileike.

Kyllä se näinkin käy.

Koristossuus ripille

Olen joskus pari vuotta sitten saanut lainata Satun stanssauslaitetta ja stansseja, ja silloin kokeilin näiden tekemistä. Ovat olleet pussissa pitkään, mutta eilen aloin liimailla noita huippupieniä koristeosia paikoilleen.

Osa osista oli kadonnut, luonnollisesti. Mutta paljon oli jäljelläkin, joten parit tossut sain ihan loppuun asti tehtyä.

Taustapaperit ovat Maja Designin farkkuaiheisesta lehtiöstä, jota en ole ennen käyttänytkään. Ja rippikorteiksi nämä päätyivät, sillä multa yllättäen kysyttiin nyt syksyllä poikien rippikortteja, eikä ollut varastossa yhtään.

Ristit ovat irrallisia muovikoristeita, jotka olen kääntänyt nurja puoli ylöspäin, koska se näyttää vähän rouheammalta. Hauskasti tuo lukko-osa mahtuu kartonkileikkeen a-kirjaimen sisään.

Pikkasen hieroin chalkseja tossujen ja noiden alemman kortin tarrojen pintaan, ettei ole liian kliinistä. Tossujen liimauksesta oli jäänyt tuttuun tapaan jälkiä, ja niihin väri tarttui kaikkein hanakimmin. Mutta pitäähän tossuissa käytön jälkiä näkyä.

Kissit ystävänpäiväkortiis

Lisää Lesley Ann Ivoryn upeita kissatöitä. Nämä kortit lähtevät Rovaniemelle kehitysvammaisille.

Näihin pyöreisiin laitoin reunoille ääriviivatarroilla reunukset.

Omaashoitajille linnan kupeesehen

Osallistuin Facebookissa Ihanat ilahduttajat-porukan keräykseen, jossa toimitetaan tällä kertaa ystävänpäiväkortteja Hämeenlinnan omaishoitajille.  Olen osallistunut pariin keräykseen jo aiemmin, ja tulen osallistumaan jatkossakin, sillä tämä on mielestäni hieno tapa ilahduttaa ihmisiä.

Kortteja miettiessäni muistin, että mulla on kirjahyllyssä 30 vuotta sitten ostamani syntymäpäivien merkitsemiseen tarkoitettu kirja. Sen oli kuvittanut Leslie Ann Ivory, ja aikoinaan ihastuin pikkutarkasti, suurella taidolla ja lämmöllä piirrettyihin kuviin. Kirjassa oli kuva vuoden joka viikolle, joten kuvia oli peräti 52 ja kaikki toinen toistaan upeampia.

Kolmeen vuosikymmeneen en kuitenkaan ollut kirjaa avannut ja ajattelin, että isompi ilo kuvista tulisi kortteina. Siitä siis sitten sarjatuotanto käyntiin.

Kuten näkyy, tyydyin vain kehystämään kuvat sopivan värisillä kartongeilla ja lisäsin muutaman tarratimantin. Leikkelin korttipohjat itse kartongista, kun kuvien mukaan ei haluttu kirjekuoria. Kortit ovat ihan reilun kokoisia, koska kuvatkin ovat isohkoja.

Osa kuvista oli jouluisia, osa keväisiä, osa syksyisiä. Kaikille kyllä löytyy vielä käyttöä.

Toivottavasti korteista on saajilleen iloa. Tekijälleen ainakin oli. =)

Suklaat piilos

Tein ihka ensimmäiset suklaakorttini tänä jouluna. Olen jostain loppuunmyynnistä ostanut valmiita korttipohjia, joten niitä oli nopea päällystää ja koristella. Käytin Maja Designin papereita ja muutamia koristeita, eli simppelillä linjalla mentiin.

Kynttilöötä kortis ja joulupukki askis

Järjestelin alkusyksystä kaappejani ja löysin kaiken muun mahdollisen lisäksi tällästen tuikkukorttien pohjia ja pyramidimallisia tulitikkuaskeja. Kun tämä korttien tekeminen nyt ei oikein ota käynnistyäkseen, aloin sommitella Maja Designin paperinjämiä pohjien päälle. Ja niin syntyi pikkuhiljaa 9 tuikkukorttia ja 3 tulitikkuaskia.

Tämä ensimmäinen pari matkasi sairaslomalle joutuneelle työkaverille tänään. Loputkin aion tällä viikolla luovuttaa eteenpäin.  Ihan kivoja pikkulahjoja, ja tuli hitusen kaappiinkin tilaa.

50 vuatta kummiserällä plakkaris

Nuoremman poikamme kummisetä, joka on myös yksi parhaista ystävistämme, täytti heinäkuun lopulla 50 vuotta. Miesten kortit ovat aina vähän hankalia, enkä tähänkään oikein keksinyt sopivaa leimakuvaa. Onneksi oli näitä työkalun muotoisia nappeja ja kalahaaraniittejä.

Taustapaperin valmistajaa en muista, stanssatun ympyrän olen tehnyt Satulta lainatulla laitteella. Napeista ja niiteistä irrotin vaan taustat ja laitoin kaksipuolisella teipillä tai tarrapaloilla kiinni.

Kummisetä vaikutti tyytyväiseltä, kun hänelle tärkeät harrastukset oli huomioitu kortissa.

Paappa juhulii

Isäni eli lasten paappa täyttää tänään 81 vuotta. Tein kortin pitkästä aikaa sumuttamalla väriä tämän koivusapluunan läpi. Ja tadaa, alkukesän koivikko on valmis. Tekstileikettä en nyt käsitellyt, sopii mielstäni paremmin kuvaan näin.

Raavahalla miähelle

Tilaaja pyysi tekemään kortin miehelle, jonka harrastuksista ja mieltymyksistä ei osannut sanoa mitään. No, tein sitten tällaisen äijäkortin ajatuksella, että ehkä tällainen käy aika monelle .

Rattaat ja numeroleikkeen olen ostanut Heidin Korttipajasta ja embossannut metalliväreillä. Rattaita ohuempi Onnea-teksti on puolestaan Dekorettesta, embossattu sekin. Hirsikuvioinen taustakartonki on ties mistä, samoin ruuvipäiset haaraniitit.

Kuvan ottamisen jälkeen leikkasin vielä tuosta alareunasta tuon ylimääräisen pois. Niin syntyi kortti ilman yhtään leimakuvaa.

Siniviheriää rippijuhulahan

Tein tällä kertaa hempeän rippikortin ilman leimakuvaa. Vaaleanvihreää paperia lukuunottamatta paperit ovat Maja Designin paperiarkkien jämiä. Vaikka paperit ovat eri lehtiöistä, ne sointuvat silti hienosti yhteen, kuten Majan papereilla on tapana.

Tekstileikkeet ovat Heidin Korttipajasta, ja embossasin ne hopeisiksi. Kukat on napsuteltu kahdella eri leikkurilla ja lehdet omallaan.  Noita lehtiä en olekaan pitkään aikaan käyttänyt.

Ihanaa, kun sai kuvata kortin luonnonvalossa. Mielenkiintoinen näky tuolla pihalla taas onkin. Aurinko paistaa, taivaan rannan peittää musta pilvi ja lumihöytyviä satelee hiljakseen. Kylmää, vaihtelevaa ja kaunista, sellainen pääsiäinen on ollut.

Kolomet rattahat

Olen tosiaan saanut näitä suloisia stanssattuja lastenvaunuja, ja joululomalla aloin niistä kasata kortteja.

Ylimmässä käytin chalkseja paperin reunoihin ja korostamaan vaunujen uurteita. Käytettyjä papereita en näistä yhdestäkään osaa nimetä, tuo keskimmäinen ruutupaperi ainakin on varmaan yli kymmenen vuotta vanhaa.

Ja kuten näkyy, kukkaleikkurilla on ollut runsaasti käyttöä. =)

Pikkumiähen menopeli ja kiikku

Vauvakorttien varasto on päässyt ehtymään, joten tehtailin joululomalla muutaman. Tässä poikaversiot, tyttöjen kortteja sitten myöhemmin.

Ylemmän kortin stanssatut vaunut olen saanut, nyt niihin oli aika sommitella tausta. Myös nuo paperit olen saanut ja hyvä niin, en varaston laajuudesta huolimatta löytänyt muuta vaunujen kanssa saman sävyistä. Tekstileimasin ekaa kertaa käytössä.

Alemmassa kortissa on myös saatu taustapaperi. Leimasin Lili of the Vallleyn, tekstileike embossattu vaaleansiniseksi. Kukkia reilusti, se tuntuu nyt jotenkin luontevalta.

Sinivalakoosta

Leimaillaan ja väritellään-haasteessa tehdään joulukuulla Suomi-aiheinen kortti. Ohjeet ovat tällaiset:

Tee kortti joka liittyy sinivalkoiseen Suomeen.
Voit käyttää esimerkiksi vain sinistä ja valkoista väriä kortissasi.
Se voi olla asia, tapahtuma joka kuuluu sinun mielestäsi Suomeen, suomalaisuuten.
Mistä sinä olet ylpeä Suomesta? Mitä itsenäisyys sinulle merkitsee?- näytä se kortilla

Omassa DT-kortissani käytin Penny Blackin talvista puuleimasinta ja hankena Stampin´ Upin varjoleimasinta. Molemmat embossasin valkoisella kohojauheella. Lisänä on pienen pieniä vaaleansininisiä tarratimantteja,  ja vielä embossattu tekstileike.

Suomessa rakastan vuodenaikojen vaihtelua,  luontoa, kotimaata, äidinkieltä, omia juuriani ja omaa kulttuuriani. Olen täällä kotona. Suomalaisuus on niin vahva osa identiteettiäni, että on vaikeaa kuvitella, millainen olisin ilman sitä.  Olen ylpeä ja kiitollinen tästä maasta. Olen osa sitä, ja se on osa minua.

Kortillani halusin kuvata sitä yksinkertaista kauneutta, jota Suomi edustaa. Perusasioita, joita mielestäni tässä maassa on aina osattu arvostaa. Siksi värejä on vähän ja timantit pieniä. Meillä kauneus pukeutuu pakkaseen, usvaan ja yöttömään yöhön. Pakkasyön tähtiin ja suolla kukkiviin valkoisiin pursuihin. Ihmisiin, jotka tekevät enemmän kuin esittävät.

Olkoon kortti siis kaikessa vaillinaisuudessaan pieni rakkaudenosoitus kotimaalleni. 

Mansikoota joka paikas

Ostin vuosi sitten tällaista ihanan kesäistä paperia Paperinauhasta, ja nyt se lopulta päätyi kortiksi. Keskustan mansikat olen siis vain leikannut kuviopaperista ja kohottanut niistä osan tarroilla. Muutama vesipisaran näköinen tarra tuli vielä kaupan päälle.

Paperista riittää vielä toiseen samanlaiseen, taidanpa sellaisen vielä tehdä.

Kahalatahan kukkameres

Olen saanut muutamia  tilauksia näistä kukkakorteistani, ihanaa! Tässä vähän muunneltuna kukkaketo, taas sai jämäpaperit kyytiä. Kuten näkyy, kansi on leikattu kukkarivin mukaisesti, ja värillinen tausta on liimattu kortin sisäsivulle.

Hempeitä kevätsävyjä. Tästä piti tulla muka kortti miehelle, mutta toisin kävi. =)

Ja vielä sinisävyjä. Hopeiset puolihelmet liimasin kortin sisäpuolelle, rajaavat samalla tilan, johon pystyy kirjoittamaan onnittelut.

Pönttyä touhua

Ostin joskus viime kesänä parilla eurolla alennusmyynnistä Papermanian kortintekopussin, jossa oli värkit tällaiseen 3D-korttiin ja ektrakuvia kaupan päälle. Näin pikkulintujen ihailijana tunnistin aiheen kovasti omakseni, joskin pikkuruiset korttikuvien osaset vaativat tarkkaa keskittymistä enemmän kuin mulle on luontaista. Nostan korkealle hattua kaikille, jotka teette näitä kortteja enemmänkin!

Mutta kortti on kaunis. Mikäs oli sommitellessa, kun kaikki oli valmiina kuviopapereita ja leikattua korttipohjaa myöten. Vain leimasin oli omasta takaa.

Sattui niin kätevästi, että olin kasannut valmiiksi tällaisen laatikkokortin Maja Designin paperinjämistäni. Kun värit sopivat yhteen Papermanian pussin ekstrakuvien kanssa, aloin niistä sommitella kesäistä "kasvimaata" korttiini. Jollekin puutarhaihmiselle tästä saa kivan kesäisen onnittelun sitten joskus, kun tämä lumen ja jään valtakausi päättyy.