Matkattiin reilut kaksi viikkoa sitten prosessityöpajakurssilaisten kanssa viikoksi Amsterdamiin. Vaikka ulkomailla oleminen on aina jossain määrin epätodellista, etenkin lyhyemmillä matkoilla, niin tämä taisi olla tähän mennessä mun epätodellisin matkakokemus. Osansa oli niin ihmisillä, kaupungilla kuin annetulla koulutehtävälläkin jota tehtiin koko viikon ajan.
Amsterdam näyttäytyi mulle lähinnä rentona, rauhattomana, tiheänä ja ahdistavasti täyteen ahdettuna pyöräilijöiden kaupunkina, jossa jalankulkijoille ei ole sijaa. Pidin pienistä kahviloista, museoissa nähdystä taiteesta, haikaroista ja yövalaistuksessaan romanttisesti välkehtivistä kanaaleista, mutta pienistä hetkellisistä sykähdyttämisistään huolimatta Amsterdam jäi mulle aika etäiseksi. Huomasin kaipaavani epätoivoisesti omaa tilaa ja omaa rauhaa. Tosin sitäkin kyllä tarjoutui täysin yllättäen kahteenkin otteeseen, ensin kasvitieteellisessä puutarhassa ja toisen kerran vielä kun otettiin viikon puolivälin jälkeen Alisan ja Hetan kanssa juna
Zandvoortiin, kaupunkiin meren äärelle.
Kasvitieteellisessä rakastuin perhosiin ja meren äärellä, no mereen, aaltoihin, kuohunaan, kohinaan, hiekkaan, simpukoihin, valoon ja ylipäätään siihen tunteeseen, että
olen täällä. Kummaa miten kirosanat on lähes ainoita sanoja joita osaa muodostaa silloin kun jokin tulvii sisäisesti aivan tuhatta ja sataa yli. Atlanti - siinä oli ehdottomasti mieleenpainuvin ja huipuin kokemus koko reissussa. Jotain sellaista jota en unohda.
Koulutehtävää toteutin lähinnä metodilla
pidä kamera kokoajan mukana, joten valokuvia kertyi aikamoinen määrä, ja lyhyitä videopätkiäkin jonkin verran. Teki myöskin hyvää, että oli pakko kirjoittaa työskentelypäiväkirjaa. Sanoisin, että toi viikko avasi aika paljon asioita ja toi tuoreempia ajatuksia, mutta myöskin mahdollisuuden katsoa hieman taaksepäin. Amsterdamia en jää varsinaisesti kaipaamaan, mutta Atlantia jalkapohjissani kyllä.
/
We had a one week trip to Amsterdam. Lots of museums. Rembrandt, Mondrian, Malevitch, just to name some. Walking and wandering. Bars and cafés. I kept my camera with me 99% of the time, partly because of a school assignment that we had to work with, but also just for the pleasure of taking photos.
Most spectacular thing for me during the trip was the Atlantic Ocean. To see it, to to smell it, to feel the sand and the water in my bare feet and to hear the sound of waves. I can say Amsterdam wasn't really my cup of tea in the end but I do miss the Atlantic Ocean.