Aavikkosulka

Aavikkosulka on Unikuun terapiahuoneen Jenni Mäensivun suunnittelema kuosi, joka mielestäni sopii hyvin selkeään lepakkohihaiseen paitaan. Kuosissa on nuorten suosikkiväriä minttua sekä tummaa harmaata kesään sopivalla vaaleahkon harmaalla pohjalla.

Paidassa on lähes tunikapituus, joka on saatu aikaan leveällä helmakaitaleella. Venepääntiellä on kapea käänne ilman framilonia. Käänne on helpoin tehdä ennen olkasauman ompelua erikseen etu- ja takakappaleille. Hihansuissa on leveä käänne, minkä avulla hihan voi kääntää kasvunvaran verran lyhyemmäksi.

Paidan kaava on muokattu 1/2014 Ottobren Fly Away -lepakkohihaisen puseron kaavasta. Alkuperäinen malli oli lyhyehkö ja mallissa helmaan oli ommeltu kuminauha. Käytin kaavasta vain etukappaleen kaavan, mihin piirsin takakappaleen pääntien ja kankaan leveyden riittävyyden vuoksi myös hihasauman ja erillisen hihakappaleen.

Helmaan lisäsin kaitaleen, minkä leveys on hiukan kapeampi kuin paidan helman leveys. Kaitale on leikattu lantionympäryksen mukaan ja siihen taas on suhteutettu paidan helman leveys hiukan leveämpänä, eli ennen leikkaamista on hyvä tarkistaa kaavasta lantionympärys ja verrata sitä lapselta mitattuun lantionympärykseen.

Etukappaleen kaavan muokkaukset

Lämpimien päivien varalle

Väljä ja vilpoinen mekko helteelle.

Leopardipaita kirppishameen kaveriksi.

Ohuen ohut rusettipaita aikaisemmin valmistuneen hameen kaveriksi.

Tilkusta tyttö ja lastenvaunut -kuosia tuli mekkonen.

Ja jos luvassa on viileä kesä, kaveriksi legginssejä.

Legginssit ja "mekkostunika"

Tilasin raportin verran Unikuun terapiahuoneen suunnittelemia Riivaleita ja kunnianhimoisesti päätin käyttää kaiken kankaan ja tehdä siitä pikkulikalle sekä legginssit että "mekkostunikan". Ilman esipesua. Heti.

Koko on juuri nyt sopiva, en tiedä mitä tapahtuu pesun jälkeen -se jää nähtäväksi.

Leikkuusuunnitelma trikoille ja mekkostunikalle koossa 104cm.
Raportin korkeus on 62cm ja kankaan leveys 160cm.

Keltaista kevääseen

Tavallisen raglanhihaisen paidan kaava avataan toisesta raglansaumasta. Pääntien mukaan leikataan savupiippukaulus halutun korkuiseksi. 

Liivipaita

Trikoopaidan astetta juhlavampi versio, jossa etukappaleelle on lisätty liivi. Liivi on kiinni etukappaleessa olkasaumasta, kädentieltä ja sivusaumasta. Liivin etureunoihin on lisätty napitusvara ja alavara.

Upslaakihousut

Pikkuiset housut

Ompelujumi vaivaa edelleen ja sen vastapainoksi olen tehtaillut kaavojen muokkauksia enemmän kuin yleensä. Ompeluryhmässä tuli esiin toive poikamaisille tai unisexeille ohjeille, kun viime aikoina on ollut kovin röyhelöisiä ja rusettisia malleja esillä. Hetken kärsin poikalukosta, sillä oma poika on jo liki täysi-ikäinen ja vaatetus on aika neutraalia.

Jos olisi pikkuinen poika jolle ommella, niin tekisin jotain tällaista:

Timantteja ja ripaus keltaista

Timanttikuosinen joustocollege oli pitkään odottelemassa inspiraation leimahdusta, sillä materiaalina joustocollege ei kuulu top kympin alkupäähän. Viimein sain leikattua likalle takkimekon, joka *voi ei* oli liian kapea ja pitkähkökin leveyteen verrattuna. Olin jo heittämässä tekelettä tilkkukoriin, kun päätin vielä kerran tarttua timanttihaasteeseen ja tehdä työ valmiiksi. Pelastin mitä pelastettavissa oli ja leikkasin yläosasta pituutta pois ja samalla sain lisää leveyttä sivusaumoihin. 

Tuloksena isonappinen takki kevääksi. Harmaan pariksi valittu keltainen on Mayan ansiota. Keltainen on uusi pieni ihastus värimarkkinoilla. Ehkä sitä nähdään pienissä annoksissa tulevaisuudessakin. 

Pystykauluksen kaava on piirretty kaavakuvan mukaisesti mittaamalla valmiin kaavan pääntien pituudet etu- ja takakappaleella. Mikäli kauluksen haluaa menevän keskellä edessä päällekkäin, täytyy muistaa lisätä napitusvara pituuteen. Jos taas haluaa kauluksen olevan reunat vastakkain, mitataan pääntie etukappaleella vain keskietuun saakka. 

Pikkulikan takissa kauluksen etureunat on pyöristetty, toisin kuin ohjekuvassa.

Aluspaidasta kesäpaidaksi

Edellisen postauksen rusettipaidasta jäi tilkkuja, joista leikkasin pikkulikalle vielä aluspaidan, koska koneissakin oli sopivasti turkoosit langat. Eihän se siihen kuitenkään jäänyt, sillä vieläkin jäi tilkkuja, joista ajattelin kokeilla tehdä vielä pientä kukkaa paidan koristeeksi. Kukka hiukan kasvoi isommaksi kuin alunperin oli tarkoitus *oho* ja se jotenkin kaipasi jotain seurakseen. Löysin vielä pienen tilkun, josta sain leikattua pienet kellotetut hihat. Aluspaita muuttui kesäpaidaksi.

Kuvan stailaus: pikkulikka

Kukan ompelin paitaan kiinni kaksoisneulalla, kun en viitsinyt vaihtaa sitä välillä tavalliseen. Kellotetun kaitaleen kiinnityksen aloitin ulkoreunasta, vastapäivään kiertäen. Avuksi voi merkitä ympyrän paidan keskelle tai neulata kaitaleen kiinni. Tein ompeleen edetessä kaiteleeseen pieniä laskoksia, jotta kukasta tulee runsaampi - pelkkä kellotus ei riitä yksistään. Kaitaleen seuraava kierros kiinnitetään aina niin, että ulkoreuna peittää edellisen kierroksen ompeleen. Keskelle tuleva lopetus on hyvä ommella käsin, varsinkin jos ei viitsi vaihtaa kaksoisneulaa tavalliseen ja kääntyminen on mahdotonta, mutta mikä estää ompelemasta myös sen koneella.

Hihan, kuten kukankin reunat ovat raakareunat, eli minkäänlaista huolittelua niissä ei ole. Hihan kiinnitin paikoilleen saumurilla ja samalla huolittelin kädentien, johon ompelin lopuksi käänteen kaksoisneulalla. Kellotetun hihan osuudellakin ompelin käänteen, eli saumavarat kääntyivät ja kiinnittyivät kaksoisneulaompeleen alle.

Rusettia ja röyhelöä

Kasvunvarapaita Seikkailu ilmapalloista

Hihansuuresorissa laskostettu päälliosa.

Miten niin reilu koko?

Lintu

Kauniskuosinen trikoopaita, jossa pääntie on huoliteltu muotokaitaleella. Muotokaitale ja trikoo ovat oiva yhdistelmä, jos haluaa pääntiestä yksinkertaisen ilman kanttausta tai resoria. Kaitale leikataan pääntien mukaan noin 3-4cm leveäksi. En laita kaitaleeseen liimatukikangasta, jotta pääntie säilyy joustavana, mutta halutessa senkin voi lisätä ja mieluiten joustavasta tukikankaasta.

Muotokaitaleessa on olkapäillä on saumat ja niiden saumavarat käännetään etukappaleen puolelle, siten pääntielle ei tule paksua kohtaa, koska olkasaumojen saumavarat kääntyvät takakappaleen puolelle. Muotokaitale ommellaan pääntielle oikeat puolet vastakkain ja käännetään nurjalle puolelle. Lopuksi kaitale tikataan oikealta puolelta ulkoreunaa pitkin kaksoisneulalla, jousto-ompeleella (hunajakenno tms.) tai peittarilla.

Muotokaitaleen piirtäminen pääntielle. Keskietu- ja keskitaka ovat taitteelta, olan kohdalla saumat.

Niks naks

Metsänhenget pakkasessa

Metsänhenget tarvitsivat seurakseen legginssit ja villatakin

Villatakkiin tikkasin jäneksen.

Pikkalikka halusi mekon etukappaleelle sateenvarjon ja sadepilven.

Paita epäsymmetrisellä leikkaussaumalla ja poimutuksella

Paidan lapsikuvio siirretty oikealle, jotta leikkaussaumalle saatiin tilaa.

Etukappaleen kaavoitus. Poimutettava sivukappale leikataan auki viivoja pitkin ja levitetään.

Poimutettavan kappaleen kaavan muoto suurinpiirtein kuvattuna. Kaavan malli riippuu levitysten määrästä.

Peurapaita

Peurasetti kangaskaapin tyhjennyskuukauden kunniaksi. Tavoitteena on ompelemalla hävittää mahdollisimman monta metriä kangasta tammikuun aikana. Tähän peurasettiin meni suunnilleen 1,2m, jos materiaalin kuvittelee suhteutettuna täysleveäksi, sillä leggareihin ei kulu paljoakaan metrinmittaiselle pikkulikalle. Tästä on hyvä jatkaa kohti kangashyllyjen tyhjenemistä. Tasapaino kuitenkin säilynee, sillä uusia kankaitahan tulee kuitenkin ostettua.

Paita, legginssin ja tuubihuivi

A-linjainen paita

Pääntie huoliteltu muotokaitaleella

Kaavalehden paitakaavan muutos A-linjaiseksi

Kellotettu helma

Hörsellysmekko

Tavallisuudesta ja yksinkertaisuudesta poiketen tein tytölle mekon vähän erilaisesta, jo retroikäisestä kuositrikoosta. Ja tavallisuudesta poiketen otin kaavoitusvaiheesta pari räpsyä, jotta peruskaavojen muokkaus ja mekon malli tulevat paremmin esiin. Harvoin teen joustaville lastenvaatteille kaavoja, vaan leikkaan ne suoraan kankaalta silmämääräisesti, mutta tällä kertaa päätin kokeilla pitkästä aikaa kuosittelua oikein paperille.

Kaavoituksen lähtökohtana on 104cm puvun peruskaava Lasten pukineiden peruskaavoja -kirjasta, jossa on kattavat peruskaavojen piirtämisohjeet (paita, puku ja housut), mittataulukot ja laskentataulukot sekä normaalikoon peruskaavat kaava-arkeilla.

Sovituskuvista huomaa, että mekko on hieman iso vielä 100cm tytölle, sillä peruskaava on 104cm, enkä mittonut tyttöä ennen kaavojen piirtämistä. *tehkää kuitenkin toisin, eli mitatkaa*  Ensimmäisen sovituksen jälkeen kompastuin omaan mittalaiskuuteeni, eli jouduin kaventamaan olkalinjaa hiukan ja samalla sivusaumasta kaventui jonkin verran. Kapeahkoihin malleihin tottuneena, poimutusten antama väljyys tuntuu oudolta, vaikka näin leveitä mekkomalleja on kuitenkin ollut vielä 90-luvun lopulla. Onneksi lapsi kasvaa.

Kuositelluista kaavoista puuttuu vielä takakappaleen napitusvara ja ulomman taskupussin kopio, sillä tein ne vasta kaavapaperijäljennökselle. Hiha pysyi perusmallisena. Takakappaleen olkamuotolaskoksen poistin kaarrokkeen poikkileikkaussaumaan. Samalla oikaisin alkuperäisen kuosittelusuunnitelman mukaista liian kaarevaa saumaa. Pääntien huolittelin muotokaitaleella, jonka kaavan leikkasin kaarrokkeiden pääntien mukaan suoraan kankaalta silmämääräisesti sopivaksi (eli leveys n. 3-4cm).

Viivapiirros

Kuosittelusuunnitelma

Kuositellut kaavat

Esiliina

Tänään tiistaina oli yllättäen ompeluhaastepäivä ja haasteen aiheena oli esiliina. Kaava saatiin sähköpostiin ja palapelin tekemisen jälkeen kaava oli valmiina, mutta mallista ei ollut tietoa. Muistin, että olin jemmannut vihreää puuvillaa pakallisen verran ja päätin tehdä esiliinan siitä. Lisäksi valitsin punaisen pilkkukankaan, joka huusi päästä kärpässieneksi.

Leikkausvaiheessa keksin tehdä kärpässienen jalasta taskun, joten leikkasin sen kaksinkertaisena vuorittaakseni taskun. Tosin olisin leikannut joka tapauksessa kappaleen kaksinkertaisena, koska vuorittamalla kuviokappaleet, saa helposti reunat valmiiksi käännettyinä - ei tarvitse kuin tikata kappale paikoilleen. Vuoritettuna eivät myöskään saumavarat kuulla niin läpi, jos on vaalea kuvio tummaa taustaa vasten. Kärpässienen lakkiosa on myös vuoritettu ja se on tikattu kiinni reunoistaan. Samoin koko esiliina on vuoritettu, joten kuvion tikkaukset eivät näy nurjalle ja niskalenkin sekä vyötärön solmiamisnauhojen kiinnityskohdilla saumavarat ovat siististi vuorin ja päällisen välissä.

Sienen koko on mittasuhteiltaan liian iso pikkutytön esiliinaan, mutta taskujen takia tein siitä noin ison, sillä muuten taskuajatuksesta olisi pitänyt luopua. Niskalenkki on kiinnitetty toiselta puolen tarranauhalla, sama tarranauhakiinnitys olisi kätevä myös vyötäröllä, sillä näin pieni ei vielä saa itse sidottua esiliinaa takaa.