Margaret ja lepakkohihaa jälleen

Tilasin Ikasyriltä raportin verran Unikuun terapiahuoneen Jennin suunnittelemaa Margaretia, mistä oli tarkoitus tehdä pikkulikalle mekko. Heti tilauksen jälkeen harmittelin liian pientä palaa, sillä jotenkin samaistuin tuohon poikatyttöön, joka sarvet päässä puhaltelee puussa saippuakuplia ja olisin halunnut kuosista itselleni jotain kivaa.

Kankaan nähdessäni näin siinä heti, en mekkoa, vaan lepakkohihaisen paidan. Raportin pituus 60cm riittää hyvin paidaksi, sillä lyhytselkäisenä malli ei saa olla kovin pitkä, joten sakset alkoivat viuhtoa kankaan päällä ja esipesukin jäi tekemättä. Lopputuloksena syntyi lepakkohihainen paita kaarretuilla ja lomittain menevillä "rannekkeilla". Hihan pituus olisi jäänyt ilman rannekkeita liian lyhyeksi 3/4-pituudeksi, joten tarve tuotti hihansuun yksityiskohdan. Ikisuosikki venepääntie ja aavistuksen löysä helma sopii lyhyehköön malliin, jotta kuosi olisi pääosassa.

Äitienpäiväpaita

Olen tehnyt äidilleni paitoja samalla kaavalla jo vuosia. Pääntien muoto on vaihdellut, mutta yksi asia on säilynyt: muotokaitaleen avulla huoliteltu pääntie. Helppoa ja siistiä. Toimii lapsen *klik* paidassa yhtä lailla kuin aikuisen.

Kimonohihainen huppari

Ostin maatuskakuosista bambucollegea 104cm huppariin metrin verran ja varmuuden vuoksi lisäsin mukaan yksiväristä puolisen metriä. Haettuani paketin postista, kuten tavallista, suunnitelmat muuttuivat. Materiaali oli todella pehmeää ja lämmintä. Päätin tehdä itselleni hupparin. Materiaalia ei tietenkään ollut riittävästi, ainakaan niin, että koko huppari olisi maatuskakuosia. En halunnut jatkaa hihoja yksivärisellä, lukuunottamatta resoreita, tai tehdä poikittaisleikkaussaumoja miehustaan tai hihaan.

Mietin ongelmaa yön ja päivän, kunnes leikkuusuunnitelma ja kaava muotoutui lopulliseen muotoon. Alkuperäisen, istutetulla hihalla olevan hupparin kaavan, olin piirtänyt kauan palvelleen "kaupan" hupparin mukaan. Muokkasin kaavaa leikkaamalla hupparin kimonohihaisena, jolloin sain etu- ja takakappaleet, hihat ja hupun maatuskakuosista. Helma- ja hihansuuresorit leikkasin yksivärisestä collegesta, samoin myös hupun ja pääntien alavarat.

Oho. Piirtäjä unohti lyhentää hihaa resorin verran. 

140cm lev. maatuskacollegea oli 1m ja 140cm lev. yksiväristä collegea 0,5m.

Collegejakku

Lisää kuvia ja  tietoa collegetakista löytyy salaisen paketin postauksesta täältä.


ps. näille kuville tapahtui jotain outoa, mitä en ole pystynyt paikantamaan ja korjaamaan, joten laatu on kuraa. 

Huppari alavaralla ja vuoritetulla hupulla

Jokaisella on varmasti se luottokaava, josta mieluiten tekee itselleen paitoja. Joskus on tarvetta myös tehdä huppareita itselle, mutta kaavan testaaminen on tylsää. Hupparin voi kuitenkin näppärästi kaavoittaa itse, jos löytyy se hyvin istuva lempiperuspaidan kaava. Ohjeessa huppari on tehty alavaralla ja vuoritetulla hupulla.

Muutos on yksinkertainen, lisäät keskelle eteen saumavarat ja piirrät etureunoihin alavaran. Hupun kaavan voi piirtää itse tai sen voi etsiä kaavalehdestä, mitata pääntie omasta paidasta sekä valmiista kaavasta ja muuttaa mitat vastaaviksi. Muutos on helppo tehdä  esim. lisäämällä tai vähentämällä hupun alareunan pituutta keskellä takana. Jos paidan kaavan pääntie on alunperin selvästi liian iso/pieni, muutos kannattaa silloin tehdä pääntielle.

Huomioitavan arvoinen asia on vielä miettiä resorien korkeus hihansuihin ja helmaan. Kannattaa tässä vaiheessa mitoittaa hupparin pituus vetoketjun mukaan, eli:  hupun etureuna + etukappaleen etureuna + resorin korkeus = 5cm jaollinen, sillä yleensä vetoketjut myydään 5cm välein (60cm-65cm-70cm jne.).

Perushuppari ilman taskuja. Vetoketju ommellaan hupun etureunoihin saakka.

Alavaran leveys on noin 5cm helmassa, etureunassa ja olalla. Kaarra pääntien kohdalta alavara kauniisti, niin vältyt jyrkiltä mutkilta reunassa. Saumavarat lisätään alavarasassa muuten joka reunaan, mutta ulommainen reuna jää ilman saumavaraa. Keskelle eteen lisään yleensä n. 1,5cm saumavarat, sillä saa enemmän pelivaraa taitteeseen ompeluvaiheessa. 

Alavaran piirtäminen ja saumavarojen määrä

Hupun kaavassa on tärkeää muistaa merkitä olkahakki, sillä alavaran kiinnitetään hupun vuoriin siihen saakka. Keskelle eteen lisätään sama 1,5cm saumavara, sillä siihen ommellaan vetoketju kuten etukappaleeseenkin.

Hupun saumavarat

HUPPARIN OMPELUOHJEET

1. Ompele olkasaumat
2. Ompele hihat kädenteille, kohdista hakkimerkki olalle. Ompele hiha niin, että hihakappale on alapuolella ja etu- ja takakappaleet ovat päällä. Näin hiha istuu paremmin.
3. Ompele hihasaumat ja sivusaumat.
4. Ompele hihansuuresorit putkeksi, taita kaksinkerroin ja ompele hihansuihin.
5. Ompele hupun keskisauma sekä päällikankaasta että vuorista. Ompele huppukappaleet yhteen kaarevasta etureunastaan. Keskietu-sauma jää auki.
6. Ompele päällihuppu pääntielle: kohdista keskietu, olkahakit ja hupun takasauma takakappaleen keskitaka-merkkiin. 
7. Ompele hupun vuori alavaran pääntielle oikeat puolet vastakkain olkahakkiin saakka.
8. Ompele etukappaleen alareunat kiinni helmaresorin pitkiin sivuihin n. 8cm matkalta.
9. Ompele alavaran alareunat kiinnni helmaresorin toisiin pitkiin sivuihin.
10. Ompele vetoketju kiinni etukappaleisiin ja niiden alareunassa oleviin resoreihin taitteelle saakka. Tarkista, että pääntien saumavarat taittuvat alapäin ja saumat ovat kohdakkain (pääntiesauma hupun ja etukappaleen välissä sekä etukappaleen ja helmaresorin välinen sauma).
11. Aseta alavarat etureunoihin ja pääntielle oikeat puolet vastakkain ja ompele niin, että vetoketju jää etukappaleen ja alavaran väliin. 
12. Kiinnitä alavara ja etukappale toisiinsa pääntiesaumavaroista: ompele olkasaumasta keskelle eteenpäin vajaa 10cm.
13. Kiinnitä alavara olkasaumaan saumavaroista ommellen.
14. Ompele helmaresori kaksinkertaisena kiinni helmaan jättäen keskeltä edestä n. 3cm ompelematta.
15. Tikkaa paininjalan etäisyydeltä vetoketjun reuna-hupunreuna-vetoketjun reuna.
16. Silitä saumat ja yksityiskohdat.

Kylpytakki

Kylpytakki on ompeluryhmän perjantaihaasteen satoa. Haasteessa annettiin inspiraatioksi naamari, jonka perusteella kahdessa tunnissa valmistettava ompelutyö oli tehtävä. Otin ns. villin kortin, jonka ansiosta sähköpostiini kilahti viiksekäs kissanaamari. Visio oli heti selvä.

Vaaleanpunavalkoinen = kauan kaapissa pyörinyt raitajoustofrotee.
Tarve = kylpytakki
Viikset = (vaati hiukan mietintää) Freddie Mercury.
Päivän biisi = Tietenkin tämä

*mitä ihminen ei tekisi ompeluhaasteen eteen*

Leikkasin kylpytakin ilman sivusaumoja, koska raitojen kohdistaminen joustofroteessa ei ole niitä kaikkein hauskimpia ompelujuttuja.

Kylpytakin etu- ja takakappaleen leikkuusuunnitelman ja hihan kaavan leikkuuohje on suuntaa antava ja ilman mittoja piirretty. Tarkista omat mitat ennen leikkaamista. Huomaa, että katkoviivalla merkitty leikkuuviiva leikataan vain kahdesta alemmasta kankaasta, eli etukappaleilta. Takakappaleen pääntie leikataan vain keskitaka-taitteelta.

Leikkaa etu-ja takakappaleen ja hihan lisäksi vielä pääntie- ja etureunakaitale sekä kylpytakin vyö.

Ompelujärjestys

1. Ompele olkasaumat.
2. Ompele hihan sisäsauma.
3. Ompele hiha kädentielle, kohdista olkahakki olkasauman kohdalla ja hihan sisäsauma kädentien pohjukkaan.
4. Ompele pääntien- ja etureunan kaitele paikoilleen.
5. Huolittele ja käännä helma ja hihansuut.
6. Valmista vyö.
7. Tee halutessasi vyönlenkit sivuun, jotta ensimmäisen käyttökerran jälkeen et hukkaa vyötä.

Hienosäätönä voit tehdä pääntien- ja etureunan kaitaleen päihin käänteet (taita kaitaleen pää oikeat puolet vastakkain, ompele pohjukka ja käännä) ja ommella kaitaleiden päät helman käännevaran sisälle taitteeseen, siten kulmista tulee siistit. 

Kadonneen muotolaskoksen metsästys

Takkikausi on nyt kuumimmillaan, uusia talvitakkeja syntyy kuin sieniä sateella. Täydellisen takkikaavan metsästys käy kuumana. Tällä hetkellä takkirintamalla on suosiossa hupputakki, joka on hiukan vartalonmukainen ja jossa on aavistuksen A-linjainen helma. Kaavoitin itselleni viime talvena omien mittojen mukaisen takin ja sen sovituksessa tuli eteen perusongelma: muodot puuttuivat. Kaavaan piirsin valmiiksi rintamuotolaskoksen ja sovituksen jälkeen lisäsin kaavoihin sekä takkiin taakse muotolaskokset.

Muotolaskosten lisääminen sovituksessa on hankalaa yksin. Sovituskaverin puuttuessa on kätevää lisätä kaavaan tai takkikappaleisiin muotolaskokset aluksi laskukaavan mukaan neulaamalla tai harsimalla. 

Määritä kaavaan oma vyötärön paikkasi ja mittaa keskitakasaumasta 1/10 kaavan rinnanympäryksestä kädentien kohdalta ja lantion kohdalta. Piirrä tähän apuviiva (jos piirrät kaavoja, vaatteeseen merkinnät nuppineuloilla). Vyötärön kohdalta muotolaskoksen syvyys on yleensä 3cm, mutta kokeilemalla ja sovittamalla oikea syvyys löytyy, se riippuu myös omista mitoista ja selän mallista verrattuna kaavan mittoihin. Muotolaskos alkaa n. 2cm kädentien alapuolelta ja päättyy noin 5cm ennen lantion leveintä kohtaa. Mutta. tämäkin täytyy sovittaen testata ja muokata sen perusteella. 

Takana olevat muotolaskokset tuovat takille muotoa lähinnä sivusuunnasta katsottuna, vaikka toki ne kaventavat myös yleisvaikutelmaa. Muotojen esiin tuomiseen auttaa usein lisäksi sivusauman kaartaminen sisään vyötärön kohdalla. Myös helman leventäminen tuo takkiin A-linjaa, joka antaa vartalolle tiimalasivaikutelmaa. Helman leventämisessä on muistettava lopuksi aina tarkistaa, että sivusauma on helman suhteen suorassa kulmassa, niin helma kaartuu kauniisti. Kuvassa sivusauman muutos on tehty vain takakappaleelle, mutta sama täytyy tehdä myös etukappaleelle.

Meistä jokainen on erilainen

Pieni katsaus siihen, miksi esimerkiksi valmiskaavat tai valmiit peruskaavat eivät ole aina juuri sinulle sopivia. Meistä jokainen on erilainen ja se on ihan normaalia. On päärynää ja omenaa, atleettia ja laatikkoa, tiimalasia ja timanttia, eri kirjainvaihtoehdoista puhumattakaan.

Tunnistatko itsesi näistä kirjaimista?


Minä olen H, tasapaksu pökkelö. Tasapaksuus vielä korostuu sillä, että rinnanympärys on pieni ja selänpituus on lyhyt. Tähän lisätään kapeahkot hartiat ja paksut käsivarret. Vanhemmiten poikamainen H-vartalo on muuttunut siis hiukan kuhmuraiseksi tai ainakin pehmennetyksi Hooksi. Vaatekoosta pari numeroa isompaan siirtyminen on tuonut omat haasteensa, mutta edelleen se sama H-tyyppi sieltä löytyy.

Vältän vyötärön korostamista ja poikkisaumojen käyttöä yläosan vaatteissa, sillä lyhyt selkä ja olematon vyötärö täytyy häivyttää. Parhaiten se tapahtuu aavistuksen slimmatulla suoralla linjalla ja tarvittaessa alaslasketulla vyötäröllä. Kaulukset ja huivit tuovat yläosaan runsautta. Rintataskut olisivat pienirintaisen pelastus, mutta jostain syystä ne tuntuvat vaatteissa vierailta. Vältän liian kapeita hihoja makkarankuoriefektin takia, samoin raglansauman käyttöä, koska se kaventaa hartioita entisestään. Olkalinjan on oltava juuri kohdallaan, sillä liian lyhyt olkasauma nostaa hihan pyöriön liian ylös olkaluusta ja sen seurauksena käsivarsi näyttäisi liian pyöreältä (ranskanpullaefekti). Venepääntie leventää kivasti hartioita ja tunikassa hiukan A-linjaisesti vyötäröltä levenevä linja tuo optisen harhan tiimalasista. Alaosassa olen retkahtanut kapeisiin farkkuihin vaikka ne eivät ole välttämättä se paras vaihtoehto. Suoralinjaiset housut olisivat parhaat, mutta palaan niihin sitten takaisin, kun tämä slimmien farkkujen voittokulku on taas ohitse.

On kyllä vaikea sanoa itsestä niitä hyviä puolia. Ehkä alaosa kuitenkin, sillä housujen valinta ei koskaan ole tuottanut vaikeuksia. Kapeat ja suht pitkät jalat (lyhytselkäisen onni) antavat vapauden valita lähes minkälaisia housuja tahansa (ja kuitenkin nyt pitäydyn niissä kapeissa farkuissa). Olin erittäin onnellinen, kun 90-luvulla alkoi matalavyötäröisten housujen esiinmarssi, sillä korkeavyötäröiset housut ovat lyhytselkäisen piinaa. Nykyinen linja tosin alkaa taas nousemaan, mutta toivotaan, että kylkiluuni pysyvät edelleen turvassa ihan niiltä korkeimmilta housunvyötäröiltä.

Kuva täältä

Minkälainen sinä olet? Mitkä ovat parhaita puoliasi? Mitä haluat häivyttää?

Oman vartalotyypin hahmottaminen ja hyväksyminen on prosessi, joka antaa paljon. Oman vartalotyypin määritteleminen auttaa vaatteiden valinnassa ja tietenkin myös kaavoituksessa, sillä pukeutumisvinkeistä voi napata ne itselle sopivat vaihtoehdot ja niiden avulla voi etsiä valmiskaavoista (tai kaavoittaa itse) juuri omaa vartaloa imartelevia malleja. On hienoa huomata, että vaate korostaa hyviä puolia ja häivyttää niitä, joita haluaa piiloon.

Netistä löytyy valtavasti tietoa vartalotyypeistä ja vinkkejä pukeutumiseen. Jaottelussa voidaan puhua kirjaimista, hedelmistä tai muodoista, mutta sisältö pysyy samana.  Täältä esimerkiksi löytyy mukavasti tietoa suomenkielellä eri vartalotyypeistä ja vinkkejä parhaiden puolien korostamiseen. Täällä on taas yksi esimerkki ulkomaisesta sivustosta. Lisää sivustoja ja tietoa vartalotyypeistä löytyy ystävämme googlen avustuksella.

Tutustu sinäkin omaan vartalotyyppiisi ja löydä vinkit juuri itsellesi sopiviin vaatteisiin.

Parkahko takki

Teinipoika tarvitsi talvitakin ja hyvistä yrityksista huolimatta sellaista ei löytynyt kohtuuhintaisena nettikaupoista, tai löytyi lopulta yksi vaihtoehto, mutta sen toimitus olisi ollut vasta jouluksi. Aivan liian myöhään näillä leveysasteilla. Päätin tehdä takin itse, sillä sattumoisin olin ostanut kirpputoreilta mustaa puuvillatvilliä ja harmaata vuorikangasta. Lisäksi jemmoista löytyi levyvanua ja hartaan etsimisen jälkeen myös musta vetoketju. Kaavat enää puuttuivat, joten syksytakista mallia ja mittoja, sekä nettikaupan tilaamatta jääneestä takista tyyliä. Takista piti tehdä hiukan parkan tyylinen, mutta ilman rintataskuja.

Takista tuli juuri sellainen kuin pitikin, jännityksellä kuitenkin odotamme taas kylmiä kelejä ja sitä, tuleeko takki lopulta käyttöön vai naulakon koristeeksi.

Mitähän sitä tekisi?

Nopea paita, jonka olen tehnyt jo vuoden alussa, on näppärä "Mitähän sitä tekisi" -välityö. Kaksi tunikan pituutta taitetaan puoliksi ja taas puoliksi. Voit piirtää kaavat kaavapaperille tai leikata suoraan kankaalta mittojen mukaan:

Hifistelyversiossa voit leikata paidasta tunikamallisen, jossa helma voi olla enemmän tai vähemmän epäsymmetrinen:

Tässä yövalokuvauksen mestariteoksessa näkyy epäsymmetrinen helma, joka on leikattu kankaan rippeiden mukaan, eli perusperiaate on ylläolevien ohjeiden mukainen, mutta helma on viety astetta epäsymmetrisemmäksi:

Paidassa on ylipitkät resorit, jotka asettuvat ranteessa kivasti poimuille. Helma ja pääntie on käännetty huolittelun jälkeen n. 1,5-2cm käänteelle helmassa ja n. 1cm pääntiellä.

Pääntien voi kaavoittaa oman maun mukaan joko venepääntieksi, O-, tai V-pääntieksi. Myös savupiippukaulus sopii malliin hyvin - oikeastaan siis mahdollisuudet ovat rajattomat.

Äityshame

Löysin koneen uumenista äitiyshameen kaavoitusohjeen, jonka olen joskus muinoin tehnyt *en muista miksi*. Itselläni ei ole enää tarvetta hameelle, mutta tilanteen ollessa päällä *tiedätte varmaan mitä tarkoitan* ko. vaatekappale oli erittäin paljon käytössä.

Kuvassa on pieni epätarkkuus tuolla "Tarkista, että vyötärö on "sujuva" sivusauman kohdalla.." -kulmassa. Eli muista tarkistaa, että sivusauman kohdalla vyötärö jatkuu etukappaleelta takakappaleelle sujuvasti ilman kulmaa. Sivusaumaa voi tarvittaessa kaartaa lantion mukaan, jos kaavan viistotus ei riitä.

Tehdessäni hametta en piirrä kaavaa paperille oikeassa koossa, vaan leikkaan hameen suoraan kankaalta mittojen mukaan. Kaavan piirtäminen kuitenkin helpottaa työtä ja samalla voi tarkistaa paperikaavoista vyötärölinjan sivusauman kohdalta.

Roosa nauha -päivän kaavahuutis

Osallistuin taannoin ompeluryhmän Roosa nauha -huutokauppaan, johon ryhmän jäsenet ompelivat jotain pinkkiä ja lahjoittivat tuoton lyhentämättömänä keräykseen. Mietin pinkkejä tuotteita tovin jos toisenkin, mutta en keksinyt mitään ommeltavaa millä osallistuisin tempaukseen. Olin jo luopumassa ajatuksesta, kun lamppu syttyi! Mitä tykkään tehdä eniten? Missä olen hyvä? Kaavoituksessa tietenkin. Päätin lahjoittaa huutokauppaan kaavalahjakortin, missä huudon voittaja saa suunnitella yläosan vaatteen ja kaavoitan sen halutussa koossa.

Voittohuudon tekijä halusi hupparin, jonka mallin selitti sanallisesti ja niiden ohjeiden pohjalta piirsin pikaisesti kuvan malliksi: 

                                                                                                                                                              

Malli oli juuri sellainen kuin oli suunnitelmissa. Kaavaa varten tarvitsin vielä asiakkaan mitat, jotta hupparin kaavasta tulisi mittojen mukaan tehty. Annettujen mittojen mukaan piirsin hupparin kaavat, joihin lisäsin saumavarat valmiiksi. Kaavat laitoin postiin ja toivoin parasta, että hupparista tulee sopiva.

Päivän vinkki:
Paint, tuo hyljeksitty piirto-ohjelma, on _erittäin_ kätevä kaavoitusvinkkien ja viivapiirrosmallien piirtämisessä, puhumattakaan monesta muusta puuhastelusta, joiden oiva apuväline ko. ohjelma on.