Pöllöjä

Piipahdimme toissa viikonvaihteessa Tampereen puolessa sukuloimassa. Samalla tutustuimme Mäntässä Serlachiusmuseoihin. Valitettavasti siellä ei voinut valokuvata, mutta saimme nähdä todellisia taideaarteita, joita paperitehtaan johtaja on tilannut kuuluisilta suomalaisilta maalareilta: Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt, Helene Scherfbeck jne. Upeita teoksia. Hyvä, että niitä pääsee katsomaan. Lisäksi kuulimme esityksen Mäntän historiasta, miten tehdas on vaikuttanut paikkakunnalla.

Mäntän museoiden esite.

 Myllyrannassa on käsityöpuoteja, mistä mukaan tarttui pöllökangas.

Tässä vanhassa veturitallissa on miellyttävä lounaspaikka.

Tampereella kävimme katsastamassa syksyn kalamarkkinat ja söimme oikein maukasta lohikeittoa. Nami.

Yksi lukuisista kalakojuista.

Uutukainen pöllökangas joutui heti käsittelyyn eli ompelin siitä kaksi pöytäliinaa. Suurempi palvelee keittiön pöytää ja pienempi saa paikkansa halkolaatikon kannen päältä.

Kangaskaitaleita.

Päälliset kasattuina, vieressä vuorikangas.

Suurempi liina...

...ja pienempi liina.

Runsas pihlajanmarjasato ilahduttaa silmää ja innosti tekemään marjoista kranssin ulko-oveen.

Tervetuloa.

Kasvihuoneessa valmistui tomaattisato tai oikeastaan se kypsyy tällä hetkellä sisätiloissa. Valmistin aurinkokuivattuja tomaatteja yhden satsin. Niistä tuli tosi hyviä. Kunhan saan taas lisää kypsiä tomaatteja, täytyy tehdä uusi annos.

Tomaattilajikkeita on nykyisin paljon erilaisia.

Pussukoita, syksyn satoa ja ensi lumi

Syyskuu alkaa huveta nopeasti. Hyvää, kaunista ja kuivaa säätä on riittänyt monta viikkoa. Toissa päivänä alkoi syystuuli ulvoa nurkissa ja pientä lumihiutaletta viuhui ilmassa vaakasuoraan. Aluksi lumi suli, koska maa oli lämmin, mutta vähitellen lunta alkoi kertyä mm. ruohikkoon. Tuntui hassulta kaivella perunoita kasvimaalta lumen seasta, maa ei toki ollut jäässä. Omenapuissa oli runsas sato, sitä on vieläkin jäljellä, vaikka olen kovasti säilönyt omenamehua ja -sosetta. Sain aika kivaa mehua ja sosetta, kun laitoin omenien joukkoon marja-aronian marjoja. Omenan kalpea väri sai kauniin punaisen hehkun.

Metsästä löytyi runsaasti karvarouskuja.

Puutarhan omenasatoa.

 Perunoita lumen keskellä.

Krysanteemi varmaan kummastelee lumikuorrutusta.

Suuressa käsityölehdessä (3/2014) oli ohje ranskalaisen Carvenin muotitalon suunnittelemaan pussikassiin. Ensin valmistin yhden sinisen pussukan ja sitten toisen vanhasta kukkahameesta.

Tämä pussukka löytänee paikkansa tyttäreni luota, samoin kuvassa oleva kanzashikukkanen, joita esittelen joskus lisää.

Kaksi pussukkaa.

Joogatunneilla tarvitaan joskus tyynyä. Niinpä ajattelin valmistaa sellaisen ja ihan omannäköisen. Kaapissa odotti läjä Marimekon tilkkuja, osa aika pieniäkin. Leikkasin niistä suikaleita, ei mitenkään tasalevyisiä, vaan käytin kaikki hukkapalat. Ompelin suikaleet yhteen, sitten leikkasin poikki raitojen, järjestelin uudelleen ja taas suikaleet yhteen. Laitoin tyynynpäälliseen vetoketjun pesua varten ja ompelin sisätyynyn erikseen. Tyyny oli jo illalla käytössä.

Leikatut kangassuikaleet...

...ommeltuna ja tikattuna.

Valmis tyyny.

Puutarhahommia

Sadeviikon jälkeen on taas ollut mukava tehdä ulkotöitä puutarhassa ja mökillä, koska sää on aurinkoista ja oikeastaan kesäsäätä eikä syksyn säätä. Sain vihdoin mansikkamaan istutuskuntoon. Kasasin lapiolla mullat penkeiksi, sekoitin niihin kompostia, multaa ja tuhkaa. Peittelin penkit muovilla ja käytävät ensin sanomalehdillä ja sitten vanhoilla, pois heitettävillä matoilla. Sitten kiiruhdin ostamaan taimia, mutta olin auttamattomasti myöhässä: taimitarhat olivat jo myyneet mansikantaimet. Sain 20 tainta. Sisareltani sain hyvän vinkin eli istutin myös 2 pensasmustikantainta ja 6 mesikantainta. Keväällä jatkan taimien istuttamista. Haluan sinne eri lajikkeita.

Uusi mansikkamaa sai katteeksi vanhat matot.

Kuinkahan kauan jotkin korutarvikkeet lojuvat, ennen kuin niistä syntyy jotain. Vihreistä simpukankuorihelmistä ja muista sävyyn sopivista helmistä sekä ketjunpätkästä valmistui rannekoru.

Rannekoru.

 

 

 

Alppimatkalla ostin pitsikankaan palan, josta ompelin kesäpuseron. Ostopaikka taisi olla Innsbruckin kävelykatu.

Syksyn satoa on mukavaa säilöä, vaikka välistä puuhastelu väsyttääkin. Mustikoita keräsin 3 sangollista, vähän myöhässä, koska lähiseudun mustikkasatoa ei vain ollut. Puolukat sitten keräsimme etuajassa, samalla kertaa löytyi vielä syömäkelpoisia mustikoita. Mustikat laitoin pakastimeen, mutta keitin myös mehua. Puolukoista on valmistumassa tuoremehua viinihapon avulla. Löysin Pirkkalehdestä hauskan ohjeen: Pulmupuolukat. Niitähän piti kokeilla. Tuli hyviä. Omenapuissa on melko runsaasti satoa, vaikka pojan kanssa leikkasimme omenapuita ihan reippaasti kevättalvella. Keittelin omenoista mehua ja sosetta, omenapiirakasta ja uuniomenoista olemme jo nauttineet. Osa menee suoraan syöntiin ja osan laitan viipaleina pakastimeen.

Puolukkapäivän saalis.

Omenasatoa.

Puutarhassani on tänä kesänä ilahduttanut yrttilaatikko.

Stevia, salvia, minttu, suklaaminttu.

Kesämökin pihalla silmää ilahduttivat hassut kärpässienet.

Olen löytänyt syötäviäkin sieniä, mutta kovin vähän. Pannun pohjalle olen silpunnut mustatorvisieniä, kanttarelleja, keltahaperoita, orakkaita ja tatteja. Pari kertaa olen saanut rouskuja sienisalaattiin.