Saunomaan.

 Uusimmassa Suuri  käsityö -lehdessä oli mukavan näköinen kylpytakki, joten päätin ommella sellaisen itselleni ja kävin ostamassa suuriruudullista vohvelikangasta 2,5 metriä.  Kotiin tultuani huomasin, että ohjeen mukaan kangasta tarvitaan 3 metriä. Eipä hätää, tein taas oman leikkuusuunnitelman ja kangas riitti, vaikka lisäsin helmaan pituutta 20 cm.   Testasin äsken takin ja se tuntui mukavalta.

 

Hillapuuron punainen kylpytakki.

Koska minulla oli ompelukoneessa ja saumurissa sopivan punaiset langat, leikkasin samaan syssyyn trikoopuseron.  Ostin palan kesällä Ommel-tapahtumasta Hyvinkäältä.  Kuosi on Kaisa Turtiaisen mallistoa, jossa trikoot ovat todella värikkäitä.  Siksi kai siihen tykästyinkin.  Materiaali oli tosin aika joustavaa (vähempikin olisi riittänyt).  

 

Värikäs trikoopusero.

Tilkkulaatikkoa sain hieman väljennetyksi, kun tuli toive, että koira kaipaa uutta makuualustaa (omistaja ei lue blogiani).  Ompelin jämäkaitaleita tilkkulasagneksi, mutta laatikko ei juurikaan vajunut.  Alustan ompelu oli niin terapeuttista, kun ei tarvinnut kohdistaa saumoja yms. 

 

Tilkkulasagnea.

Hyvää itsenäisyyspäivän iltaa! 

Kevään vihreää.

 

Sporttipusakka.

Vaikka kevät näytti jo olevan käsillä, kylmä tuuli ja lumipyry pysäyttivät vuodenajan vaihtumisen.  Siitä huolimatta olen ommellut vihreitä kankaita pois - syy lienee siinä, että saumurissa on vihreät langat, joten saumoja on nopea surautella vaihtamatta lankaa.  

Suojapala kaulaan.

Kaapissa on marinoitunut monta vuotta raikas vihreä fleece, joka nyt löysi paikkansa liikuntapusakkana.  SKK-lehdessä oli hyvä kaava.  Valmistin myös vetoketjutaskut, vaikka niiden teko-ohjetta en tosin ymmärtänyt.  Pusakka on ollut jo kovasti käytössä.  Lisäsin kauluksen yläreunaan pienen kangasläpyskän, joka suojaa ihoa vetoketjun karheudelta. 

Tulppaaneita kesävaatteessa.

Hampurista ostettu tulppaanikuvioinen viskoosi miellytti kuosina, mutta sen ompelu ei ollutkaan helppoa.  Tein ensin kietaisuhameen, jonka kaavan piirsin Fashin trends -lehdestä.  Mallissa oli pitkät kaitaleet, joista solmitaan rusetti lonkalle.  Epäilin niiden käytännöllisyyttä ja ompelin vyötärölle nappikiinnityksen ja sivulle pari nepparia.  Koska kangasta oli vielä reilusti jäljellä, ompelin siitä puseron.  Kaava oli Meine Nähmode -lehdestä.  

Pinkki myssy.

Koska talvinen sää jatkuu, neuloin vielä myssyn.  Ostin syksyllä Oulun käsityömessuilta pinkin turkistupsun, etsin siihen sopivan langan (Novitan Syli).  Reunaresoriksi neuloin palmikkoa ja kupuosaan halusin lehdykkäkuviota.  Nämä toistuvat neljä kertaa.  Koska mallia ei ollut, piti välillä purkaa, koska aloitin loppukavennukset liian aikaisin.  Laitoin hattuun vielä trikoovuorin.

Rauhallista pääsiäisviikkoa!

Hyvää keskikesän juhlaa!

 

Suurikukkaisia orvokkeja.

Kyllä aika rientää nopsaan.  Lapsena harmitti, kun äidillä oli tapana sanoa juhannuksena: Nyt rupeaa päivät lyhenemään!  Tottahan se on, mutta lapsena halusin nauttia valoisista päivistä ja öistä.

Vanhanajan suosikki: verenpisara.

Talvella aloittamani villatakki valmistui sopivasti juhannuksen alla.  Mistäpä tietää, jos vaikka vilu pääsee yllättämään.  Lanka on Katian Merino sport -lankaa eli melko paksua lankaa.  Halusin neuloa kaarrokevillatakin.  Etsin pitkään sopivaa kirjoneulemallia, mutta kun en löytänyt mieleistäni, piirsin mallin itse ruutupaperille.  Silmukoiden määrän ja lisäykset katsoin hyväksi havaitusta Rauma-neuleesta soveltaen omaan kuviointiin.  Eniten kokeilua vaati ruusuköynnöksen suunnittelu.  Lankojen ostoon käytin syntymäpäivälahjaksi saamani lahjakortin.  Kiitos, sisko ja serkut!

Ruusuneule ja kukkahame.

Villatakki on siis neulottu ylhäältä alas päin.  Neuloin miehustan pyöröneuleena, jonka sitten steekasin auki.  Neule nökötti koko talven sohvan nurkassa ja valmistui pikkuhiljaa.  Napit löytyivät omasta varastosta.

Lämmin neule.

 

Hampurin matkalta tarttui mukaan muutamia kankaita. Ostopaikka oli Karstadin kangasosasto.  Yksi oli vaaleapohjainen, kukallinen, tukeva trikoo, jota ostin hameeksi.  Nyt hame on valmis.  Takana on yhdet laskokset, edessä kahdet antamassa liikkumaväljyyttä.

Vaaleanpunaisia ruusuja.

Toinen trikoo löytyi palalaarista: kukkatrikoo, joka maksoi 4,95€.  Siitä valmistui t-paita, johon ompelin poimutusta leuan alle.  Hihat piti kasata paloista, kun pala oli niin pieni.

Kukkia myös puserossa.

Nämä kukat eivät kuihdu.

Ulkorakennuksen maalausurakan välissä ompelin itselleni essun.  Kangas on Marimekkoa eli Maija Isolan Satula.  Toisella sivulla on yhdyssauma, koska kangaspalan kuviointi piti saada symmetriseksi.

 

Satulaessu.

Lämpimistä säistä johtuen lähes kaikki alkukesän kukat ovat jo lakastuneet.  Vain juhannusruusu komeilee valkoisena, pioni aukaisee tummanpunaisia kukkasiaan ja unikot hehkuvat oransseina.  Omenapuissa on pieniä hedelmän alkuja, viinimarjapensaissa on pieniä raakileita, peruna on topakasti taimella ja kasvimaakin näyttää kivalta, koska sain sen kitketyksi tänään.

Tädiltä peritty pioni.

Oikein mukavaa juhannuksen juhlaa kaikille! Meidän 45-vuotishääpäivä näyttää osuvan tänä vuonna kohdalleen juhannukseksi.

Pionin kukkasen hehkua.

Kääntöpaita.

 

Käyttövaatteita.

Minulla on ollut monta vuotta jemmassa kaksi mieheni vanhaa pukupaitaa, jotka eivät ole enää siistejä kuluneen kauluksen takia.  Kierrätykseenkään niitä ei voi laittaa, ja toisaalta paitakankaat ovat yleensä laadukkaita.  Kaivelin niistä toisen esille - tarkoituksena  ommella itselleni kesäpusero.

 

Tästä läksin liikkeelle.

 Leikkausapuna käytin ompelemaani hihatonta kangaspuseroa.  Halusin säilyttää paidan alkuperäiset napituslistat, joten etu- ja takakappaleet leikkasin ylösalaisin, jotta sain puserooni naisten napituksen.  Paidan helma on siis poikkileikkauksen yläreunassa.  Kaarrokkeet onnistuin leikkaamaan paidan kaarrokkeista.   Pitkistä hihoista leikkasin lyhyet hihat sekä huolittelukaitaleen kaula-aukkoon.  Ompelin vielä koristeeksi pitsiä miehustaan ja hihoihin.

Miellyttävä puseron materiaali.

Miehustan pitsikoristeet.

  Ommel-tapahtumasta ostin viskoosipellavaa hameeksi (myyntipiste Tiny bird's fabrics).  Käytin ihan perushameen kaavaa lisäämällä siihen neljä laskosta eteen, samoin taakse, siten, että hyödynsin koko kankaan leveyden.  Sivusaumoissa on taskut.

Vilpoisa kesähame.

Keskikesän juhla lähestyy.  Alkuviikolla poimin kieloja maljakkoon.  Nyt ovat unikot ja pionit avaamassa kukkasiaan.  Helteestä johtuen kukinta-aika jäänee lyhyeksi.

Unikoiden hehkua.

Rauhallista juhannusta!

Syksyn satoa.

 

Metsät tuottavat tänä vuonna syksyä kohti runsaasti syömisiä.  Puolukoita on mukava kauhoa poimurilla sankkoon ja sieniä löytyy niin paljon, että sienikoppa painaa rutosti kotiin kannettaessa ja niitä siivotessa ja ryöpätessä aika rientää.  Eniten olen kerännyt karvarouskuja ja herkkutatteja.  Tatit olen kuivattanut rapeiksi.

Voihan karvarousku!

Myös puutarha antaa satoa.  Työn alla ovat vielä omenat, joita olen säilönyt mehuna, soseena, viipaleina, kuivattuna ja raasteena.

Omenoita riittää.

Syksyn satoa on kai sekin, että olen malttanut istahtaa ompelukoneen ääreen.  Paikallisessa käsityökeskuksessa oli hiljattain kangasmyynti, jossa oli tarjolla Mereenin neuloksia. Mereenin päämaja sijaitsee Joensuussa.  Suunnittelu on kotimaista.  Löysin pari neulosta, joiden kuosit viehättivät minua.  Ohuemmasta ompelin heti pitkähihaisen puseron. Paksumpi collegeneulos on vielä paketissa.

                                                                    

Lummekuosinen pusero ja pitkä hame.

Kilpikonnia neuloksessa.

Paikallinen kangaskauppa lopetti toimintansa, mikä on tietysti harmillista.  Loppuunmyynnistä mukaani tarttui mustapohjainen, kuvioitu kangas, jonka näin heti valmiina hameena. Leikkasin hameen yläosan perushameen kaavalla ja lisäsin siihen leveän frillan, jolla sain helmaan leveyttä.  Onnistuin mielestäni hyvin.

Kotoiluhame.

Olen tässä pikkuhiljaa yrittänyt päästä eroon kaapissa marinoituneista neulelangoista.  Viimeksi valmistui villapusero, jonka mieheni sai syntymäpäivälahjakseen. Taas on on yksi iso kartio poissa kaapista.

Villapaita miehelleni.

Mitäpä olisi Saksan reissu ilman kangasostoksia.  Karlstadin kangasosastolta bongasin alle kuuden euron palan, josta ompelin mekon.  Kaavan piirsin espanjankielisestä lehdestä.  Tykkään taskullisista vaatteista.

Vielä yksi kesämekko.

Vaatteita Kimmin kankaista.

Saatuani äitienpäivälahjaksi Kimmin lahjakortin tilasin myymälästä vaatekankaita. Nyt olen ommellut ne yhtä lukuunottamatta. Valitsin vihreitä kankaita, koska tarjolla oli kaunista, metsänvihreää sävyä. Keltaisella taitetut eivät sovi minulle ollenkaan; ne saavat naamani näyttämään keltatautiselta. Bambutrikoosta ompelin puseron, jonka kaavan piirsin tyttäreni Ottobre-lehdestä. Minua viehättivät runsaat poimutukset hihanpyöriössä. Niinpä lisäsin poimutusta myös etukappaleen yläosaan.

Metsänvihreästä scubasta (mikähän materiaali sekin on! ) ompelin hameen. Mallin muokkasin itse vanhan hameen avulla. Edessä on pienet laskokset antamassa väljyyttä. Nopea ommella, vaikka materiaali olikin joustavaa.

Vihreää asua täydentää neulosjakku, jonka valmistin Kaino-neuleen merinovillapaloista. Takakappaleen ja hihat onnistuin kokoamaan kokonaisista paloista, mutta etukappaleeseen lisäsi kaarrokepalat, jolloin sain siitä riittävän pitkän. Jakun saa kiinni neppareilla, mutta ompelin niiden päälle napit koristeiksi, koska halusin säilyttää neulemaisuuden.

Kimmin trikoista kaunein on mielestäni Kuosiverstaan joustogollege, nimeltään Syysomena. Ompelin siitä gollegejakun. Olen tehnyt samanlaisen aikaisemminkin tavallisesta gollegeneuloksesta. Lisäsin kaavaan vetoketjulliset taskut, koska ne lisäävät käyttömukavuutta. Vaikka sainkin kivoja kankaita, minusta ei saa helpolla nettikauppojen asiakasta. Mielestäni kankaiden hiplaaminen antaa oikean kuvan ja tuntemuksen siitä, mihin kangas soveltuu. Kaikki nuo edellä olevat kankaat ovat turhan joustavia, mikä vaikeuttaa ompelemista. Pieni jousto riittää siihen, että vaate on miellyttävä pitää.

Omenan kukkia, pää tyynyllä.

Omenapuiden kukkiessa.

 Kylläpä luonto heräsi nopeasti kesään: peruna on taimella, samoin salaatti ja herneet, tulppaanit hehkuvat ja ruoho kasvaa leikkuria kaivaten.  Keväällä silmiin osui EK:ssa kaunis kukallinen trikoo, lienevätkö omenan kukkia.  Ostin sitä 70 cm eli juuri kesäpuseron verran enkä laittanut sitä kaappiin marinoitumaan, vaan ompelin heti valmiiksi.  Somistin kaula-aukon pienellä pystykauluksella.

Kukkia myös puserossa.

Today's Quilter -lehdestä löytyy aina kuukauden blokki, joka yksinään on noin tyynyn kokoinen.  Toteutin yhden noista malleista.  Olin mukamas huolellinen leikatessani kankaat ja käytin annettua saumanvaraa, mutta ommeltuani kolme riviä huomasin, etteivät saumojen leikkauskohdat olleet sinne päinkään.  Eka kertaa eläissäni luulin palojen päätyvän roskiin (pientä silppua!).  Sitten tuli sääli mielestäni nättejä kankaita ja aloin sovitella paloja uudelleen vierekkäin siinä puitteissa kuin se oli mahdollista.  Pitääkö kaiken olla aina niin täsmällistä?  Ole armelias itsellesi!  Etenin rivi kerrallaan, joka välissä sovittaen.  Olin tyytymätön, kunnes tikkasin pinnan kummasti luikertelevia saumoja pitkin.  Ohoh!  Pikkuvirheet katosivat pois näkyvistä.

   

Timanttiblokki.

Taustakappaleen ompelin hirsimökkitekniikalla.  Keskipalaksi laitoin kettupalan, jonka olen itse painanut.  Ketun on piirtänyt siskoni tytär, joka pyynnöstäni piirsi minulle useita erilaisia eläinhahmoja painettavaksi.  Hän on todella taitava piirtäjä ja kettu on hänen lempihahmonsa.  Kiitos hänelle siitä. -Tikkasin taustakappaleen samantyylisesti kuin päällispuolen.  Tyynyn alareunassa on vetoketju.

   

Kettu loikkii taustakappaleessa.

Hyvää alkanutta kesää!

Syksystä talveen.

Lumikuorrutteisia omenoita.

  Kylläpä  talvi tuli yllättäen.  Lunta on maassa jo parikymmentä senttimetriä ja lisää sataa isoina lepareina.  Lumi on kuorruttanut marjaomenapuiden (toukkaisen) sadon tosi kauniiksi.  Pakkasyöt ovat ensin värjänneet pienet omppuset punaposkisiksi.
   

Trikoomekot ovat mukavia pitää.

Alkuperäinen malli, jossa on huppu.

Kuopion käsityömessuilta ostetut kaksi trikoota ovat jalostuneet vaatteiksi.  Ompelin mekon, jossa on suuret, näyttävät taskut.  Niiden valmistus olikin se suurin työ koko vaatteessa.  Kaavan piirsin  espanjalaisesta Diana Moda -lehdestä, johon hupun paikalle muokkasin korkean, kasaan "rypistyvän" kauluksen.
   

Kettuja puserossa.

Samaisesta lehdestä piirsin puseron kaavan.  Trikoo oli niin leveää, että 80 cm:n palasta riitti kangasta pitkiin hihoihin.  Tykästyin tuohon pääntiehen.
  

Kuvioitu pellava.

Välimeren matkalta löysin myös muutaman kankaan.  Savonassa osuimme sisustuskauppaan, missä oli tarjolla myös kankaita.  Ostin kivasti painettua pellavaa pöytäliinaksi.  Myös pieni pala silmää miellyttävää tilkkutyöpuuvillaa tarttui mukaan. 
   

Ruusuinen puuvilla.

Marseillesin kaduilla ei voinut olla törmäämättä vierasmaalaisiin kangaskauppiaisiin, joiden kojuissa välkehtivät erilaiset juhlavaatekankaat.  Koetin valita vähiten kiiltävän kankaan, josta sitten maksoin vain 4 euroa.  Pitänee ommella siitä jotain kesäjuttua.
 

Ohutta kesäkangasta.

Hyvää alkanutta marraskuuta!

Puseroita ja makrameeta.

Herkullisia karvarouskuja.

Kuiva kesä enteili huonoa sienisatoa.  Kaikkia sienilajeja ei kyllä näkynyt metsissä, mutta löysin runsaasti karvarouskuja monella eri reissulla.  Välillä oli jopa vaikeuksia kantaa koko saalis pois metsästä. Löysin myös kanttarelleja, lampaankääpiä ja herkkutatteja, joista hauduttelin herkkuja pannun pohjalla.

Makramee-pannunalunen.

Vuosien kuluessa vanhat käsityötekniikat tulevat uudelleen muotiin.  Kaikkialla näytetään makrameesolmuilla taiteiltuja töitä.  Ne onkin päivitetty tähän aikaan sopiviksi.  Itse ostin Lankavan Pauliina-lankaa, josta solmeilin pannunalusen. Muistin vain yhden perussolmun, mutta sillä pärjäsi.  Molempiin päihin laitoin kepit, jotka olin säästänyt lannoitepussin kahvoista (kierrätystä!).  Halusin tuollaisen pitkän pannunalusen, johon mahtuu kaksi kattilaa.

   

Värjätty ja maalattu pusero.

Yksi valkoinen trikoo on odottanut vuoroaan.  Yritin tehdä siihen puurobatiikkia, jonka ohjeen luin jonkun blogista kauan sitten, mutta en löytänyt enää ohjetta.  Niinpä värjäsin sen koneessa aniliininpunaiseksi ja maalasin päälle kukkasia.  Köynnös kiertyy etukappaleelta niskaan.  Puseron kaava on SKK:sta. Röyhelö oli mallissa pystyssä; minulla se rempsottaa alas päin!

   

Pusero Anne Linnonmaan neuloksesta.

Ompelin toisenkin puseron persikanvärisestä neuloksesta, jonka olen ostanut kauan sitten Anne Linnonmaan tehtaanmyymälästä Mikkelistä.  Neulos on laadukasta puuvillaa.  

Elokuussa tilasin vuodeksi englantilaisen tilkkulehden Today's Quilter.  Ensimmäinen numero saapui liitteenä kaksi ylimääräistä ohjetta.  Kylläpä nyt olisi malleja, mitä toteuttaa. 

   

Uusia, upeita ohjeita.

Hyvää alkanutta syksyä!