Sininen uni.

 

Korvasieni.

Kevät ja oikeastaan kesä on jo käsillä, vaikka sää tuntuu kovin kolealta.  Siitä huolimatta olen kerännyt kevään ensimmäisiä herkkuja metsästä eli korvasieniä. Löysin niitä jopa yllättäen ja niin paljon, että laitoin pakastimeen ryöpättyinä.  Myös ensimmäiset nokkokset ovat kuivumassa, jolloin niitä voi ripotella talvella sämpylätaikinaan ja pataruokiin.

 

Sinistä tilkkupintaa.

Toukokuun peittokin valmistui viikonvaihteessa.  Malli on jälleen Eli Thomaen kirjasta. Mieheni auttoi kaitaleiden leikkaamisessa.  Tämän työn olisi voinut tehdä valmiista kaitalerullasta.  Mallityö oli ommeltu punaisista kankaista, mutta päätin tyhjentää sinistä kangasvarastoa.  Annoin työlle etukäteen nimeksi Sininen uni.  

Kaitaleita metreittäin.

Kaitalepötköjä näytti riitävän loputtomiin; en vain huomannut valokuvata heti alussa.  Kun sitten sain blokit valmiiksi ja asettelin ne lattialle, huomasin, että niitä oli juuri sopiva määrä.  Niin ei kai ole käynyt koskaan, vaan aina olen joutunut ompelemaan lisää blokkeja.  Työstä tuli aika synkkä.  Reunoilla olevat turkoosit kolmiot hieman keventävät vaikutelmaa.  Reunakaitaleetkin olivat valmiiksi leikattuja.  

Valmis tilkkupinta.

 

Taustalle löytyi lintukangas, jota hieman levitin.  Tikkauksen suoritin aaltotikkausompeleella.

Taustalla lintuja ja pilkkuja.

Valkovuokkojen kauneutta.

Hyvää alkavaa kesää!

Espanjalainen puutarha.

Espanjalainen puutarha.

Toukokuun tilkkupeitto, Espanjalainen puutarha, on valmis.  Käytin siihen kuvapaneelit, jotka jäivät jäljelle maaliskuun peitosta Espanjalainen keittiö (muutama käsityöaiheinen on vielä jäljellä).  Peiton värimaailma on violetti. 

Lintublokki.

 Today's Quilter -lehdessä oli peitto, johon oli ommeltu lintublokkeja.  Valmistin kaksi tällaista blokkia täydentämään puutarhatunnelmaa.  Vartalon ja siipien väriero olisi voinut olla jyrkempi.  Mutta kylläpä olin osia yhdistäessä huolimaton: toinen lintu lensi selällään ja oli pompannut ihan peiton yläreunaan.  Huomasin virheen vasta sitten, kun olin jo tikannut peiton ja lähetin kuvan peitosta ystävälleni.  Eipä siinä auttanut muu kuin nöyrtyä ja ottaa ratkoja käsiin.  

  

Tämäkin pääsi omalle paikalleen.

Käytin tikkaukseen koneestani löytyvää valmista kaartelumallia ja tein suhteellisen harvan tikkauksen.  Näin peitosta tulee pehmyt ja se asettuu käytössä mukavasti viluisenkin torkkujan päälle.

  

Puutarhatyökaluja.

Ruutujen välissä tekstejä.

Herkkiä kuvia.

Taustakankaaseen käytin tilkkutyökankaan, jota on ollut vaikea yhdistää muihin kankaisiin.  Se ei yksinään riittänyt, joten ompelin sinivioletista kankaasta kaitaleet molemmille sivuille ja alareunaan.

Jemmasta löytyi myös useita metrejä valmiiksi leikattua ja silitettyä vinokaitaletta.  Nyt se löysi paikkansa.

   

Osista rakenneltu tausta.

Toukokuu herätteli luonnossa olevat kasvit esille.  Läheisellä metsäaukiolla pilkisteli melko mukavasti korvasieniä, joita keräsin kahdella metsävaelluksella.  Maistuivat kyllä muhennoksena, mutta osa päätyi myös pakastimeen.

  

Metsäherkkuja.

Hyvää alkanutta kesäkuuta!  Kiitos kommenteista!