Jaakobin tikapuut.

Molla Mills kertoi töistään.

Perjantaina kävin - hmm... olin 1,5 tuntia paikallisilla käsityömessuilla.  Tarjolla oli valmiita tuotteita sekä käsityötarvikkeita.  Mukaan tarttui mm. kukanmallisia helmiä ja kassin kahvat.  Tapahtuman päätähti oli tietysti Molla Mills, joka kertoi omasta urastaan, töistään ja Virkkuri-kirjojen synnystä.  Tarjolla olisi ollut myös ensi vuoden kalenteri ja muistikirja, mutta hinnat olivat aika suolaiset.  En siis ostanut.
    

Jaakobin tikapuita pitkin ylös...

Tilkkupeitto Jaakobin tikapuut on nyt siinä vaiheessa, että päällinen on kasattu.  Malli viehätti minua paitsi Raamatun kertomuksen pohjalta, mutta myös siksi, että kaikki fyysikot tuntevat samannimisen demonstraation, missä "valokaariportaiden" askelmat nousevat kahden metallitangon välissä kohti taivasta.  Mielenkiintoinen sähköopin työ, joka varmasti jäi myös oppilaiden mieleen vaikuttavuudessaan.  Päädyin kokoamaan neliömallisen peiton, mistä kyllä löytyvät nuo kuuluisat askelmat.  Reunuksen ompeluun kului myös aikaa, koska halusin sakkiruudukon jatkuvan kulmissa.
    

Peiton kulma.

Pihan haravoinnin lomassa roudasimme mökiltä vanhan saunapadan kotiin.  Levätessä pistin pataan lankoja värjäytymään.  Kokemuksesta tiesin, että syksyllä kasvit ovat valmistautuneet talveen siirtämällä osan pigmenteistään juuriin ja värjäystulos voi olla mitä tahansa. Niinpä aluksi käyttämäni punalehtinen kukka antoi ihan likaisen sävyn.  Sitten lisäsin sipulinkuorta, jolloin sain edes keltaista, murrettua sävyä.  Lanka on Nalle-lankaa ja puretukseen käytin alunaa ja ruokasuolaa.
    

Värjättyä Nalle-lankaa.

Yhtenä kauniina päivänä lähdin harrastamaan Mika Myllylän lempilajia eli suokävelyä.  Minun tarkoitukseni oli kuitenkin kerätä karpaloita.  Kävelin umpeenkasvaneen lammen päästä päähän, mutta vain pohjoispäästä löytyi karpaloita eikä kovin läjäpäin.  Keräsin niitä 2 litraa.

  

C-vitamiinia karpaloista.

Olipas tällä kertaa monimutkaista tuo töiden kuvaaminen. Ripustin peiton parvekkeen reunaan, mistä se putosi maahan!  Onneksi oli muutama aste pakkasta, joten peitto pysyi puhtaana.  Uusi yritys, ja kuinka ollakaan, kameran akku oli lopussa. No, koska peitto oli ripustettu, yritimme jatkaa mieheni kameralla.  Ohoh, siinäkin akku oli lopussa!  Pikaisen latauksen jälkeen kuvaussessio jatkui onnellisesti.

Luonnonväreillä värjäämistä.

Kokinelli antaa kauniin punaisen värin.

Säästimme kaksi viimeistä kertaa kansalaisopiston käsityöpiiristä viime perjantaiksi, jolloin kokoonnuimme opettajamme luokse värjäämään lankoja. Tarkoitus oli käyttää luonnosta löytyviä kasveja, mutta emme olisi ikinä uskoneet, että koivussa ei ole lehtiä, lupiinit ovat 2 cm korkeita jne.  Niinpä pyysin naapuriani keräämään kanssani kanervaa ja kaivoimme lisäksi raparperin juurakoita takapihalta.  Lisäksi olimme keränneet kelta- ja punasipulin kuoria talven mittaan.  Opettaja oli tilannut lisäksi krappia ja kokinellia, joten saimme kuusi luonnonväriä.  Tosin kanervasta ja raparperin juurakosta tuli lähes samaa väriä. Puretukseen käytimme alunaa.  Päivästä oli luvattu sateista, mutta onneksemme sadetta tuli vain aamulla ja silloinkin vähän.
    

Krappijuuren punahehkua.

Vasemmalla keltasipulilla, oikealla punasipulilla värjättyjä lankoja.

Vasemmalla jälkiliemessä värjättyjä, oikealla kanervan sävyjä.

Mieheni ihmetteli Lontoon matkan jälkeen, kun en tuonut uusia kankaita. No, ostinhan tilkkuilijan neuloja ja tavallisia ompeluneuloja.  Mukaan läksi myös tilkkulehti.

Tilkkuilijan neuloja ja silmäneuloja.

Tilkkulehti odottaa käyttäjää.

Italialaisesta lehdestä La mia Moda  piirsin puseron kaavan.  Mietin kyllä, mahtaako kesästä tulla niin lämmin, että tarkenen paljain olkapäin.  Tuunasin kaavaa siten, että hihat eivät ole niin kellottuvat kuin mallissa.  Kangas löytyi kaapista marinoitumasta.

Italiankielinen Moda.

Lehden malli...

... ja minun versioni.

 

Tuttavan seinältä bongattu elämän ohje.

Joululahjoja.

Joulutähti paperipusseista.

Kylläpä jouluaatto on lähellä.  Nyt on torstai, mutta julkaisen tämän vasta aatto-iltana, ettei kukaan näe lahjojaan etukäteen.  Pullataikina on kohoamassa.  Eilen leivoin joulutorttuja ja kinkkupasteijoita sekä taatelikakun.  Ja mikä parasta, saan lapset tänä iltana kotiin.

Jonkun blogista löytyi kiva ohje, jonka avulla pystyi tekemään joulutähtiä paperipusseista. Sehän piti kokeilla ja oli helppo ja nopea valmistaa.  Kiitos ohjeesta!

    

Lahjapussukoita.

Pussukoita on aina rentouttavaa ommella, koska pienen koon vuoksi työtä on helppo hallita ja valmista syntyy nopeasti.  Näitä taitaa jäädä varastoonkin.  Ompelin myös muutaman säilytyskotelon nappikuulokkeille.

Säilytyspusseja nappikuulokkeille.

Valmistin kahdet "conversit" Nalle-langasta.  Ne on tehty osin neuloen, osin virkaten.  Nämä löytyvät tyttärien paketeista.

Villaconversit.

Suvun pienet pirpanat saavat tänä vuonna halityynyt.  Myssyjä ompelin pakettien täytteeksi.  Valmistin myös tuubihuivin virkaten vinoittain.  Käytin osittain kasvisvärjättyjä lankoja.

Halityynyjä.

Tuubihuivi ja myssyjä.

Kun syksyllä ompelin itselleni pienen nahkarepun, siitä syntyi ajatus valmistaa niitä lahjoiksi.  Kummitytön reppu on ommeltu Marimekon markiisikankaasta, omien tyttärien reput puolestaan huonekalukankaasta.

Pikkureppuja.

Siskon tyttö saa säilytyspussukan, joka tässä toimii kuivakukkamaljakkona.

   

Säilytyskori.

Pojan pakettiin piilotin taulun, johon laitoin pohjalle värjäämäni kankaan.  Kiinnitin kankaaseen lapsuusajan muistoja: autopiirros, formula-autoja, tietokone, Aku Ankka ja pehmopöllö.  Vihreä auto on pojan ensimmäinen auto; se koristi kukkakimppua, jonka golleegat toivat minulle poikani synnyttyä.

Lapsuusmuistojen taulu.

Valmistin myös seinävaatteen tyttärelleni.  Käytin siihen itse värjäämiäni kankaita, joita esittelin muutama viikko sitten.  Idean työhön sain Pinterestistä.  Työn koko on n. 73cmx90cm.  Kulmien ristiinpunotut kaitaleet olivat haastellisia, mutta niin mielenkiintoisia tehdä.

   

Punasävyinen seinävaate.

Patalappujakin ompelin, mutta ne taitavat jäädä jemmaan.  Näihin sain ommelluksi pieniä jämätilkkuja.

   

Pienten tilkkujen hyväksikäyttöä.

Hyvää joulua ja loppuvuotta!  Ja oikein antoisaa tilkkuilu-, askartelu-, neulonta-, virkkaus- ja ompeluvuotta 2017!

Kasvisvärjäystä.

Kesän viimeisiä kukkasia.

Kylläpä on ollut kaunis syyskuu: sadepäiviä ei ole juuri ollut, kesäkukat ovat kukkineet kauniisti, salaattia on voinut hakea kasvimaalta pöytään, perunat ovat säilyneet maassa, metsissä on ollut kiva vaeltaa ja kerätä vielä syöntipuolukoita ja sieniä.  Ennen ensimmäistä pakkasyötä keräsin kaikki mahdolliset kukat maljakkoon.

Yhtenä lauantaina kokoonnuimme kansalaisopiston ryhmän kanssa värjäämään lankoja kasviväreillä ja luonnonväreillä.  Itse olen tehnyt värjäyksiä mökillä ja koulussa oppilaiden kanssa, mutta osalle ryhmämme jäsenistä touhu oli ihan uutta.  Käytimme puretukseen vain alunaa, mikä nopeutti työtä, sillä upotimme kaikki langat yhteen suureen pataan.  Samaan aikaan keitimme väriaineita kuudessa eri kattilassa: pietaryrttiä, tarhakäenkaalia, kokinellia, krappia, kelta- ja punasipulia.  Tunnin keittämisen jälkeen siivilöimme kasvien perkeet pois ja siirsimme kuumat, puretetut lankavyyhdit väriliemiin.  Taas tunnin odottelu lankoja liikutellen ja sitten huuhtelu asteittain kylmemmässä vedessä.  Lopuksi ripustimme langat pyykkinarulle valumaan.  Saimme koko joukon kauniinvärisiä lankoja.
     

Värit irrotetaan kasveista uuttamalla.

Upeita värejä.

Tilkkutyörintamalla Karhuntassu-peitto odottaa tikkausta, mutta seuraavakin peitto on jo pistetty alulle.  Poikani leikkasi kesällä 10 cm:n kaitaleita keräämistäni kukkakankaista.  Leikkelin ne 10cmx10cm neliöiksi ja sitten levittelin ne olohuoneen lattialle.  Tällä kertaa en ommellut blokkeja, vaan muodostin kuvion eri kankaista.  Esikuvana minulla oli malli Burda patchwork -lehdestä (08/2008), mutta noudatin ohjetta soveltaen.  Jouduin toki vaihtamaan monta palaa keskeltä työtä, koska ne eivät näyttäneet hyviltä.  Edessä olisi vielä reunakaitaleiden leikkaaminen ja ompeleminen.  Työn nimeksi taitaa kelvata Sydän-peitto.
    

Tilkkupeiton keskiosa.

 
Ateljeessani on ollut marinoitumassa kaksi lankakerää.  Vihdoin jaksoin neuloa mallitilkun ja myös pikkusukat.  Lanka on Schachenmayrin Regia-lankaa (45% bambua, 40%WO ja 15% PA).  Ajattelin sukkia kesäsukiksi, mutta eiköhän uusi kesä taas joskus saavu...
   

Bambulankasukat.

 
  Kiitoksia mukavista kommenteista ja hyvää syksyä!