Oulun kädentaitomessuilla.

 

Näkymä Ouluhallin yläkerrasta.

Mielestäni yhdet kädentaitomessut vuodessa pitää kokea, jotta pysyy ajan hermolla mm. uusien suuntausten suhteen.  Viikonloppuna kävimme tutustumassa tarjontaan Ouluhallissa.  Menomatkalla poikkesimme kahvilla Kempeleessä Zeppeliinissä, joka on muistaakseni ensimmäinen näkemäni ostoskeskus.  Lisäksi vierailimme myös Automuseossa; ne kuuluvat aina matkaohjelmaamme.  Oli taas mukava nähdä eri aikakausien kulkuneuvoja, mm. vanha linja-auto 1900-luvun alusta.  Minua kiehtoivat myös kauniit Vespat, koska niistä saattoi pikkumökin tyttärenä vain lukea kiinnostavia juttuja.  Olisipa ollut kiinnostavaa huristella noilla "ampiaisilla" kylän raittia pitkin.

 

Vanha linja-auto.

Museon vanhin ajoneuvo.

Rivi kauniita Vespoja.

Parkkeerasimme Marin Ouluhallin parkkipaikalle, mutta se oli kyllä vikatikki: mentyämme nukkumaan alkoi paikallisen nuorison ralli, mikä jatkui yli puolen yön.  Mikä pauke, torvien soitto ja kumien vingutus!  -Aamulla olimme jo ennen kymmentä odottamassa sisällepääsyä.  Näytteilleasettajia oli runsaasti.  Eniten näytti olevan lankojen ja korujen myyjiä.  Myös useita kankaiden myyjiä oli paikalla mm. Kuosiverstas, Kimmi, Luppaset, Paapii, Iloinen kettuliini ja Mereen. Kierrätys kuuluu myös tähän päivään: laukkuja kierrätyskankaista ja nahkasta, upeita koruja muovipulloista jne.  Taitavia tekijöitä ja monenlaista osaamista Ouluhalli pullollaan.

 

Kävijöitä riitti.

 

Yritin olla maltillinen ostosten suhteen.  Tekstiilipuolelta ostin metsänvihreää merinovillaa, Mereenin poistokorista palatrikoita, muutamia tilkkutyöpaloja, kaksi turkistupsua, puretusaineita kasvivärjäykseen sekä koneen puhdistukseen harjan.  Hyvinvointipuolen osastoilta mukaan lähti mm. jalkojen lämpövoide, aloekylmägeeli, kenkärasva ja inkivääripalat.

 

Ostoksia.

Lisää ostoksia.

Suklaan valmistusta livenä.

 

Aloitin kesällä sukkien neulomisen langasta (Schachenmayrin Regia Pairfect), jonka olin ostanut Karnaluksista. Lanka on sellainen, missä väri vaihtuu, kun aloitetaan uusi osa sukkaa.  Minulle systeemi ei ollut sovelias, koska olen tottunut neulomaan molempia sukkia rinnakkain, jolloin ei tarvitse laskea kerroksia ja silmukoita.  En edes muista, teinkö puolipatentin nurjalla vai oikealla ja millaisen kantakavennuksen tein.  Siispä toista sukkaa neuloessani jouduin purkamaan työtä, kun ei tullutkaan samanlaista.  Mielestäni lanka oli myös karkeaa eli se juoksi huonosti, jolloin neule on epätasainen.

Sukkapari.

Syksy alkaa olla käsillä.  Mieleni on hyvillään paitsi runsaasta marjasadosta, myös siitä, että saimme tehdyksi risusavotan talomme takana.  Nyt sitä kelpaa sanoa metsäksi, kun se hengittää.  

Raivattua metsää.

Hyvää syksyä käsillä tekemisten parissa!

Pukin kontista paljastui...

 

Joulukaktus puhkesi kukkaan.

Joulukaktukseni näkyi tietävän tänä vuonna sopivan ajankohdan, milloin pitää puhjeta kukkaan.  Kesän ajan se roikkui ulkona hieman varjossa, missä se ilmeisesti keräsi auringon valosta voimaa talvea varten.

 

Piparipöllö.

Lapset ovat leiponeet lukemattomat kerrat jouluksi jonkin piparkakkuluomuksen.  Tiesin tänä vuonna heidän tulevan niin lähellä joulua, että ryhdyin itse puuhaan - toivottavasti en tuottanut kellekään pettymystä.  Edellisenä vuonna näin - ehkä jossain mainoksessa - piparipöllön, joten sellaista ryhdyinkin leipomaan.  Laitoin leivinpaperin palan pienen kannun päälle ja sen päälle taikinalevyn, josta muokkasin etupuolen.  Pään taiteilin kahvikupin päälle.  Joo, kyllä taikina valuikin vähän, mutta kaikesta selvittiin.  Sokeriliimaus ja pikeeripursotteet, koristeeksi ranskalaisia pastilleja.  Päähän vielä tonttuhattu silkkipaperista peittämään rosoja. 

Uusia kankaita.

 

Minä lähetin joulupukin toivekirjeen Katrin tilkkukauppaan mieheni välityksellä ja sain sieltä mukavan paketin kankaita: ruusukangasta, kultareunaisia lehtiä, punaisia ruusuja, pöllöpaneelin  sekä Kaffe Fassetin punasävyisen nipun.  Nyt pitää miettiä, mitä niistä syntyy.  En aio marinoida niitä kaapissa.

Uusia pöllöjä!

 

Kaffe Fassetin punainen palalajitelma.

Toki Hampurin pukki muisti minua sopivalla kirjalla: Eli Thomaen Schätze aus der Restekiste 2.  Kylläpä on taas toinen toistaan houkuttavampia ohjeita.

Aarteita jämälaatikosta.

 

Myös Helsingin pukki toi uusia ohjeita peräti kahden lehden muodossa: Patchwork ja Love of Quilting.  Siinähän tulee samalla harrastetuksi kieliopintoja.

Kivoja uusia ideoita.

 Seuraava kuva oli ihan pakko laittaa mukaan, vaikka en muistanut kysyä joulupukilta lupaa.  No, kaikkihan nyt pukin tunnistavat.  Tulkoon myös ensi vuonna käymään.  Meillä oli siitä mukava joulu, että kaikki lapset kumppaneineen sekä lapsenlapsi pääsivät tulemaan.  Savolainen ilmaisee tilanteen seuraavasti: "Ihan omin jookoin piästiin syömään." Mukavaa yhdessäoloa muutaman päivän ajan.

Aaton odotettu vieras.

Hyvää vointia loppuvuoden viimeisille tunneille.  Toivon myös koronatilanteen rauhoittumista ja ihmisten ymmärrystä toimia oikein vakavan epidemian aikana.