Neuletakki.

 

Neuletakki liukuvärjätystä langasta.

Valmistuihan se vihdoin, nimittäin neuletakki, jonka aloitin syksyllä.  Lanka on myhkyräistä eli juoksee huonosti ja tenniskyynätöidyt käteni eivät tykkää neulomisesta.  Neuloin etu- ja takakappaleet yhdessä, joten kerrokset olivat pitkiä. Yritin neuloa (La Promesaa katsoessa)  joka päivä 4 kerrosta. Reunoissa ja nappilistoissa käytin aina oikein -neuletta.  Iso kerä oli marinoitunut kauan aitassa, mutta nyt se pääsi hyötykäyttöön.  Napit kaivelin omista varastoista (ei kai kukaan huomaa, että ne eivät ole kaikki samanlaisia!)

 

Kaksi pientä kukkaroa.

Ateljeen laatikoita siivotessa tuli vastaan vielä kaksi kukkaron kehystä.  Siispä nekin hyötykäyttöön.  Valmistin päällyspuolen Pentikin Joulutähtikankaasta, jonka olin säilönyt kaventaessani  joululiinaa.  Ompelin kaksi suikaletta vierekkäin ja sauman päälle vielä satiininauhaa.  Molemmat kehykset kiinnitettiin ompelemalla.  Toiseen taiteilin ripustuslenkin adressin koristenauhasta.

 

Suomen historia samoissa kansissa.

Minua on vuosikymmenien ajan joskus kiusannut se seikka, että en osaa Suomen historiaa.  Kirjahyllyssä on odottanut siihen oivallinen apu eli Jouko Vahtolan teos Suomen historia jääkaudesta Euroopan unioniin.  Niinpä  tartuin tuhon kirjaan alkuvuodesta ja nyt olen kahlannut sen läpi, kaikki 422 sivua.  En voi kehua toki muistavani kaikkea.  Mielessäni kävi kyllä lukuisia kertoja tuo ikuinen sotavarustelu ja siihen uponnut varallisuus; jospa se olisi käytetty tämän kansan hyvinvointiin!  Ja tänä päivänä historia taas kerran toistaa itseään.

 

Edullisia (lue: räävittömän) halpoja kankaita.

Eilen kävimme Kuopiossa. Yritin piipahtaa EK:ssa, mutta siellä olikin muutto menossa.  Niinpä meille jäi aikaa mennä isolle kirpparille (entisen Calssonin tiloissa).  Yleensä etsin sieltä Marimekon ja Finnlaysonin kankaita ja liinoja tai verhoja.  Niitä ei osunut kohdalle, mutta kaksi muuta hyvin edullista kangasta.  Mustapohjainen viskoosipala (uusi)  oli kooltaan kolmisen metriä ja hintalapussa oli summa 4,5€.  Se oli kuitenkin sattumalta puolen hinnan tuote, joten se läksi mukaan.  Toinen pienempi kuviokangas maksoi 0,20€.  Ihan hyvä saalis mekoksi ja puseroksi.

 

Tilkkutyö on jo aloitettu.

Seuraava tilkkutyö on jo hieman aloitettu.  Leikkasin 2":n kaitaleita, joita olen nyt ommellut yhteen.

Hyvää talvilomaviikkoa! 

Joulukortteja.

 

Kortteja ja paketteja.

Sainpas taas urakoiduksi joulukorttien askartelun, mutta sitten kiirehdin niiden kirjoittamista niin, että suurin osa jäi kuvaamatta, vain muutama jämä jäi jäljelle.  Kaikkein ensimmäiseksi kirjoitin ulkomaan postin (USA:han ja Saksaan). Myös Saksaan menevä paketti läksi matkaan.

 

Kortteja.

Kaapissa on hilloutunut toista vuotta lanka, jonka ostin Novitan myymälästä Korialta.  Koostumus on merinovillaa ja silkkiä.  Lanka on todella ohutta.  Ajattelin saavani siihen ryhtiä, kun neulon puolipatenttia.  Kuinkas ollakaan: takakappale oli valmis ja toinen etukappale kainaloon asti neulottuna, kun neulekoneeni kieltäytyi neulomasta toiseen suuntaan.  Tee se itse -mieheni ryhtyi korjaamaan sitä ja etsi korjausvinkkejä netistä.  Lopulta purimme koko koneen osiin ja puhdistin osat.  Varaosiakin löytyi.  Tarvittiin kyllä kaksi käsiparia osien asettelussa (painavaa metallia).  Lopulta kone alkoi totella neulojaa.  Vihdoin villatakki on käyttövalmis.  Napit löytyivät omasta jemmasta.

Villatakki merinovillaa ja silkkiä sekä housut puntoneulosta.

Olin muutama viikko sitten kansalaisopiston ompelulaneissa, missä moni kertoi mukavasta materiaalista, puntoneuloksesta.  Niinpä minäkin kävin ostamassa mustaa puntoa ja ompelin siitä housut.  Kaavana käytin Suuri käsityö -lehden lokakuun numerossa olleita trumpettihousujen kaavaa, mutta kavensin trumpetit pois.  Kun olen jo nuoruudessa pitänyt trumpettihousuja, en kaipaa niitä uudelleen.

Hyvää adventtiaikaa!

Uusi neule.

 

Kesäneule.

Tämän kesän aikana olen yrittänyt päästä eroon kauan marinoituneista langoista.  Nyt olivat vuorossa valkoiset neulelangat.  Neuloin takakappaleen ja hihat jostakin puuvilla/sekoitelangasta koneella.  Etukappaleet värkkäsin käsin hapsu-muhkura-langasta (joka ei tietysti millään menisi koneella).  Vielä napituslistat ja kaularesori ohuesta langasta ja sitten kokoamaan osista neuletakki.  Tällä kertaa löysin varastostani riittävän määrän samanlaisia valkoisia nappeja.  Lopputuloksena oli näppäränkokoinen neuletakki.

Pörröä edessä.

Tilkkukankaiden laatikossa minua houkutti pinkki sydänkankaan palanen.  Niinpä istahdin koneen ääreen ja värkkäsin siitä pussukoita.  Vetoketjuseinältä löytyi sopivia vetoketjuja ja nauhalaatikosta nyöriä ripustuslenkeiksi.  Ompelin kevyet tikkaukset ja myös vuoritin pussukat.  Isommissa on sisätasku.  Pussukoilla voi ilahduttaa suvun pikkuneitejä.

Terkkuja pussukkatehtaalta.

Kuivuudesta johtuen marjakesä on hyvin kahtiajakoinen.  Metsämarjoja eli mustikkaa ja vadelmaa on tosi niukalti.  Pienenkin määrän kerääminen vaatii aikaa.  Siskoni kanssa teimme metsäretken, jolloin mustikoita sain 7 litraa kerralla. Kylläpä väsytti.  Toisaalta puutarhan marjoja on oikein runsaasti.  Punaherukoita olen kerännyt 7 sangollista ja osan jo mehustanutkin.  Mustaherukkapensaat ovat täynnä puolikypsiä herkkuja, samoin karviaispensaat.  Niissä riittää keräämistä ja säilömistä talven vitamiinipommeiksi. 

Karviaisia.

Punaherukoita.

Neuletakki.

 

Raitoja riittää jämälankatakissa.

Kaapissa on marinoitunut kori, jossa on erilaisia tehostelankoja: hapsua, pampulaa, pörröä, kultaa, hopeaa, nauhalankaa...Osa on kerän pohjia, osa aivan korkkaamattomia.  Keväällä ryhdyin neulomaan niistä takkia. Ensimmäiseksi neuloin etukappaleet rinnakkain (omistan kahdet samankokoiset puikot).  Isoimmat kerät puolitin siten, että kerin lankaa toiselle kerälle ja punnitsin kerät samanpainoisiksi.  Näin sain etukappaleisiin samanlaiset raidat. Vastaavalla tavalla valmistuivat hihat ja lopuksi takakappale.

Takanakin on raitoja.

 Tutkailin nappivarastoani eikä sieltä löytynyt kahdeksaa samanlaista nappia.  Eipä hätää: otin neljä punaista ja neljä vaaleanpunaista nappia, jotka asettuivat nappilistalle vuorotellen.  Sainpahan ainakin osan langoista loppumaan.  Kuvaussessio oli tällä helteellä hikinen.  Ei tehnyt mieli pukeutua paksuun, pitkähihaiseen nuttuun.

Erivärinapitus.

Pihapiirissämme kohtasin hassun paikan varpusen pesälle: koristekannu, joka roikkuu autokatoksen reunalla.  Sunnuntaina poikaset kurkkivat vielä pesästä, tänään pesä oli jo tyhjä.

 

Hassu pesäpaikka.

Kävimme mieheni kanssa kuvaamassa lapsuudenkotini savusaunaa sisältä ja ulkoa, ennen kuin se romahtaa kasaan. Olipa sinne matala oviaukko. Sauna on nostalginen paikka.

Kallellaan oleva savusauna.

Onnenlinnut.

Onnenlinnut.

Heinäkuun tilkkupeitto valmistui ennätysajassa.  Syynä siihen oli se, että meillä oli menossa saunaremontti ja minä olin koko ajan valmiudessa hakemaan puuttuvia tarvikkeita kirvesmiehelle.  Nostin remontin ajaksi pienen koneeni keittiöön sivupöydälle ja käytin ompeluun joutoajan.  Remontti on vielä ovea ja kiukaan kytkentää vaille valmis.

   

Viehättäviä lintuja.

Käytin peittoon paneelia, jossa on riikinkukkoja.  Kehystin kuvan blokeilla, jotka ovat uudelleen muokattuja hirsimökkejä eli leikkasin hirsimökit neljään osaan ja yhdistin kahden erilaisen blokin pikkuneliöt keskenään.  Tikkasin peiton suorilla ompeleilla, jotka upposivat neliöiden saumoihin.  Paneeliosuudessa käytin koneen valmista aaltotikkausta sekä ompelin lintujen ääriviivat.  Taustakankaaksi ostin EK:sta vihreäkuvioisen kankaan, joka on työhön sopivan kirjava.

   

Sopiva taustakangas löytyi sattumalta.

Viime vuoden lopulla aloitin neuletyön: Suuri Käsityö -lehdessä (9/2019) oli ohjeena neulottu mekko.  Työ oli tehty ylhäältä alas päin eli ensin neulotaan kaularesori, minkä jälkeen valmistuu kirjoneulekaarroke.  Lisäyksiä tehdään muutaman kerroksen ja silmukan välein, joten työ ei onnistu neulekoneella.  Itse olen aina tykännyt perinteisestä Revontuli-paidasta, joka on tässä päivitetty ajan henkeen.  En neulonut mekkoa, vaan neuletakin.  Ohjeen villalangan vaihdoin Katia tencel-cotton -lankaan(33% puuvillaa, 67% lyocelliä).  Huh, miten pitkiä kerroksia riitti kaarrokkeen ulkoreunassa, mutta kainaloihin päästyäni työ helpottui.  Lisäksi kirjoneuletta piti tehdä myös nurjilla kerroksilla. Ihan mukava sohvannurkkaneule.

   

Puuvillaneule.

Revontulineule tänä päivänä.

Tämä kesän alkupuolen helteistä johtuen marjojen pölytys näyttää onnistuneen hyvin.  Lakkoja löytyy suomaisemista hyvin.  Loppuviikosta suunnistan mustikkametsään.

  

Lakkoja matkalla pakastimeen.

Hyvää marjasatoa kaikille!