Visit Ilmajoki osa 2

Viime postauksessa (klik!) kerroin osallistuneeni viikko sitten Visit Ilmajoen järjestämään bloggaajapäivään, jossa saimme tutustua Ilmajoen mielenkiintoisiin nähtävyyksiin. Lounasaikaan saavuimme Ilmajoen Kestikartanolle, jossa nautimme monipuolisen ja todella herkullisen noutopöytälounaan. Kestikartanolle kannattaa poiketa lounaalle arkipäivinä klo 10.30-14.00. Vuonna 1878 rakennetussa Kestikartanossa voidaan järjestää myös juhlia ja muita tilaisuuksia isollekin joukolle.

  

 

Kestikartanon yrittäjäpariskunta pitää viereisessä rakennuksessa Hostellia, jossa on kuusi kauniisti sisustettua majoitushuonetta sekä yhteiset suihku-, keittiö-, sauna- ja oleskelutilat. Pääsimme kurkistamaan myös Hostelliin, ja ihastuin niin rakennuksen yleisten tilojen kuin majoitushuoneidenkin upeisiin tapetteihin ja vanhoihin huonekaluihin.

Lounaan jälkeen bloggaajaryhmämme jakaantui taas omien valintojen perusteella eri kohteisiin. Yksi ryhmä lähti katsastamaan Jari Mäen West Ranchin ja toinen tutustumaan Voimavaratila Toiskaan. Minä ja muutama muu innokas päädyimme läheiselle Namituvalle, joka on perinteinen karamellitehdas.
Namitupa valmistaa monen värisiä ja makuisia kovia karamelleja. Tehtaanmyymälä on auki arkisin klo 9-17 ja kesäkaudella sekä joulun alla myös lauantaisin klo 10-14.

  

Yritysesittelyn jälkeen pääsimme asiaan, kun saimme laittaa päällemme leipurinkaavut, -myssyt ja -hanskat ja pääsimme karamellileipurin ammattimaisella opastuksella leipomispuuhiin. Karamellimassa oli meille keitetty valmiiksi, mutta siitä eteenpäin saimme kokeilla kaikkia työvaiheita itse. On vaikea uskoa, että tuo alla olevan kuvan läpinäkyvä massa muuttui pikku hiljaa sitä työstäessä aivan kiiltävän valkoiseksi. Punainen väri sentään tuli purkista.

Oli todella mielenkiintoista nähdä ja kokea polkkakarkkien tekovaiheet itse. Karkkien teko ei ollut mitään aivan helppoa hommaa, sillä kädet olivat koetuksella sitkeää, kuumaa, massaa työstäessä ja massa jähmettyi nopeasti jäähtyessään. Meillä oli kuitenkin todella hauskaa, ja eniten sai nauraa omien karkkien muotoiluille. Ei tullut ihan saman muotoisia, kuin ammattilaisten tekemät, mutta maku oli onneksi sama! Itsetehdyt karkit sai viedä paketissa kotiin ja siellä riittikin innokkaita maistelijoita näille herkuille.

Namitupa tarjoaa opastettuja työnäytöksiä, jossa pääset tutustumaan karamellitehtaan historiaan ja karamellin valmistukseen. Mikäpä olisi hauskempi retkikohde vaikkapa koululaisryhmälle! Pienryhmät voivat myös tulla ohjelmapalveluna valmistamaan karamellileipurin opastuksella omat karkkinsa, kuten me teimme.

 

 Päivän päätteeksi pääsimme risteilemään Kyrönjokeen jokilautalla. Kahvi ja mokkooset maistuivat kauniissa jokimaisemissa. Mokkooset ovat paikallinen herkku, joka muistuttaa niin maultaan kuin ulkonäöltäänkin pieniä paksuja lättyjä.

Päivä oli kokonaisuudessaan todella antoisa. Jokainen kohde oli hyvin positiivinen elämys. Ei voi muuta kuin todeta, ettei kannata lähteä merta edemmäs kalaan, kun ihan naapurista löytyy näin monipuolista nähtävää. Tekisi mieli tutkia muidenkin lähikuntien (ja ihan tämän omankin) tarjontaa tarkemmin ja käydä tutkimassa kesän aikana kaikki kohteet, jotka ovat jääneet näkemättä. 



Kiitos Visit Ilmajoki ja kaikki elämyskohteet upeasta päivästä!

Visit Ilmajoen sivuille pääset tästä!


*Yhteistyössä Visit Ilmajoki*

Visit Ilmajoki osa 1

Minulla oli ilo osallistua viime viikonloppuna Visit Ilmajoen järjestämään blogipäivään. Aurinkoinen päivä alkoi oppaiden johdolla Jaakko Ilkan -patsaalta, joka on yksi Ilmajoen seitsemästä ihmeestä. Saimme kuulla mielenkiintoisia yksityiskohtia Ilmajoen historiasta. Pääsimme myös käymään Kyrönjoen rannalla Ilmajoen Musiikkijuhlien tapahtumapaikalla, jossa talkooväki oli pystyttämässä lavaa ja lavasteita. Kyllä noin kauniissa jokimaisemassa tekisi mieli käydä oopperaelämys kokemassa.

 

Seuraava kohteemme oli Yli-Lauroselan talomuseo, jossa olenkin vieraillut useaan otteeseen perheeni kanssa. Tämä kaksifooninkinen pohjalaistalo on aina yhtä komia näky! Yli-Lauroselan museokahvilassa saimme juoda kahvit ja maistella itseleivottuja karjalanpiirakoita sekä monen sortin herkullisia kakkuja.

Kahvittelun jälkeen osa lähti tutustumaan Koskenkorva museoon. Minä jäin muutaman muun ryhmäläisen kanssa kokeilemaan yhtä Yli-Lauroselan kolmesta pakohuoneesta. Olen käynyt muutamassa pakohuoneessa aiemmin ja huoneeseen astuminen ja sen tavaroiden tutkiminen on aina yhtä kutkuttavan jännittävää.

Pakopeli FindOutilla on pakohuoneita Ilmajoen lisäksi myös Seinäjoella ja Vaasassa. Kosiokamari oli sisustettu nuoren Saimi-neidin huoneeksi ja se oli täynnä pieniä aikakauteen sopivia yksityiskohtia. Parasta oli, että huone on oikeastikin ollut Yli-Lauroselan Saimi-neidin kamari. Myös monien muiden FindOutin pakohuoneiden tarinoissa on käytetty hyväksi oikeita historiallisia tapahtumia ja faktoja, mikä tekee elämyksestä entistä kiinnostavamman.

 Pakopeli on mainio ohjelmanumero vaikkapa polttareihin tai tykypäivään. Vaasaan on rakennettu kaksi identtistä Reuterholmin kirjasto -huonetta, jolloin ystävä- tai työporukka voi jakaantua joukkueiksi ja kisata siitä, kumpi pääsee huoneesta ensimmäisenä. Pakopeli FindOutin sivuilta löydät monenlaisia paketteja ryhmille.

Kerron Ilmajoki-päivän lopuista nähtävyyksistä seuraavassa postauksessa. Sen löydät täältä!

 * Yhteistyössä Visit Ilmajoki *

Pandoja

Reilu viikko sitten koitti viimein se päivä, kun pääsimme katsomaan Lumia ja Pyryä. Lähdimme reissuun ihan ajan kanssa eli kävimme yhtenä päivänä kotieläintilalla ja kiersimme eläinpuiston pienen lenkin ja seuraavana päivänä olimme siskojeni ja lankoni kanssa pandatalossa sekä Ähtäri Zoon eläimiä katsomassa. Yöpyminen hoitui kätevästi mummulassa.

 Molemmat päivät olivat helteisiä ja se varmasti vaikutti vähän eläintenkin aktiivisuuteen. Muutamaa eläintä ei näkynyt ollenkaan. En tiedä, missä kivenkolossa ne kyyhöttivät piilossa auringonpaisteelta. Pandatkaan eivät jaksaneet paljon kuperkeikkoja heitellä, mutta kiva niitä oli silti seurailla. Lumi kömpi tikapuita pitkin puumajaansa nukkumaan, kun taas Pyry seilasi ees taas ulos ja sisälle ja lopulta päätyi rouskuttelemaan bambujaan. Olimme Ähtäri Zoossa viimeksi kaksi vuotta sitten ja kyllä nuo pandat toivat upean lisän eläinkattaukseen. <3 

Karhut olivat myös aika vekkuleita kavereita. Eläintenhoitaja heitteli niille hedelmiä, ja ne istuivat kähevinä käpälät ojossa odottamassa herkkujaan. Kotieläintilalla sai itsekin osallistua eläinten ruokintaan, ja se oli etenkin meidän tytölle tosi mieluisaa puuhaa. Työntekijän opastuksella sai syöttää lampaita ja vuohia kädestä ja lehmien syöttökaukaloon sai viedä heinää.

Kotieläintilallakin riitti näkemistä ja tekemistä moneksi tunniksi. Piikain puodissa olivat korissa tallessa kaksi vuotta sitten sinne leikkikäyttöön virkkaamani punajuuret, porkkanat sun muut herkut.

Ihania muistoja jäi taas näistä kesäpäivistä!

Irtiotto

Niin kuin aiemmassa postauksessa mainitsin, olin viikonloppuna siskoni luona Helsingissä. Vierailun päätarkoitus oli stand up -koomikko Jim Gaffiganin keikka Kulttuuritalolla. Tykkään stand up -komiikasta paljon ja kun siskoni kysyi halukkuuttani lähteä hänen kanssaan kuuntelemaan alan amerikkalaista huippua, niin tarjousta ei tarvinnut kauaa miettiä. Keikka ylitti kaikki odotukset ja naurulihakset olivat kovilla! Hauskan lisän iltaan toi suomalaiskoomikoiden bongailu yleisön joukosta.

Kävimme myös Helsingin talvipuutarhassa sekä Ateneumissa ihailemassa klassikkoteoksia ja Von Wrightin veljesten töitä. Vaikka en mikään taideasiantuntija olekaan, niin kyllä nuo perinteiset maalaukset kauniine vanhoine kehyksineen ihastuttavat silmää kovasti.

Näin maalla viihtyvänä ja rauhallisesta elämänmenosta nauttivana minulle riittää tällaiset lyhyet visiitit pääkaupunkiseudulle. Yksi asia, mikä Helsingissä kuitenkin ihastuttaa ovat keskustan kauniit vanhat rakennukset. Täällä kotikaupungissa kun keskusta on täynnä moderneja rumiluksia rakennuksia ja lähes kaikki vanhemmat rakennukset on jostakin kumman syystä purettu.

  Kyllä tällainen pieni irtiotto arjesta on aina välillä paikallaan. On mukava päästä näkemään vähän toisenlaisia maisemia ja tehdä muutakin kuin tiskata, pestä pyykkiä ja laittaa ruokaa. Vaikka kyllä minä tykkään näistä kotipäivistä. Tänäänkin mittari näytti aamulla lähes -25 astetta pakkasta, joten laitoin takkaan tulen ja taidamme viettää rauhallisen päivän kotona pikku nuhanenien kanssa.



ILOISTA VIIKON JATKOA!

Perinteiset hurvittelut

Viime viikolla kävimme Power Parkissa, jossa olemme käyneet myös useana aiempana vuotena. Sinne on meiltä vain noin tunnin matka, joten muissa huvipuistoissa emme ole oikeastaan lasten kanssa vielä käyneetkään Keskisen ilmaista tivolia lukuunottamatta. Power Parkista löytyy tosi hyvin laitteita perheen pienimmille. Laskeskelin, että meidän 2-vuotias kävi kahdessatoista laitteessa (ja monessa niistä useamman kerran), ja isommat vielä parissa, kolmessa muussa. Aika moneen pienten laitteeseen saavat vanhemmat mennä mukaan ilman ranneketta, mikä on tosi hyvä juttu. Muutamaan laitteeseen nuorimmainen tarvitsi äidin tai isin turvaa, mutta muuten lapsista oli toisilleen hyvin seuraa ja heidät uskalsi laittaa laitteisiin keskenään. 

  Esikoinen on vähän päälle 120cm pitkä ja kävi lasten laitteiden lisäksi kahdessa tosi hurjassa laitteessa, joista toiseen menin kertalipulla mukaan. Ensi vuonna minunkin täytyy varmaan hommata ranneke, että poika saa seuraa hurjempiin laitteisiin. Minä kun tykkään kaikista kieputuslaitteista, tai tykkäsin ainakin vielä kymmenen vuotta sitten, jolloin olen viimeksi kunnon huvipuistolaitteissa käynyt.

Päivä oli tosi harmaa ja välillä sai lapsilla olla useampi pitkähihainen päällä, kun takkeja ei tullut mukaan, mutta vesisateilta onneksi säästyimme. Lapset jaksoivat juosta laitteesta toiseen aina sulkemisaikaan saakka. Väkeä oli tosi paljon, mutta lasten laitteisiin ei tarvinnut jonotella oikeastaan ollenkaan. Saa nähdä, suuntaammeko ensi vuonnakin Power Parkiin vai kokeilemmeko vaihteeksi jotakin toista huvipuistoa.



MUKAVAA VIIKONLOPPUA SINULLE!