Äidiltä tyttärelle

Viikonloppuna kävimme lasten kanssa luistelemassa ja hiihtämässä. Meidän lähipellolle oli vedetty hiihtolatu ja siellä kaksi vanhinta pääsivät hiihtelemään. Minulla ja miehellä on vain luistelusukset, joten me joudumme lähtemään suksinemme vähän kauemmaksi.

 

Nyt on ollut pakkaspäiviä ja vielä kova tuuli, joten ulos on puettava kunnolla päälle. Äitini on säilyttänyt kaikki nämä vuodet mummuni minulle kutoman neuletakin ja -housut. Nyt 30 vuotta myöhemmin ne ovat sopivat meidän tytölle. <3 Vaaleanpunasävyisen tilkkupeiton ompelin tytölle hänen ollessaan noin vuoden ikäinen. Niin se aika rientää; keväällä tyttö täyttää jo viisi vuotta!

Sen lisäksi, että äitini on hyvä säilyttämään vanhoja vaatteita, leluja, tekstiileitä ja esineitä, hän on hyvä myös löytämään niitä. Tällä kertaa hän oli löytänyt kirpparilta nätin vanhan kynttilänjalan, jolle annoimme mielellämme uuden kodin.

MUKAVIA PAKKASPÄIVIÄ!

Runebergin kääretorttu

Tänä vuonna on näemmä keksitty uusi leivonnainen nimeltä Runebergin kääretorttu. Pitihän sitä minunkin kokeilla, kun niin herkulliselta näytti kuvissa. Ohjeen nappasin K-ruoka -sivuilta. Mantelirouheen jätin pois, sillä sitä ei kaapista löytynyt. Tosi hyväähän tuosta tuli, mutta ei tämä nyt kyllä aivan perinteiseltä Runebergin tortulta maistu. Tällaista voisin siis hyvinkin leipoa muulloinkin kuin helmikuun alussa, sillä kääretorttupohjasta tuli tosi maukas ja ja tuorejuusto-vadelmahillo -täyte oli nappivalinta. Leivoin ja täytin tortun eilen, ja tänään se oli ihanasti mehevöitynyt.

Kukalliset lautaset kuuluvat kirpparilta ostamaani kahviastiastoon. Kauniit vanhat pöytähopeat olen saanut äidiltäni.
 

 Meidän tyttö harmitteli, kun veljien sängyt ovat ikkunan edessä ja hänen täytyy katsella vain tummaa hirsiseinää. Niinpä tyttö sai valita yhden huutokaupasta ostamistamme opetustauluista oman sänkynsä viereen seinälle. Juuri tätä samaa taulua olen kaavaillut hänen huoneeseensa sitten aikanaan.

Pikkuveljen sänky ei tosin enää ole ikkunan edessä vaan jouduimme siirtämään sen taas meidän parisänkyyn kiinni. Yöt olivat ihan hirveitä, kun poitsu ikävöi viereeni, enkä viitsinyt häntä itkettää. Niinpä nukuin ja valvoin välillä kippurassa hänen vieressään ja yritin aina vaivihkaa hipsiä takaisin omaan sänkyyni. Välillä makasin lattialla ja silittelin pientä toisella kädellä. Joka yö hän tepsutteli monta kertaa viereemme hyörimään ja pyörimään ja uni on jäänyt tosi vähiin. Nyt ei makuuhuone ole enää niin kivan näköinen, mutta paremmat yöunet veivät voiton. Eiköhän me vielä joskus saada nuo lasten sängyt vähän kauemmaksi, jopa eri huoneeseen saakka ja sitten ikävöidään, kun lapset kasvavat, eivätkä tule enää viereen nukkumaan.

Mukavaa Runeberginpäivän iltaa ja

reipasta tulevaa pakkasviikkoa!

Pikkuveljen puusänky

Lapset olivat viikonloppuna yökylässä mummulassa, ja me saimme miehen kanssa kaivattua lepoa ja kahdenkeskistä aikaa. On se olo vain hieman erilainen aamulla, kun on saanut nukkua koko yön heräämättä. Kävimme miehen kanssa Vaasassa, mutta siitä voisin ehkä kertoa enemmän myöhemmin.

 Lapsia mummulasta hakiessamme saimme mukaamme pikkuveljelle uuden sängyn. Tätini on jälleen ahkeroinut meidän vanhojen huonekalujemme kimpussa ja putsannut ruman maalikerroksen vanhasta puusängystä. Näissä vanhoissa huonekaluissa on se hyvä puoli, että jos on oikeassa paikassa oikeaan aikaan, niin niitä voi joskus saada hyvinkin edullisesti. Tämän päästävedettävän sängyn mies on hakenut vanhasta pohjalaistalosta aivan ilmaiseksi. Talossa oli niin pimeää, että mies ei edes nähnyt sänkyä kunnolla. Hän ei ollut ollenkaan varma, saisiko siitä enää käyttökelpoista tai kelpuuttaisinko minä sitä ulkonäön puolesta. Minusta sänky on oikein kaunis, vaikkakin hyvin yksinkertainen. Se on hieman samantyylinen, kuin isompien lasten puusängyt. Sänky täytyy toki maalata, kunhan ehdimme ja saamme päätettyä sopivan sävyn. 

 Olen niin iloinen, kun pääsimme Ikean kaikkia lapsia palvelleesta pinnasängystä ja nyt kaikilla on omat puusängyt. Näitä ei tarvitse vaihtaa moneen, moneen vuoteen, sillä ne saa vedettyä tosi pitkiksi. Varsinkin tämä uusin sänky on myös todella leveä. Pikkuveli mahtuisi nukkumaan siinä vaikka poikittain. Ennen vanhaan näissä onkin tainnut nukkua useampi lapsi tai aikuinen vieretysten. Saa nähdä, miten ensi yönä uni maittaa uudessa sängyssä. Pientä lisäjännitystähän asiaan tuo se, että sänky on nyt reilun metrin päässä meidän sängystä, eikä enää siinä kiinni. Pikkuveli oli pärjännyt mummulassa hyvin ilman yömaitoa, joten jospa tämä sängyn siirto hieman kauemmaksi auttaisi kotonakin lopettelemaan noita yöimetyksiä.

 Vaaleansiniset kukkalakanat olen ommellut ennen esikoispojan syntymää vanhempieni vanhasta Marimekon pussilakanasta. Isoäidinneliöistä virkatun peiton olen tehnyt samoihin aikoihin.

Minua hieman hirvittää, sillä nyt on menossa esikouluun haku ja kai minun pitäisi tuo meidän isompi poika sinne uskaltaa ilmoittaa. Onneksi syksyyn on vielä pitkä aika, joten ehkäpä tämäkin äiti ehtii vielä tottua ajatukseen, että oma pieni poika ei olekaan enää niin kovin pieni.

Mukavaa viikkoa sinulle! Kiva, kun piipahdit täällä! <3 

 

4. adventti

Tämä neljäs adventti onkin ollut oikein touhua täynnä. Olemme olleet laulamassa oikein urakalla kauneimpia joululauluja. Päivällä olimme tuolla komialla kirkolla, jossa kerholaiset lauloivat myös pari laulua. Illalla olimme vielä oman kylän kirkossa laulelemassa. Tyttö uskaltautui molemmissa tilaisuuksissa toisten lasten kanssa eteen laulamaan, vaikka ilmeestä näki, että kovasti jännitti. Hän oli kyllä suloinen ja reipas pieni enkeli. Näin jälkeenpäin voin todeta, että tämän sakin kanssa olisi riittänyt yksi kirkossakäynti yhden päivän aikana. Kyllä oli hieman väsynyttä sakkia, kun pienimmän päiväunet siirtyivät liian myöhään ja tyttökin nukahti autoon tilaisuuksien välillä, vaikkei yleensä enää nuku päivällä. Jotenkuten kuitenkin selvittiin tästäkin päivästä. Muistaapahan taas, ettei saa ahnehtia liikaa ohjelmaa yhdelle päivälle, tai ainakaan sellaista, jossa lasten pitäisi jaksaa istua hiljaa kuin kirkossa. :)

Otin yhtenä pakkaspäivänä vähän kuvia meidän talosta ulkoapäin. Onneksi otin, sillä ensi viikolla kai nuo vähätkin lumet sulavat taas pois. Haimme muutama viikko sitten pihaan kuusen ja laitoimme siihen jouluvalot. Nyt on sitten meidänkin pihassa ensimmäinen puu. ;)

Tonttu oli laittanut eilen lasten joulukalenteriin viestin, että tänään haetaan metsästä joulukuusi. Niinpä lähdimme mummulaan ja samalla reissulla haimme metsästä aiemmin merkkaamamme kuusen, jonka laitamme jouluksi tupaan. Isommat lapset juoksivat innoissaan metsässä ja kuusenhaku oli heille jännittävä juttu. Onneksi kuusi oli lähellä tietä, joten kovin pitkää matkaa ei tarvinnut tarpoa hangessa.

Laitoin makuuhuoneeseen tänään meidän "joululakanat". Vaikka lakanoissa ei kyllä taida paljon muuta jouluista olla kuin tuo punainen väri. Nämä ovat niitä Elloksen lakanoita, joita yhden pussilakana- tyynynliinasetin saa noin neljällä eurolla ja toisen samanlaisen kympillä. Ajavat minusta ihan hyvin asiansa. 

Oikein ihanaa neljännen adventin iltaa ja tulevaa jouluviikkoa!
 

Uusi blogi ja katsaus makuuhuoneeseen

Uusi koti ja uusi blogi! Niin se vain on, että vanhan blogin nimi oli aivan sopimaton blogini nykyiseen (ja varmaan aikaisempaankin :D) sisältöön, ja olen jo pidempään suunnitellut, että muuton jälkeen blogin nimi muuttuu. Uusi nimi, Talo Ahonlaidalla, kuulostaa ainakin minun korvaani huomattavasti paremmalta kuin aiempi Vaniljan valkoista. Ahonlaita on meidän tilan nimi, joten siitä sai aika kätevästi uuden nimen blogille.
 

Miehen avustuksella sain siirrettyä kaikki vanhan blogin postaukset uuteen blogiin. Vaikka osa varsinkin vanhemmista postauksista on aivan hölmöjä ja hassuja, niin ne ovat kuitenkin tärkeä muisto tästä blogitaipaleesta ja niihin on mukava myöhemminkin palata.

Tällä kertaa voisin avata teille meidän uuden makuuhuoneen ovia. Tässä lähes yhdeksäntoista neliön makuuhuoneessa nukumme koko perhe siihen saakka, kunnes yläkerta valmistuu. Niin nukuimme myös vanhassa kodissa, mutta vain huomattaasti pienemmässä huoneessa. Makuuhuone ei näytä ollenkaan ahtaalta, vaikka sänkyjä ja huonekaluja on paljon.

Tytön ja pojan vanhat päästävedettävät sängyt ovat tosi kauniit ja sopivat hyvin tummien hirsiseinien väriin. Pikkuveljeä en raaskinut vielä muuton yhteydessä siirtää kauemmaksi nukkumaan, joten pinnasängyn toinen laita on edelleen pois, ja pikkuinen saa nukkua ihan äidin vieressä. Pinnasängystä ei tainnut tulla edes kuvaa, kun se ei ole mikään niin kuvauksellinen kapistus. 

Meidän molemmat vaatehuoneet kun tulevat yläkertaan, niin säilytyksen kanssa saa olla aluksi hieman kekseliäs. Aiemmin lelukaapin virkaa toimittanut ruskea kaappivanhus pitää nyt sisällään suurimman osan minun, miehen ja pojan vaatteista. Tytön ja pikkuveljen vaatteet mahtuvat valkoisen lipaston laatikoihin. Henkarivaatteet roikkuvat kodinhoitohuoneessa vaatetelineessä.

 Ikean kauniit kukkalakanat ostin jo aiemmin, koska näin sieluni silmin, miten nätisti lakanoiden värit sopivat ruskeisiin hirsiseiniin. Vanhoilla pitsilakanoilla saa pedin tosi kauniiksi. Vielä kun rouva olisi vähän parempaa pataa tuon silitysraudan kanssa, niin johan näyttäisi hyvältä!
 

 

 Näkymä makuhuoneesta tupaan on upea. Vanha kaakeliuuni siellä seisoo niin komeana!

Jos uusi blogini miellyttää, niin tervetuloa seurailemaan! Liitythän myös lukijaksi (onnistuu oikealta sivupalkista), sillä lukijat eivät siirry automaattisesti vanhasta blogista tänne. :)

Makuuhuoneen lattia maalattu

Kävimme heti aamusta pikkuveljen kanssa neuvolassa saamassa kaiken kaikkiaan kolme rokotusta ja sen jälkeen piipahdimme läheiseen leikkipuistoon. Päiväunien jälkeen poikkesimme kirpparille ja sieltä suuntasimme tontille miestä moikkaamaan. Kyllä on hassua olla pikkuveljen kanssa kahdestaan, kun sellaista mahdollisuutta ei ole juuri ennen ollut. Ihanaa, kun ehtii keskittymään pikkuiseen vähän paremmin ja isommat saavat nauttia mummulassa olosta! 

Niin kuin eilisessä postauksessa lupailin, niin tässä tulisi nyt kuvia makuuhuoneen valmiista lattiasta. Mies maalasi lattian kolmanteen kertaan juuri ennen juhannusta ja nyt peittävyys on juuri sopiva. Maali on siis Ottossonin vaalean harmaata pellavaöljymaalia. Keittiön liesituuletin ja saareke pitäisi saada paikoilleen ja sitten voisi ruveta maalaamaan myös keittiön paneelikaappeja sekä lattioita. 

Pikkuvelikin ihmetteli maalattua lattiaa. Maalatut lankut tuntuivat kyllä ihanilta paljaita varpaita vasten. <3

Iloa ja auringonpaistetta viikkoosi!