Kolmas syksy yrittäjänä

Työt on tehty tältä vuodelta. Takanani on kolmas syksy yrittäjänä. Tämä syksy on ollut uusien avauksien syksy. Olen julkaissut kaksi verkkovalmennusta, Voimavaroja vanhemmuuteen ja Myrskyn sydän - kuinka pysyä rauhallisena lapsen saadessa raivarit. Verkkovalmennusten tekeminen oli haaveeni yrityksen alkuajoista lähtien, mutta milloin ei ole aika riittänyt ja milloin ei ole rohkeus riittänyt niiden tekemiseen. Nyt olen nuo kaksi valmennusta tehnyt ja voin sanoa olevani ylpeä itsestäni. Verkkovalmennusten myötä palvelutarjontani laajeni näiden kurssien osalta koko Suomeen. Kolmannenkin verkkovalmennuksen suunnittelin ja jopa demosin ja siitä on tulossa opinnäytetyö. Eräs sosionomiopiskelija tekee päättötyötä tuosta demoryhmästä ja verkkovalmennusprosessista. Kunhan opinnäytetyö on valmis, julkaisen tämän valmennuksen. Ideoita minulla riittää muutamaan muuhunkin verkkovalmennukseen.

Muuten yritystoimintani on ollut aika lailla samaa tuttua. Kursseja lapsille ja vanhemmille (temppuilutunteja, sirkuskursseja, vauvahierontaa, satuhierontaa) ja pelkästään vanhemmille (mindfulnessia, kiukkuluentoja). Lisäksi olen luennoinut useaan kertaan  uniluennon ja käynyt myös kotikäynneillä. Olen pitänyt yhden vanhemmille ja lapsille suunnatun työpajan teemalla "Villipedon naamarit". Valmistuin Lasten Tunnetaito-ohjaajaksi syyskuussa ja toivon voivani järjestää ensimmäisen oman tunnetaitoryhmäni keväällä 2017.

Loppuvuodesta tein ison päätöksen ja luovuin viimeisistä säännöllisistä iltaryhmistäni. Jatkossakin tulen väistämättä tekemään iltatöitä, kun esim. mindfulness-kurssit ja tietyt luennot ovat iltaisin, mutta nyt minulla ei ole enää jokaviikkoisia iltatöitä tulossa ja tämä tuntuu hyvältä päätökseltä.

Minä olen koko yrittäjyyden ajan edennyt työnteko edellä. Minulla on ollut asiakastyötä heti yritystoiminnan alkumetreiltä lähtien. Tämä on tarkoittanut sitä, että moni asia on ollut pitkään vaiheessa. Kasvun Taika ei ole mukana kaiken maailman sosiaalisen median kanavissa, koska aika ei riitä kaikkeen. Reilu kuukausi sitten ostin uuden kännykän ja tulin sen myötä liittäneeksi Kasvun Taian instagrammiin, nyt kun kännykkäkamerani on parempi kuin edellisessä kännykässä Uutiskirje on seuraava askel eteenpäin ja toivon voivani sen toteuttaa alkuvuodesta 2017. Instagram ja uutiskirje ovat asioita, jotka moni muu yrittäjä hoitaa heti alkumetreillä kuntoon, minun etenemistahti on ollut vähän erilainen.

Lokakuussa tapahtui ekaa kertaa se, mitä moni kyseli minulta usein yritystoiminnan alkuvaiheessa: Etkö sinä kaipaa työkavereita ja työyhteisöä? Tänä syksynä muutaman päivän ajan minulla oli olo, että olisihan se kivaa, jos olisi joku, kenen kanssa pallotella ideoita ja kenen kanssa jutella lounastauoilla. Onneksi minulla on paljon ystäviä ja myös yrittäjätuttavia, joiden kanssa pystyn juttelemaan ja jakamaan ajatuksia. Edelleenkin nautin siitä, ettei minun tarvitse herätä ennen kukonpieraisua töihin ja että minun työpäivät ovat pääasiassa lyhyitä ja perjantaisin olen aina kotona. Välillä minulla on haasteita työnteon rajoittamisen kanssa. Koska teen toimistotyöt kotoa käsin, helposti töitä tulee tehtyä myös iltaisin ja viikonloppuisin. Tästä tavasta olen yrittänyt eroon ja välillä se on onnistunut, mutta hetken päästä taas huomaan istuvani illalla tietokoneen ääressä ja vastailevani viesteihin.

Juuri nyt tuntuu älyttömän hyvältä olla yrittäjä, sillä missään palkkatyössä olisi tuskin mahdollista olla lomalla aikaväliä 20.12.2016 - 14.1.2017. Tosin tiedän jo valmiiksi, etten ole tuota aikaa täysin lomalla, varsinkaan tammikuussa enää, vaan alan rakentaa minun seuraavaa verkkovalmennusta. Mutta joka tapauksessa, seuraavan kerran teen ohjaustöitä 15.1. Ja sitä ennen vietän lomaa ja sitten uusin ideoin ja voimin aloitan uuden vuoden.

Viikko yrittäjän elämästä: Maanantaista sunnuntaihin

Taas on aika kirjoittaa muistiin yksi viikko elämästäni yrittäjänä. Nyt kirjoitan viikosta, joka on ollut yrittäjyyteni kiireisin viikko. Mutta taas jälleen kerran  niin antoisa viikko.

Maanantai 16.3.

Aamupäivällä minulla oli Mommy&Me:ssa vauvahierontakurssi. Kurssilaiset ovat tulleet jo tutuiksi keskenään ja kurssilla jutellaan niin vauvojen yöelämästä kuin viikonlopun tapahtumistakin.

Kotona ehdin olla kolmisen tuntia, katsoin vielä illan luennon kerran läpi. Fillaroin Keravalle, jossa minulla oli Keravan opistossa Myönteisiä keinoja kasvatukseen - kurssi. Kurssiryhmä on hyvin keskusteleva, mikä on hyvä asia. Illan teemana oli vuorovaikutus lapsen kanssa. Olin kotona puoli yhdeksän maissa illalla.

 Tiistai 17.3.

Päivällä tutut tunnit eli Vipeltävän Siilin liikuntaleikkitunti taaperoille ja sen jälkeen liikuntaleikki- ja vauvahierontakurssi vauvoille. Tunneista jäi hieno fiilis, taas jälleen kerran.

Kotiin ja kotona ehdin olla ruhtinaallisesti vajaan tunnin. Söin, juttelin poikien kanssa kuulumiset läpi ja lähdin takaisin Helsinkiin, kohti Ipanaista pitämään uniluentoa. Vauvojen uniasiat ovat selvästi kiinnostava aihe, tämä oli kolmas luento lyhyen ajan sisällä. Alun perin sovin yhdestä luennosta. Luennolla ihmisillä näyttää olevan viikosta toiseen aika samanlaiset kysymykset: miten saan vauvani nukkumaan kokonaisen yön? Tai edes neljä tuntia putkeen? Miten voin opettaa vauvan nukahtamaan itsekseen? Mitä teen kun lapseni nukkuu vain ja ainoastaan liikkuvissa vaunuissa?

Olin kotona vähän ennen puolta yhdeksää. Katsoin seuraavan päivän jumppakamat valmiiksi ja kävin nukkumaan.

Keskiviikko 18.3.

Samanmoinen työpäivä kuin joka keskiviikko. Aamupäivällä Vipeltävän Siilin liikuntaleikkitunti taaperoille ja sen jälkeen vauvoille. Kotiin reiluksi kahdeksi tunniksi ja sen jälkeen kohti Rekolan Raikkaan tanssiliikuntaryhmää ja kimppajumppaa. Olin illalla kotona puoli kahdeksan maissa ja itsellä oli lähes voittajafiilis. Olin hienosti selvinnyt alkuviikon työurakasta.

Torstai 19.3.

Toimistopäivä. Lähes vapaapäivä. Kolmen kaksiosaisen työpäivän jälkeen tämä tuntui vapaapäivältä, vaikka ei sitä tosiasiassa ollutkaan. Olin sopinut aamupäivälle tapaamisen ilokuvauksen suunnittelun merkeissä. Meille tuli Anna ja kävimme voimakorttien avulla läpi, mitkä ovat vahvuuteni äitinä ja naisena. Suunnittelimme tulevaa kuvausta. Anna kyseli, millaisia kuvia haluan ja millaisia voimapaikkoja minulla on. Päädyimme siihen, että kuvaus on huhtikuun puolivälissä Kaivopuistossa. Luultavasti tulen kirjoittamaan tästä ilokuvauksesta enemmän kunhan se varsinainen kuvaus on ohi.

Kuvaussuunnittelun jälkeen lähdin fillaroimaan kohti lähipostia (viemään blogin 1 v arpajaisvoittoa postiin) ja lähineuvolaa (jonne vein toukokuussa olevan vauvahierontakurssin mainosta). Minulle tuli siinä fillaroidessa mieletön puhelu. Minua kysyttiin luennoijaksi ensi syksylle Messukeskukseen yhteen isoon tapahtumaan. Pyysin laittamaan lisätietoa sähköpostiini ja sitten menikin iltapäivä miettiessä millaisen tarjouksen teen tuosta luennosta. Laitoin tarjouksen menemään viestiteltyäni ensin parin ystäväni kanssa.

Illalla oli SC Vantaan perheliikuntatunti huivileikkien merkeissä. Tämän jälkeen kävin vielä Tikkurilassa Tanssistudio Sahramissa hakemassa avaimen sunnuntain satuhierontakurssia varten.

Perjantai 20.3.

Aamulla minulla oli sähköpostissani viesti, että tarjoukseni meni läpi ja olen sitten ensi syksynä Messukeskuksessa puhumassa noin tuhannelle kuulijalle toimivasta vuorovaikutuksesta. Wau ja kääk!

Aamupäivällä minulla oli vauvahierontakurssi Kalliolan opistossa. Iltapäivällä valmistelin tulevan maanantain myönteisiä keinoja kasvatuksen kurssia. Pidin viime syksynä kurssin Järvenpään Opistossa neljän illan mittaisena, nyt Keravalla kurssi on kolmen illan mittainen ja näin minun on pitänyt vähän miettiä uudelleen kurssikokonaisuutta, mitä jätän pois ja miten tiivistän luennot. Tein myös laskutuksia iltapäivällä. Illalla kävimme saunassa koko perheen voimin ja suunnittelimme kesälomamatkaa. Se taitaa suunnata Berliiniin tänä vuonna. (Otan vastaan vinkkejä lapsiperheen Berliiniin).

Lauantai 21.3.

Kotipäivä. Vieraita kylässä. Ennen vieraiden tuloa siivosimme kodin koko perheen voimin. Tulipahan siivottua myös yksi paperipino, mikä oli ollut jo pitkään läpikäymättä. Sieltä löytyikin ihania ideoita loppukevään jumppatunneille. Viestittelin nämä ideat Vipeltävän Siilin Inkerille. Meillä on ihana tapa suunnitella tunteja yhdessä ja tämä on ollut itselle todella mukavaa. Vuosia kun olen tehnyt jumppasuunnitelmani itse ja näin sitä helposti jumiutuu omaan tapaansa.

Iltapäivällä sain loistavan idean yritystoiminnan suhteen ja tämä piti kirjoittaa muistiin. Pojat olivat monta tuntia ulkona lähes samanikäisten vieraina olleiden poikien kanssa. Grillasimme ja söimme yhdessä. Vieraat lähtivät vasta vähän vaille yhdeksän kotiin. Tosi hyvä mieli jäi tästä päivästä. Sopivasti rentoilua, joka tuotti sitten myös hyvän idean loppukevään yritystoimintaan.

Sunnuntai 22.3.

Aamupäivällä vilkaisin sähköpostit ja siellä oli vielä yksi ilmoittautuminen tämän päivän satuhierontakurssille, hienoa! Katselin tulevan viikon jumppa- ja liikuntaleikkisuunnitelmia läpi, tein tuntisuunnitelmista muistilaput itselleni (opettelen tunnit aina ulkoa, mutta matkalla tunneille kertailen vielä ohjelman läpi aina muistiinpanoistani).

Fillaroin Tikkurilaan viileässä säässä. Kurssiporukka oli ihana ja kurssi oli antoisa myös itselle. Satuhieronnassa todella on taikaa. Kurssi oli hyvin voimaannuttava sekä kurssilaisille että myös minulle ohjaajana. Hienoa, että satuhieronnan sanoma lähtee leviämään, se vaan on niin ihanaa.

Takana työntäyteinen viikko. Todellakin, yrittäjyyteni tähän asti kiireisin viikko. Jälleen kerran olen kiitollinen siitä, että saan tehdä niin erilaisia asioita yhden viikon aikana. Olen myös kiitollinen siitä, että kun välillä on näitä kiireisiä viikkoja, niin sitten on vuorostaan rauhallisempia viikkoja, jolloin on aikaa itsekin rauhoittua, lukea kirjallisuutta ja antaa ajatusten virrata ja tuoda uusia ideoita.

ps. koska nämä minun "viikko yrittäjän elämästä" postaukset taitavat aina kuulostaa tosi positiivisilta, niin minun pitäisi varmaan kirjoittaa joskus postaus sellaisesta päivästä, jolloin meinaa oma usko loppua ja tulee olo, ettei kukaan halua ilmoittautua minun kursseilleni ja miksi meninkään tämän yrityksen perustamaan. Niitäkin päiviä nimittäin on ollut tämän seitsemän kuukauden aikana kun olen ollut yrittäjänä.

Vipeltävä Siili

Vipeltävä Siili tarjoaa laadukkaita lasten liikuntapalveluita Länsi-Helsingin alueella. Palvelutarjontaan kuuluvat liikuntaleikkitunnit 4 kk - 4-vuotiaille ja liikuntaleikki- ja vauvahierontakurssit 2 kk - 10 kk ikäisille. Lisäksi aika ajoin on muitakin teematapahtumia, esim. Liikuntaleikit ja uniluento - luento oli ke 3.12. Ja luento olikin valtavan suosittu. Kevätkaudella uniluento on 28.4.2015.

 

Minä olen yksi Vipeltävän Siilin ohjaajista. Ohjaan vauva- ja taaperoperheille liikuntaleikkitunteja ja lisäksi liikuntaleikki- ja vauvahierontakursseja. Minun vastuullani on myös uniluennot.

 

Tunneilla käytämme huolella suunniteltuja liikuntaleikkejä, jotka tukevat lapsen motorista kehitystä ja aikuisen ja lapsen vuorovaikutusta. Myös musiikit ovat tarkoin valittuja ja niistä olemme saaneet paljon kiitosta asiakkailta. Ja ihan paras kiitos oli se, kun pieni taapero toi minulle joululahjaksi "Päivän paras hetki" - teen ja äiti kertoo, että heille tämä liikuntaleikkitunti on viikon paras hetki. Niin liikuttavaa ja suloista!

Vipeltävän Siilin syyskausi on ohi, on joulutauon aika. Kevätkauden tunnit alkavat tiistaina 13.1.2015. Uudet lapset ovat tervetulleita liikuntaleikki- ja vauvahierontatunneille!

Viikko yrittäjän elämästä: lauantaista perjantaihin

Viikko yrittäjän elämästä - postaussarjani jatkuu. Kirjoitan muutaman viikon välein mitä työviikkooni yrittäjänä on kuulunut. Tämän postauksen aloitan lauantaista 29.11.

Lauantai 29.11.

Yleensä viikonloput ovat minulla vapaita, mutta nyt lauantaina on kurssipäivä "Rentoutumispäivä vanhemmille" Kalliolan opistossa. Kirjoitin tästä päivästä jo oman postauksen. Tämä kurssi loppui kolmelta ja lähdin kävelemään Pasilan asemalle ja sieltä suuntasin Malminkartanoon päivän toiselle työkeikalle. Olen luvannut vetää Dysfasiayhdistyksen pikkujouluissa tonttuleikkejä lapsille. Siirtymiseen oli varattu riittävästi aikaa, mutta haahuilin pitkin Malminkartanoa ja soittelin sekä mieheltä että Dysfasiayhdistyksen taloudenhoitajalta ohjeita ennen kuin osasin paikalle - muutaman minuutin myöhässä. Nolotti. Pääsen onneksi nopeasti aloittamaan tonttuleikit ja lapset ovat kivasti mukana leikeissä. Leikkien jälkeen sain riisipuuroa ja joulutorttuja ennen kuin suuntasin kotiin. Pitkä, mutta mukava työpäivä takana.

Sunnuntai 30.11.

Aamusta tein kirjanpitoon liittyviä asioita. Tsekkasin marraskuun laskutukset läpi ja otin niistä kopiot kirjanpitäjää varten. Muuten en päivän aikana tehnyt töitä, sillä iltapäiväksi olin varannut itselleni paikan "Unelmakarttakirjapäivään". Oli mukavaa miettiä omia unelmiaan, kirjoittaa niistä ja kuvittaa niitä. Voimaannuttava iltapäivä.

Illalla suunnittelin keskiviikon iltajumpat ja tsekkasin Vipeltävän Siilin tonttutuntien suunnitelmat läpi. Tein miehelle listaa nettisivujen päivitysten suhteen. Haluan, että tulevan kevään kurssitiedot ovat mahdollisimman pian yritykseni nettisivuilla.

Maanantai 1.12.

Aamulla fillaroin Lidlistä ostamassa joulutarroja viimeisiä liikuntaleikki- ja jumpparyhmiä varten. Tein tunnin verran yrityksen hommia tietokoneen ääressä (mm. kirjoittelin postausta "Voimavarat vanhemmuudessa") ja sitten suuntasin tilitoimistoon viemään marraskuun kuitit. Tilitoimistosta junalle ja kohti Helsinkiä. Suunnittelimme Vipeltävän Siilin kevätkauden liikuntaleikkitunteja. Teimme runkoa kevään tunneille. Olin kotona neljän maissa. Illalla latasin vielä esikoisen avustuksella kännykkääni tiistain ja keskiviikon liikuntaleikkituntien musiikit ja keskiviikon iltatuntien musiikit. Keskiviikkona minulla oli tulossa uniluento ja tsekkasin vielä luentodiat läpi ja kirjoitin sinne yhden dian lisää - olin oppinut yhden uuden asian uneen liittyen edellisen luennointikertani jälkeen.

Tiistai 2.12.

Aamupäivällä oli viimeiset liikuntaleikkituntini ennen joulutaukoa Haagan ryhmissä.  Oli mahtavaa saada lahjaksi yhdeltä pieneltä taaperolta "Päivän paras hetki" - teetä. Äiti kertoi, että heille tämä liikuntaleikkitunti on viikon paras hetki.

Iltapäivän olin kotona, viimeistelin uniluentoa varten univinkkimonisteen. Sovin yhden työkeikan tammikuulle, menen kouluttamaan entiseen työkaupunkiini työntekijöitä. Ajattelin taas kiitollisena, miten mukavia työtehtäviä minulla onkaan ollut syksyn aikana ja mitä kaikkea mielenkiintoista ensi kevät tuo tullessaan.

Tein iltaruuan ja viikkasin pyykkejä. Vähän ennen neljää lähdin kohti Helsinkiä ja mindfulness jatkokurssia. Ilta meni mindfulnessin merkeissä. Oli taas ihan mahtava ilta. Voimaannuttava!

Keskiviikko 3.12.

Aamulla heräsimme siihen, että kuopus ilmoitti, että häntä pyörryttää ja on outo olo. Otettuani hänet syliin totesin että hän on tulikuuma. Kuumetta 38.7. Wilmaan viestiä, että kuopus on kotona päivän. Mies oli kuopuksen kanssa sen aikaa, kun minä kävin tekemässä muutaman tunnin töitä.

Minä lähdin kohti Huopalahtea ohjaamaan kauden viimeisen liikuntaleikkitunnin ja sen jälkeen oli vielä uniluento, jolla oli runsas osanotto. Oli mahtavaa puhua ja toivon, että perheet saivat vinkkejä uniongelmiinsa.

Kotona kuopus oli yhä kuumeisempi, annoin lääkettä ja hän pötkötteli sängyssä. Minä soitin sovitusti yhden unikouluseurantapuhelun. Taas kuulin iloisia uutisia, lapsi nukkuu koko ajan paremmin ja nukahtamistilanteet ovat helppoja. Sain hyvää palautetta.

Illalla ohjasin vielä tanssiliikunta- ja perheliikuntatunnit ja illalla nukkumaan mennessäni totesin olevani aika väsynyt. Eikä ihme, päivään sisältyi monta erilaista työtehtävää.

Torstai 4.12.

Kuopus oli edelleen kuumeessa ja minä hänen kanssaan kotona. Tein kuitenkin toimistohommia päivän aikana. Aamulla tein pari laskua ja laitoin ne eteenpäin. Selvittelin starttirahan jatkohakemukseen liittyviä asioita. Viestittelin kirjanpitäjälle, että tarvitsen starttirahan jatkohakemusta varten tuloslaskelman ja taseen. Varasin junaliput ja majoituksen Seinäjoelle satuhieronnan ohjaajakoulutusta varten. Suunnittelin ensi keväälle Vauvahieronnan tutustumispäivää ja tein tästä tapahtumamainoksen facebookiin. Löysin Nukahtamo-blogista kivan kirjoituksen liittyen lauantaiseen rentoutumispäivään vanhemmille ja erityisesti satuhierontaan.  Löysin netistä myös mielenkiintoisen Varaventtiili-mallin (uusi, voimavaralähtöinen menetelmä äitien väsymyksen ennaltaehkäisyyn) ja ajatuksena on kirjoittaa tästä lähipäivinä myös blogiini.

Toki päivän aikana oli myös kipeän kuopuksen kanssa. Luin hänelle Myyrä-kirjaa ja vähän myös siivoilimme yhdessä. Kuumetta ei hänellä ole enää juurikaan, mutta sen verran kipeä hän on, että hän on myös perjantain pois koulusta.

Iltapäivällä tein yhden vauvahieronnan ohjauksen kotikäyntinä lähialueella ja sen jälkeen oli vielä kässäkerho, jossa sain tehtyä muutaman joulukoristeen koulun joulumyyjäisiin.  Yksi kässäkerholainen oli tehnyt meille kaikille kerholaisille huovutetut tossut. Minä valitsin vihreät, joista toisessa oli keltainen kärki. Lämpimät ja mukavat.

Perjantai 5.12.

Tämän päivän olin varannut täysin toimistopäiväksi. Olen syksyn aikana ehtinyt hurjan vähän panostaa esim. markkinointiin. En siis oikeastaan yhtään. En myöskään ole ehtinyt luoda yritykselleni uutiskirjettä. Enkä edes teettää käyntikortteja. Siinä missä moni yrittäjä lähtee noista liikkeelle, minulla on ollut työkeikkoja alusta alkaen sen verran paljon, että nuo asiat ovat jääneet koko ajan jalkoihin. Tälle päivälle otin tavoitteeksi tutustua maksulliseen fb-markkinointiin ja loin ekan maksullisen mainoksen, ensi kevään vauvahierontakursseista. Sen pitäisi nyt pyöriä facebookissa neljän päivän ajan . Törsään nyt sitten huimat 16 euroa mainontaan. Jos se toimii (eli tuo kursseilleni asiakkaita), laitan saman mainoksen vielä uudelleen vuoden vaihteen tienoilla.

Päivä oli haastava. Olin ajatellut, että teen tehostetusti toimistohommia. Mutta kun kotona oli tuo kipeä kuopus jo kolmatta päivää. Hänellä oli tekemisen puutetta ja seuran puutetta. Ja mun ajatus siitä, että tekisin rauhassa toimistohommia ja kuopuksen seurantarve ei kohdannut. Tämä on ylipäänsä haaste minulla muutenkin yrittäjyydessä. Kotitoimisto. Tästä kirjoitinkin jo blogipostauksen elokuussa. Kotitoimisto ja aikaisin koulusta tulevat lapset ovat olleet suurempi haaste kuin etukäteen osasin kuvitellakaan. Monesti teen sen ajan töitä (esim. olen ohjaamassa ryhmiä tai olen kotikäynneillä), kun pojat ovat koulussa ja kun tulen kotiin, hekin ovat jo kotona tai ovat tulossa kotiin. Suunnittele siinä sitten markkinointia, kirjoita yritykseen blogiin hyviä blogitekstejä tai tee ylipäänsä mitään muutakaan keskittymistä vaativaa, kun ei kahta poikaa voi pakottaa olemaan hiljaa koko iltapäivää.

Iltapäivällä esikoisen tultua koulusta teimme ekat piparit. Hyviä tuli (valmistaikinasta), vain kaksi kärventyi. Piparien leivonnan jälkeen jumituin koneelle lukemaan bloggaaja-parodiaketjua, joka nyt näemmä on poistettu (yritin linkittää sitä tähän). Se oli hauska, vaikka suurinta osaa parodioiduista blogeista en lue ollenkaan.

Illalla käväisin Hesassa kahden ystäväni kanssa katsomassa Kansallisteatterissa esityksen "Helmi - yksi äiti muiden joukossa". Aiemmin esitystä on esitetty erilaisissa päihdehoitoyksiköissä ympäri Suomea. Ja nyt muutaman illan ajan Kansallisteatterissa. Pidin esityksestä.

Sellainen oli viikkoni lauantaista-perjantaihin. Onnittelut sille, joka jaksoi lukea tämän pitkän bloggauksen loppuun. Tarkoituksena oli kirjoitella enemmänkin yrittäjyyden iloista ja haasteista, mutta jätän ne omaksi postaukseksi.

Viikonloppuna edessä Talvisirkusta, kuopuksen kummien tapaamista ja tietenkin Linnan juhlien katsomista.  Mukavaa viikonloppua blogini lukijoille!

Liiketoimintasuunnitelmaa

Meikäläinen on tässä kirjoitellut liiketoimintasuunnitelmaa. Oma liikeidea on ollut jo pitkään selvillä, samoin tunnistan omat vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Olen tuotteistanut osaamistani. Sitten meneekin jo hankalammaksi. Markkinat ja kilpailijat. Kirjanpito ja talouden suunnittelu. Ei ihan mun vahvuuksia. Mutta homma etenee. Yrityksen nimeä olen pyöritellyt pitkin kesää. Täytyy myöntää, että Taikasaappaat - nimikin tuli tsekattua, mutta totesin sen olevan jo salolaiselle kenkäliikkeellä. Ja ehkä se sopiikin paremmin kenkäliikkeen nimeksi kuin nimeksi yritykselle, joka tarjoaa vanhemmuutta tukevia palveluja.

Mitä minun yritykseni tarjoaa? Kotikäyntejä vanhemmuuden tukemiseksi, unikouluohjauksia sekä kotikäynteinä että puhelinohjauksina, uniluentoja lapsiperheille ja alan ammattilaisille, erilaisia vanhemmuutta tukevia kursseja (esim. Myönteisiä keinoja kasvatukseen ja Voimavaroja vanhemmuuteen), ratkaisukeskeistä valmennusta, vauvahierontakursseja, aarrekarttakursseja  ja erilaisia koulutuksia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Näitä ammattilaisille suunnattuja koulutuksia tulen tarjoamaan kahden yrittäjätuttavani kanssa. Lisäksi ohjaan erilaisia lasten / lasten ja vanhempien liikuntaryhmiä kahdelle eri taholle. Toinen taho, jolle ohjaan liikuntaryhmiä on Vipeltävä Siili. Kyseessä on uusi yritys ja nettisivut avautuivat ihan juuri. Ohjaan Vipeltävässä Siilissä tiistaisin ja keskiviikkoisin vauvajumppaa ja taaperotunteja. Vipeltävän Siilin tunteja on Länsi-Helsingissä (Haaga, Huopalahti ja Ruskeasuo). 

Vanhemmuuskursseja tulee olemaan neljässä eri kansalais/työväen/aikuisopistossa täällä pääkaupunkiseudulla / lähikunnissa. Luultavasti linkkaan nekin jossain vaiheessa myös tänne blogiin.

Laskelmia en osaa tehdä yhtään. Rahoituslaskelma, kannattavuuslaskelma, myyntilaskelma...WHAT?  Onneksi minulla on yrittäjäystäviä, joilta olen saanut jo paljon apua. Nyt tiedän, mikä on alv-tili, että pankista saa viitenumerolistan laskuja varten, tiedän mistä voi tilata käyntikortteja.  Nyt selvittelen mitä kautta kotisivut kannattaisi hankkia (vinkkejä?), mitä nettikuvia saa käyttää vapaasti (onko sellaisia?), missä kannattaisi mainostaa ja mistä hankin kirjanpitäjän. Paljon on mietittävää, mutta olen enemmän kuin innoissani! Huomaan, että vahvuuteni on ihmisten kohtaaminen ja työn tekeminen - ei maksuliikenteen tai kirjanpidon miettiminen.

Tänään on viimeinen päivä kun olen virallisesti Keravan kaupungin työntekijä. Viimeinen palkka tupsahti heinäkuun puolivälissä tilille. Seuraavasta palkasta ei vielä tietoa. Seuraavista menoista on kyllä tietoa, vaikka mitä ihania koulutuksia ja kursseja tulossa pitkin syksyä.

Koko kesän olen nauttinut siitä että olen lomalla. Nyt on vähitellen tullut olo, että on ihanaa palata töiden pariin elokuun loppupuolella. Vanhaa työtä ei ole ikävä, odotan uusia tuulia jo innolla.

Itsellä on valtavan suuri luotto tulevaisuuteen. Elämä kantaa ja uskon, että ne asiakkaat löytävät palveluni, keiden kuuluukin ne löytää. Nyt eletään hetki pienemmillä tuloilla, mutta suuremmilla vapauksilla oman elämän suhteen.

Elämän uusia tuulia

Olen jo useaan kertaan maininnut tässä blogissa, että elämässäni on menossa muutosvaihe. Myös blogin nimi Taikasaappaat - viittaa siihen. Tänä keväänä olen tarvinnut jalkaani Taikasaappaat. Paljon uskoa itseeni ja unelmiini.

Olen irtisanonut itseni. Näinä aikoina kun yksi jos toinenkin firma joutuu käymään läpi yt- neuvottelut ja ihmisiä joutuu irtisanotuksi,  minä menen ja irtisanon itseni vakituisesta työsuhteesta.

Tervetuloa elämän uudet tuulet. Ne, joista jotain suuntaviivaa jo tiedän. Ne, joista en mitään vielä tiedä.  Nekin, jotka jännittää ja pelottaa. Olen valmis saamaan elämääni jotain uutta.

Hei hei vakityö, säännöllinen kuukausipalkka, palkalliset kesälomat ja kivat työkaverit. Hei hei aikaiset aamuherätykset, stressaava tilastointi, kellokortti ja tehokkuuspakko. Tervetuloa lyhyemmät työpäivät ja monipuoliset työkuviot. Tervetuloa yrittäjyys.

Virallinen viimeinen työpäiväni on 31.7. Käytännössä viimeinen työpäiväni nykyisessä työssäni on 10.6. eli pidän kaikki lomat pois. Minulla on edessä piiitkä kesäloma. 

Mitä minä teen jatkossa? Palaan entisen "intohimoni" pariin eli ohjaamaan perheliikuntatunteja (vauvajumppaa, taaperotunteja, sisarusryhmiä). Olen kehittänyt perhe-elämään liittyviä ratkaisukeskeisiä ja voimaannuttavia kursseja kuten "Myönteisiä keinoja kasvatukseen" ja "Voimavaroja vanhemmuuteen".  Näitä tulen ohjaamaan eri puolilla pääkaupunkiseutua esim. aikuisopistoissa. Lisäksi tulen ohjaamaan vauvahierontakursseja. (aikaisemmin keväällä valmistuin vauvahieronnan ohjaajaksi)
Kunhan kesällä valmistun aarrekarttaohjaajaksi, voin vetää myös erilaisia aarrekarttakursseja. Tulen tekemään myös nykyisen työni kaltaista työtä, mutta yksityisesti. Autan perheitä voimaantumaan vanhemmuudessa ja löytämään ratkaisuja erilaisiin elämäntilanteisiin ja pääsemään eteenpäin. Yksi erikoisosaamiseni liittyy lasten uniasioihin. Nykyiseen työhöni on liittynyt unikouluohjaukset ja uniluennot ja näitä teen myös jatkossa, tosin yksityisesti ensi syksystä alkaen. Ja kunhan pääsen vauhtiin, tarkoituksenani on myös tehdä nettipohjaisia "vanhemmuusvalmennuksia". Kaikki kun eivät pääse livekursseille joko omien aikataulujen tai välimatkan takia, niin haluan tarjota heillekin jotain.

Minulla on kesken koulutus Ratkaisukeskeiseksi valmentajaksi. Kunhan valmistun sieltä, minua kiinnostaa erityisesti vanhemmuuscoaching.  Käyn myös mindfulness kurssia ja tavoitteena on hakea myöhemmin ohjaajakoulutukseen. Uskon, että näistä kaikesta saan muodostettua sellaisen paketin, että voin sanoa tekeväni unelmaduuniani. Pääsen yhdistämään erilaisia osaamisalueitani luovasti enkä ole sidottu virkatyöaikaan. Rahaa tulen saamaan syksyllä luultavasti vähemmän kuin nyt, mutta se on sivuseikka. Pärjäämme kyllä.

Minun kohdallani nämä valinnat liittyvät arvoihini. Haluan, että minulla on aikaa ja jaksamista perheelle. En halua käyttää koko parasta hereillä olo aikaani työntekoon. Haluan, että minulla riittää voimavaroja myös muuhunkin kuin työntekoon. Olen jo vuosia tehnyt lyhennettyä työaikaa, 30 viikkotuntia töitä. Olen downshiftannut. Heinäkuun lopussa loppuu minun lakisääteinen oikeus osittaiseen hoitovapaaseen eikä esimieheni ollut valmis jatkamaan lyhennettyä työaikaa. En miettinyt kertaakaan sitä, että palaisin täyteen työaikaan. Aloin saman tien visioida uutta, miettiä, pohtia, "tuotteistaa" osaamistani. Olen pitkin kevättä tarjonnut ammattitaitoani monille eri työnantajille. Se on vaatinut paljon aikaa, paljon rohkeutta. Paljon uskoa itseeni ja osaamiseeni. Välillä pelottaa vieläkin mihin olen hyppäämässä. Mutta uskon, että Taikasaappaat kuljettavat minua tielläni kohti uutta.

Haluan ensi syksynä sanoa, että tykkään työstäni tosi paljon. Että teen unelmieni duunia. Jotta aamulla olisi kiva herätä tulevaan työpäivään eikä ajatukset suuntaisi koko ajan vapaapäivään, viikonloppuun tai loman odottamiseen. Haluaisin voida sanoa, että teen työtä, josta nautin ja joka ei edes tunnu työltä.

Aion ensi syksynä myös sauvakävellä, blogata, lukea paljon hyviä kirjoja, leipoa sämpylöitä, tehdä käsitöitä ja nauttia myös siitä ettei joka aamu tarvitse lähteä klo 7.00 kohti työpaikkaa, satoi tai paistoi. Meillä on mies hoitanut lasten aamutoimet kaikki ne vuodet, jotka olen ollut töissä kotiäitiyteni jälkeen. Nyt tuntuu ihanalta ajatukselta, että voin laittaa pojille aamupalan ja laittaa heidät matkaan koulutielle. Ja olla monina iltapäivinä myös kotona vastassa kun he saapuvat kotiin.

Mitä ajattelet? Rohkeaa vai täysin hullua? Päätöntä touhua ilman järjen häivääkään? Suurin osa tutuistani on sanonut, että "wau, hienoa ja rohkeaa". Toki on sitten niitäkin, jotka miettivät, mistä saan tuloni ja miten uskallan lähteä vakituisesta työsuhteesta. Itse tiedän, että tämä ratkaisu on oikein. Tunnen suurta helpotusta siitä että kesäkuun 10. päivä voin sulkea työpaikkani oven. Sinne jää joukko ihania työkavereita, mutta oman ammatillisen kehittymisen suhteen on aika suunnata kohti uutta. Mikään ei estä minua palaamasta parin vuoden päästä takaisin kuntatyönantajalle, mutta nyt halua kokeilla siipiäni ja taikasaappaita!

Vauvahieronnan ohjaaja

Minusta tuli tänään vauvahieronnan ohjaaja. Olen opiskellut vauvahierontaa sekä teoriassa että käytännössä. Nyt minun pitäisi osata hierontaradat, koliikin hoito ja vauvahieronnan yksilö- ja ryhmäohjaus. Olen aivan innoissani! Tänään sain suloisen poikavauvan hoidettavaksi koulutuksen lopuksi. Melkein tuli vauvakuume.

Eilen omatkin lapset saivat hierontaa. He eivät ole enää vauvoja, mutta kosketus ja hieronta on edelleenkin tärkeitä asioita isompien lasten kanssa. Varsinkin esikoinen tykkää siitä, että hänen selkäänsä hierotaan joka ilta joku satu.

Haaveissa on että ensi syksynä voisin tehdä vauvahieronnan ohjausta sekä yksilöohjauksena että muutaman kerran ryhminä. Nyt vaan pitää kevään ja kesän ajan pitää hierontataitoja yllä. Työssäni olen onneksi tekemisissä vauvojen kanssa ja pääsen viemään eteenpäin tietoa vauvahieronnan merkityksestä.

Aurinko paistaa, ihanaa viikonloppua kaikille!