Mikä kasvatuksessa korostuu tänä päivänä?

Teen työtä vanhemmuuden ja lasten tunnetaitojen tukemisen parissa. Luen paljon kasvatuskirjallisuutta oppiakseni lisää sekä äitinä että ammattilaisena. Olen esitellyt paljon hyviä kirjoja myös täällä blogissani.

Viimeisen vuoden aikana olen esitellyt esimerkiksi kirjat: Näe sydämellä - luo arvostava yhteys lapseen, Rauhoita ja rohkaise, Mitä sä rageet? Lapsen ja nuoren tunnetaitojen tukeminen ja Vahvista lasta. Näissä kaikissa kirjoissa korostuu myönteiset kasvatuskeinot, lapsen arvostaminen ja lapsen tunnetaitojen tukeminen. Ne asiat, jotka tämän päivän kasvatuksessa koetaan tärkeiksi asioiksi.

Myönteiset kasvatuskeinot

Tämän päivän kasvatuksessa korostuu myönteiset kasvatuskeinot ja lapsen tunnetaitojen tukeminen. Korostetaan lapsen sisäisen motivaation tukemista, tunteiden nimeämistä ja tunteiden säätelykeinojen opettamista, empatiaa ja myötätuntoista suhtautumista lapseen.

Enää ei ajatella, että lapset pitäisi kasvattaa tottelemaan aikuista, vaan kasvatuksessa korostuu menetelmät, joiden avulla tuetaan lapsen omaa ajattelua. Enää ei ajatella, että lapsen kuuluu käytöksellään mielistellä aikuista ja niellä omat tunteensa. Enää ei ajatella, että lasta kuuluu rangaista, jos käytös on huonoa. Tiedetään myös, että ulkoinen palkitseminen esimerkiksi karkeilla, rusinoilla tai rahalla heikentää lapsen sisäistä motivaatiota.

Kasvatuksessa on eri asiat pinnalla kuin silloin, kun tämän päivän vanhemmat ovat olleet itse lapsia. Omien vanhempien toimintatavat puskevat hyvin monilla vanhemmilla läpi omasta selkärangasta - siksi onkin tärkeää pohtia omia kasvatustapoja - ja päivittää niitä ajan tasalle. Yksi tapa pohtia kasvatuskeinoja on lukeminen.

Kasvatuskirjahaaste

Heinäkuussa on menossa kasvatuskirjahaaste, josta voi lukea lisää täältä. Tavoitteena on saada vanhemmat ennakkoluulottomammin tarttumaan kasvatuskirjallisuuteen, jotta saisivat tukea, helpotusta ja ajatuksia arkeen ja kasvatukseen.

Minä osallistun kasvatuskirjahaasteeseen jakamalla heinäkuun aikana yritykseni fb-sivulla ja instagramissa vinkkejä esim. teinien vanhemmille suunnatuista kirjoista, itsetuntemusta lisäävistä tehtäväkirjoista ja lisäksi jaan kirjavinkit sisarussuhteen tukemiseen, ruuhkavuosien pyörteisiin, rennompaan vanhemmuuteen ja tulistuvien lasten kanssa toimeen tulemiseen.

Tavoitteeni on heinäkuussa eli lomallani lukea pääasiassa kevyttä hömppää, jolla saan aivoni narikkaan. Jos saan inspistä lukea kasvatuskirjallisuutta, sitä varten on varattuna kirja "Puuseppä vai puutarhuri. Vanhemmuuden suorittamisesta onnellisen lapsuuden tukemiseen".

Luetko sinä kasvatuskirjallisuutta kehittääksesi omia vanhemmuustaitojasi?

Seuraa blogiani myös facebookissa!

Lapsimessujen antia

Lapsimessut olivat viime viikonloppuna, itse vietin messuilla perjantain 20.4. Maksimoin päivän hyödyn itselleni eli kävin neljällä luennolla, jotka hyödyttivät minua sekä ammatillisesti että äitinä. Lisäksi kiertelin messualueen läpi ja muutaman ostoksen myös tein. Minulla messuvisiitin pääpaino oli kuitenkin luennoissa.

Kirjoittelen muutaman pääajatuksen kuuntelemistani luennoista.

Pää edellä - näin tuet lapsen aivojen kehitystä - Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen

* raskausaika on merkityksellinen aivojen kehitykselle. Sillä on merkitystä, mitä tuleva äiti tekee ja mitä jättää tekemättä. Voimakas stressi raskausaikana ei tee hyvää lapselle.
* lasten kanssa tarvitaan paljon naama-aikaa, kontaktia ja läsnäoloa
* lapsen aloitteisiin vastaaminen hyväksyvästi on paras lahja lapsen itsearvostukselle ja turvallisuuden tunteelle
* tunteiden jakaminen ja sanoittaminen auttaa lasta ymmärtämään omia tunteita
* lapsen kasvatus on yhteistä kasvua

Tunteiden kirjasto  - värityskirja oli esillä Lapsimessuilla

Aktiivinen ja itseensä luottava lapsi - Makke Leppänen

* itseluottamus on pohja hyvinvoivaan elämään
* itseluottamus alkaa vanhemmasta itsestään - kuinka vanhempi suhtautuu itseensä ja millaisia asenteita ja ajattelumalleja hän "siirtää" lapseen
* vertaileva mieli syö itseluottamusta - lasta ei ole hyvä vertailla sisaruksiin tai toisiin lapsiin
* täydellisyyden tavoittelu syö itseluottamusta. Vanhemman oma täydellisen vanhemmuuden ja elämän tavoittelu voi siirtyä myös lapselle toimintatavaksi
* anna lapselle kehua ja kiitosta läsnäollen, katsekontaktilla on iso merkitys
* keskustele lapsen kanssa vahvuuksista ja anna palautetta luonteen piirteistä, ei pelkästään suorittamisesta
* lapsen sinnikkyyden tukeminen on tärkeää
* myötäelä epäonnistumisen jälkeen tunnetilat. Anna lapsen ja nuoren pettyä. Älä yritä saada lasta liian nopeasti tunteen yli. Anna hänen mököttää. Tätä kautta kehittyy itsekontrolli ja tunteiden sietäminen

Tunteet näkyviksi! Lapsen tunnetaitojen tukeminen - Anne-Mari Jääskinen

* kaikkein tärkeintä lapsen tunnekuohuissa on turvan kokemus. Turvaa lapselle tuovat aikuisen rauhallinen läsnäolo, koskettaminen, rauhallinen hengittäminen
* ennen kuin pystyn kuulemaan lasta tunnekuohussa, minun täytyy olla myötätuntoinen itselleni: "onpas haastava tilanne nyt itselläni..."
* hyvät tunnetaidot tarkoittaa sitä, että on vahva yhteys tuntevaan kehoon ja tunnistaa sitä, mitä kehossa tapahtuu. Mistä tunnistaa kehossaan, että kiukuttaa, jännittää, hermostuttaa...
* tunnetaidoilla on selkeä yhteys terveyteen: vihaisilla ihmisillä on paljon migreeniä, masennusta jne
* tunteisiin voi vaikuttaa kehon, toiminnan ja ajatusten kautta
* lapsi ei opi tunteiden säätelyä yksin vaan hän tarvitsee paljon aikuisen kanssasäätelyä
* tunne viestii tarpeesta ja käyttäytyminen tuo sen näkyväksi
* käyttäytyminen on strategia tarpeen täyttämiseksi
* aikuisen oma jatkuva ärtyneisyys kertoo siitä, ettei aikuinen ole muistanut huolehtia omista tarpeista ja niiden täyttämisestä
* usein lapsen häpeä kääntyy häpeämättömyydeksi esim. lapsi tai nuori saattaa naureskella, kun aikuinen puuttuu tilanteeseen. Kun häpeä menee ylivoimaiseksi, se muuttuu häpeämättömyydeksi. Tärkeää on silloin lisätä turvaa, jotta voi päästä lapsen / nuoren suojakuoren taakse

Mindfulness-harjoituksia perhearkeen - Anne Kuusisto

* rauhoittumisen taito on yksi tärkeä terveyteen liittyvä taito
* perhearki on monesti hektistä - siksi on tärkeää pysähtyä ja olla läsnä
* pieniä mindfulness-harjoituksia voi liittää päivärytmiin: toistuvat elementit päivässä rauhoittavat lasta
* jaan tähän Kuuntele sanoja - harjoituksen, jota luennon pitäjä kertoi käyttävänsä omien lastensa kanssa esimerkiksi silloin, kun lapset odottavat malttamattomina ruokaa. Kuuntele sanoja - harjoitus: Sovitaan joku sana, jota bongaillaan, esim. vihreä. Aikuinen alkaa luetella sanoja: punainen, keltainen, talo, sammakko, koira, vihreä, vaaleanpunainen, kissa, lusikka, vihreä jne. Lapsen on tarkoitus bongata kaikki vihreä - sanat. Kiva keskittymisharjoitus!

Kaikkia teinien vanhempia ja teinien kanssa työskenteleviä suosittelen lukemaan blogikirjoitukseni Nuoren myrskyävät aivot - luennosta.

Seuraa blogiani myös facebookissa!

Äitiyden laaja tunneskaala

Luin pääsiäisen aikaan Irene Naakan kirjan "Hullu kuin äidiksi tullut. Äitiyden pilvilinnat ja todellisuus". Nyökyttelin lähes koko kirjan ajan. Tutulta kuulostaa. Paljon oli tuttua omiin pikkulapsiajan kokemuksiin liittyen ja paljon oli tuttua myös työhöni liittyen. Ennen yrittäjyyttä tein töitä neuvolan perhetyöntekijänä ja 6.5 vuoden ajan kohtasin satoja pikkulapsiperheitä. Kohtasin satoja perheitä, joissa oli masennusta, väsymystä, epätoivoa. Ja siinä samalla sitten paljon myös iloa äitiydestä ja vanhemmuudesta.

Kirja oli rehellinen ja samalla myös raadollinen tilitys pikkulapsiajasta. Sen verran itselläni on kokemusta masentuneiden vanhempien kanssa työskentelystä että jo Irene Naakan raskausajasta lukiessani aavistin, että tämä kirjan äiti tulee saamaan synnytyksen jälkeisen masennuksen / ahdistuksen. Kirjan äiti haki apua ja oli myönteinen avulle. Kaikki vanhemmat eivät ole. Moni haluaa piilottaa masennuksena ja väsymyksensä ja esittää, että kaikki on tosi hyvin. Iloisen pintakuoren alla saattaa olla todella epätoivoinen vanhempi. Minäkin muistan käyneeni kotikäynneillä perheissä, joissa oli todella upeat ulkoiset puitteet, koti viimeisen päälle hieno ja sitten siellä asui onneton perhe, joka piti kulissia yllä. Suomessa on vielä(kin) vallalla yksinpärjäämisen kulttuuri. Avunhakeminen nähdään häpeänä. Ja tämä on tosi ikävää. On hyvää vanhemmuutta pyytää apua silloin kun sitä tarvitsee.

Kirjan kirjoittaja Irene Naakka kuvaa hyvin sitä, miten epäsensitiiviset kommentit itselle herkissä tilanteissa jäävät helposti mieleen. Itsekin muistan edelleen esikoisen synnytyssairaalasta yhden kätilön sanat. Samoin muistan esikoisen toiselta neuvolakäynniltä terveydenhoitajan sanat, jotka olisivat ehkä voineet jäädä sanomatta.

Omat lapseni ovat 14 v ja 12 v vuotiaat ja tuntui, että kun he olivat pieniä, ei vielä juurikaan puhuttu äitiyden ns. kielteisistä tunteista. Tunsin itseni tosi kummalliseksi, kun välillä nostin keskusteluun sitä, kuinka väsynyt (ja välillä ahdistunutkin) olen ja millaista tunneskaalaa käyn läpi lasteni kanssa. Tuntui, etten saanut ollenkaan ymmärrystä muilta. Itseäni helpotti valtavasti "Äitiyden kielletyt tunteet" - kirja, joka ilmestyi vuonna 2008. Samana vuonna aloitin työt neuvolan perhetyöntekijänä. Luin tuon kirjan aivan hiirenkorville ja päätin, että itse nostan esille näitä haastavia tunteita sekä ryhmissäni että kotikäynneilläni. Itse olen luullut, että tänä päivänä puhutaan jo paljon enemmän myös ns. kielletyistä tunteista kuin omien lasteni ollessa pieniä, mutta Naakan kirja vei vähän toisiin ajatuksin. Onko niin, että edelleenkin on tabu, että masennutaan, väsytään, koetaan kiukkua ja vihaa omaa lasta kohtaan.

Huomioni kiinnittyi myös siihen, kuinka Irene Naakka kirjoitti blogissaan (Mutsie) äitiydestään kepeästi ja rennosti, samalla kun hän koki aivan muuta omassa elämässään. Tästä heräsi mieleen rehellisyyden tärkeys. Kuinka tärkeää myös bloggaajan olisi, ainakin aika ajoin, kirjoittaa ihan rehellisesti omista tuntemuksistaan. Ettei kellekään lukijalle tule oloa, että toisten elämä on vain yhtä ihanaa pilvilinnaa ja oma elämä tuntuu mitättömältä sen rinnalla. Sen takia itse olen kirjoittanut niin väsymyksestä, epätoivon hetkistä kuin epävarmuudestani. Ne ovat normaaleja asioita ja ne kuuluvat jokaisen elämään. Ei kenenkään elämä ole kokoaikaista pilvilinnaa. Mitä enemmän haastavia tunteita normalisoidaan, sitä enemmän niistä voidaan puhua ja kirjoittaa. Kaikki tunteet kuuluvat elämään.

Nappaan vielä tähän kirjassa olleen Raisa Cacciatoren ajatuksen: "Lapsille ei tule uhrata itseään. He kohtelevat itseään niin kuin minä kohtelen itseäni, ei niin kuin minä kohtelen heitä". Perheelle uhrautuminen on kaikkea muuta kuin hyve, se on suorastaan vahingollista. Ja kuinka moni, vielä tänäkin päivänä, uhrautuu täysin omille lapsilleen ja perheelleen, unohtaen itsensä ja omat tarpeensa.

Kirja sopii luettavaksi sekä vanhemmille, vauvaa suunnitteleville että pikkulapsiperheiden kanssa töitä tekeville. Minut kirja vei omiin muistoihini ja sain kirjaan kosketuspintaa sekä oman äitiyden että työni kautta.

* Seuraa blogiani myös facebookissa

Vahvista lasta

Luin kirjan "Vahvista lasta". Kati Kärkkäisen kirja "Vahvista lasta" nostaa esille erityisesti keinoja, joiden avulla lasta voi varustaa tulevan varalle. Miten lasta voidaan jo pienestä pitäen varustaa voimavaroilla ja selviytymiskeinoilla, jotka auttavat hänen terveessä kasvussaan kohti nuoruutta ja aikuisuutta.

Sparraamalla lapsen tunnetaitoja, sosiaalisia taitoja, toiminnan taitoja ja ajattelun taitoja luodaan lapselle vahvaa perustaa tulevaisuuteen. Itsesäätelyn oppiminen on lapselle tärkeää. Kyvyttömyys itsesäätelyyn on kuin jarruttomalla pyörällä ajamista.

Kirjassa nousee useaan kertaan esille lasta arvostava ja kunnioittava asenne: lapsen on saatava kokea olevansa hyvä juuri sellaisena kuin hän on. Vanhemman ja kasvattajan on hyvä tiedostaa omien ajatusten merkitys: sillä, mitä toisesta ajattelee, on hämmästyttävän paljon väliä sen kannalta, mitä hänestä huomaa arjen tilanteissa. Jos lasta pitää levottomana, huomaa helpommin hetkiä, joissa hän käyttäytyy levottomasti ja on helpompi sivuuttaa toisenlaista todistusta tarjoavat tilanteet. Onkin tärkeä huomata omat ajatuksensa ja suunnata katsetta tietoisesti positiiviseen. Kirjassa on hyvä harjoitus hyvän huomaamiseen: "Merkitse viikon aikana paperilapulle kaikki sellaiset havainnoit, joista olet ilahtunut lapsesi tavassa toimia. Sanoita myös näitä asioita lapsellesi".

Kirjassa muistutetaan, että lasten kanssa käytetään usein uhkailua, lahjontaa ja kiristämistä (kun nyt lähdet kiltisti kaverilta kotiin, saat rusinoita / jos et nyt tottele, laitan kotona suosikkilelusi piiloon tms), mutta kuinka moni meistä aikuisista viihtyisi työpaikassa tai kaverisuhteissa, jossa käytettäisiin vastaavia keinoja? Lapsi ei opi mitään rakentavaa noiden toimintatapojen kautta. Kasvatus on kasvattamista tulevaisuutta varten, sitä varten, että lapsi oppii taitoja, joita hän tarvitsee elämässään. Lapsi helposti alkaa käyttää kaverisuhteissaan samoja keinoja, joita hänen kanssaan käytetään kotona.

Kirjassa on hyviä ajatuksia myös lapsen ajattelun kehittymisen tukemisesta ja siitä, miten ajattelun vinoumia, uskomuksia ja sisäistä puhetta olisi hyvä käsitellä niin, että pystytään löytämään erilaisia näkökulmia tilanteeseen. On hyvä miettiä, onko tämä ajatukseni hyödyllinen ja saako se jotain hyvää aikaan? Myös lapselle on hyvä kertoa, että ajatuksia tulee ja menee ja läheskään kaikki ajatukset eivät ole itselle hyödyllisiä eikä niihin kaikkiin tarvitse uskoa.

Suosikkiharjoitukseni on tämä: "Päätä havainnoida päivän ajan, mistä kaikesta "kärpänen katossa" huomaisi, miten paljon tykkäät lapsestasi".

Kirjassa "Vahvista lasta" korostuu lasta kunnioittava ja arvostava, tunnetaitoinen vanhemmuus ja kasvattajuus. Itselleni kirjassa oli paljon tuttuja asioita ja sain vahvistusta omille ajatuksilleni. Ja muutaman uuden harjoituksen / ajattelutavan sain omaan työkalupakkiini.

* Kirja saatu arvostelukappaleeksi kustantajalta (Kustannusosakeyhtiö Duodecim)

Seuraa blogiani myös facebookissa!

Näe sydämellä - luo arvostava yhteys lapseen

Olen viime vuosina lukenut paljon kasvatukseen ja vanhemmuuteen liittyviä kirjoja ja nettiartikkeleita. Osa näistä on ollut todella hyviä, osa aivan ala-arvoisia ja vanhakantaisia. Tämän päivän kasvatus korostaa tunnetaitoja ja empaattista, lasta kuuntelevaa vanhemmuutta. Tämän päivän kasvatus ei ole uhkailua, lahjomista, kiristämistä eikä lapsen muokkaamista sellaiseksi kuin vanhempi toivoisi hänen olevan.

Sain arvostelukappaleeksi kirjan "Näe sydämellä - luo arvostava yhteys lapseen". Kirjassa korostuu myötätuntoinen asenne ja kirjan teoriaperustassa yhdistyy ratkaisukeskeisyys, neuropsykiatrinen tietämys ja mindfulness. Ja lasta arvostava, empaattinen asenne. Nämä kaikki ovat juuri niitä asioita, joita myös itse haluan edistää sekä vanhempana että työssäni vanhemmuuden tukijana.

Kirjassa korostuu myönteinen vanhemmuus: "Jos sinun pitäisi valita yksi asia, jota muutat toiminnassasi, se kannattaisi olla myönteisen palautteen lisääminen lapselle". Tutkimusten mukaan lapsen myönteinen huomioiminen on yksi toimivimmista kasvattamisen tavoista, jota kuitenkin teemme liian vähän. Myönteinen huomio on kokonaisvaltaista vuorovaikutusta, jossa aikuisen iloa, tyytyväisyyttä ja turvaa viestivät paitsi sanat, myös kosketus, äänensävy ja ilme.

Kirjassa korostuu, että lapsi on peili meidän käytöksestämme - hän reagoi siihen, millä tuulella me tänään olemme tai mitä kautta lähdemme ratkomaan tilannetta. Lapsi ottaa meistä myös mallia, hän tutkii miten me teemme asioita. Lähtökohtana on se, että jos lapselle on ongelma, aikuisen täytyy miettiä, miten hän voisi muuttaa käytöstään. Jos se ei onnistu, silloin pitää katsoa peiliin ja etsiä luovasti ja kärsivällisesti tapaa, jolla tavoittaa yhteys lapseen.

Kirjassa käsitellään myös tottelemista. Moni vanhempi toivoo, että lapsi tottelisi nopeasti, jopa kerrasta. Tämä ehdottoman tottelemisen vaatiminen on kuitenkin hyvin jäykkää ja kontrolloivaa aikuisuusroolia. Tällöin meissä puhuu ikiaikainen perinne, joka vaatii lapsen totteluvaisuutta. Voi olla kysymys siitä, että vanhempi on epävarma ja keinoton, ei ole toista tapaa toimia. Tutkimusten mukaan toimivin kasvatus on empatiaa ja molemminpuoliseen kunnioitukseen perustuvaa - ei aikuisen yksinvaltaan. Kun aikuinen on liian autoritäärinen ja tiukka, lapsi ei voi sisimmässään luottaa aikuiseen, joka käskee, mutta ei kuule häntä ja hänen näkemyksiään. Tällöin lapsi joutuu pistämään omat tunteensa sivuun ja hänen yhteytensä aikuiseen katoaa.

Kirjassa oli kivoja vinkkejä myös myönteisyyden ja läsnäolon lisäämiseen arjessa. Pidin kirjan vankasta teoriaperustaisesta tekstistä, jota siivittivät myös käytännön esimerkit. Erityisen paljon pidin luvun lopussa olleista kysymyksistä, joiden avulla pystyi itse pohtimaan, miten luvun teemat näkyvät omassa elämässä. Kirjassa oli myös kivasti koostettuja yhteenvetolaatikoita, joissa oli tiiviissä muodossa lukujen teemoja ja esim. vinkkejä arkeen. Suosittelen kirjaa lämpimästi kaikille vanhemmille ja kasvattajille!

* kirja saatu arvostelukappaleeksi. Kiitos Kirsi Consulting!

Matka suorittajaäidistä rennommaksi vanhemmaksi

Tulin äidiksi 29-vuotiaana. Olin ajatellut etukäteen, että minusta tulee ihana äiti. Olin opiskellut sosionomiksi ja ollut töissä päiväkodissa. Olin toimintaterapeuttiopintojeni loppusuoralla odottaessani esikoista. Olin tehnyt vuosia töitä lasten harrasteryhmien ohjaamisen parissa. Lasten maailma oli minulle tuttua. Ja koska lasten kanssa oleminen oli minulle tuttua, ajattelin että myös vanhemmuus on minulle helppoa ja ihanaa. Sain esikoisen, joka oli kovin itkuinen, hän itki vatsavaivojaan monta tuntia päivässä. Olin etukäteen kuvitellut, että kun minusta tulee äiti, olen pullantuoksuinen ja kun mies tulee töistä kotiin, meillä on aina hyvää ja ravitsevaa ruokaa. Ja niitä vastapaistettuja pullia. Ja olemme lapsen kanssa iloisia ja onnellisia. Näin ei kuitenkaan käynyt. Kun mies tuli töistä kotiin, olin vastassa usein kärttyisenä ja ehkä juuri ja juuri olin ehtinyt vaihtaa päälleni päivävaatteet. Ruokaa yleensä oli, mutta niitä ihania vastapaistettuja pullia ei ollut koskaan. Pääasiassa olin aika kiukkuinen ja olin jatkuvasti väsynyt. En osannut antaa hoitovastuuta miehelle, sillä minun piti suorittajaäitinä hoitaa kaikki itse. Niin lapsi, koti kuin kaikki muukin. Suorittaminen, joka oli ollut pitkään läsnä elämässäni ja näkynyt opiskeluissani, oli siirtynyt vanhemmuuteen.

Parin vuoden päästä syntyi vielä toinen lapsi. Arki asettui uomiinsa ja moni asia sujui hyvin. Kävimme kerhoissa, puistossa ja tapasimme ystäviä. Tykkäsin olla kotona lasten kanssa. Luimme paljon kirjoja, loruttelimme, leikimme. Meillä oli mukavaa, mutta minä olin usein kireä kuin viulunkieli. En osannut rentoutua ja rauhoittua. Harvoin pysähdyin hetkiin. Koko ajan piti tehdä jotain. Piti tehdä ruokaa, pyykätä, leikkiä lasten kanssa, siivota kotia. Vaikka tein paljon lasten kanssa, en omasta mielestäni kuitenkaan osannut tehdä asioita oikealla tavalla. Aina olisin voinut tehdä paremmin. Olisi voinut olla siistimpää. Olisin voinut olla läsnäolevampi. Puhuin itselleni rumasti. Näin itseni rumana ja usein huonompana kuin muut. Äitinä tiesin olevani hyvä ja meillä oli moni asia todella loistavasti. Silti soimasin tapaani olla vanhempi. Olin usein stressaantunut ja stressi johti uniongelmiin.

Löysin mindfulnessin muutama vuosi sitten. Menin kurssille löytääkseni apua unettomuuteeni. Ajattelin, että saan elämääni keinon, jolla voin vaikuttaa unettomuuteeni. Ensimmäisen kurssin käyminen johti seuraavaan ja taas seuraavaan. Mindfulness alkoi avautua minulle pikku hiljaa. Hain keinoa unettomuuteeni,  onnekseni sain mindfulnessista paljon enemmän. En pelkästään yhtä keinoa, vaan kokonaan uudenlaisten hyvinvoivan elämäntavan. Opin olemaan rennompi ja levollisempi arjessa. Koko ajan ei tarvitse tehdä jotain. Opin pysähtymään hetkiin. Opin olemaan myötätuntoisempi itselleni ihmisenä ja vanhempana. Opin näkemään elämässä ja arjessa kauneutta ja positiivisuutta. Muistan joskus ajatelleeni, että hokema "Onni löytyy arjesta" on suuri vitsi. Arki on pakkopullaa ja ikävää, onni löytyy lomalta tai viikonlopusta. Arki tuntui suorittamiselta eikä silloin ole aikaa miettiä onnellisuutta tai pysähtymistä. Nyt arki tuntuu parhaalta osalta elämää. Arki pienine kohtaamisineen ja hetkineen.

Minun mindfulness-polkuni johti myöhemmin ohjaajakoulutukseen asti. Itselleni mindfulness on tuonut niin paljon hyvää elämääni, että haluan tarjota myös muille vanhemmille mahdollisuuden tutustua mindfulnessiin. Voimavaroja vanhemmuuteen - verkkovalmennus on alkamassa seuraavan kerran ke 19.4. Verkkovalmennus antaa sinulle keinoja onnen löytämiseen arjessa. Tutustu valmennukseen  ja tule mukaan!
 

Huumoria vauva-arkeen (ja myös teinien vanhemmalle)

Vauva-arki on tunnemyllerrystä moneen suuntaan. Kun vauva syntyy, kaikki muuttuu. Ami Lindholm kuvaa Vauvakirjassa viisaasti, tarkkanäköisesti ja lohdullisesti vauva-arkea. Esiin tulevat vauvavuoden ilot ja surut ensimmäisistä maidontuoksuisista hetkistä ensimmäiseen syntymäpäivään saakka

Omat lapset ovat jo teini-iässä, mutta löysin itseni tästä kirjasta. Edelleenkin on muistissa ne kaikki tunnemyllerrykset, mitä vauva-aikaan liittyi, haaveet siitä, että päiväohjelmassa olisi aamupäivällä hauskaa harrastamista ja lounas kavereiden kanssa ja totuus on se, että huomaat klo 18 olevasi edelleenkin pyjama päällä ja ruoka on ollut mikrossa kaksi tuntia. Edelleenkin on muistissa myös se, että kun vauvan lopulta sai nukkumaan, niin sitten se lattia tai polvi narahti ja kaikki alkoi taas alusta. Tuota ei kyllä ole ikävä.

"Kohta sä oot teini". Muistan itsekin ajatelleeni tuota ajatusta usein. Ja nyt minulla on kaksi teiniä. Vuodet ovat vierineet valtavalla vauhdilla. Jossain vaiheessa ajatus siitä, että oma lapsi on teini, tuntui haikealta. Nyt se tuntuu juuri oikealta. Eri elämänvaiheissa on puolensa. Nyt elän täyttä elämää kahden teinin äitinä. Tällä hetkellä lukisin mielelläni Teinikirjan ja saisin sitä kautta vertaistukea ja huumoria nykyiseen elämäntilanteeseen.

Suosittelen kirjaa kaikille vauvaperheille. Kirja sopii myös hyvin lahjaksi tuoreille vanhemmille. Ja meille isompien lasten vanhemmille se palauttaa mieleen vauva-arjen tunnemyllerrystä iloineen ja suruineen.

* Kirja saatu arvostelukappaleeksi kustantamosta (Kosmos)

Seuraa blogiani myös facebookissa!

Kirjaesittely ja arvonta: Tenavat tasapainoon. Näin autat lasta säätelemään vireyttä ja kuormitusta

Moni vanhempi ja lasten kanssa työskentelevä miettii, miten tukea lapsen kykyä rauhoittua ja miten auttaa lasta säätelemään tunteitaan. Mistä löytää tietoa näistä asioista? Mistä löytää konkreetteja keinoja? Näitä olen myös itse miettinyt sekä vanhempana että ammattilaisena.

Lapsi oppii käyttäytymisensä säätelyä vain sopivasti kuormittuneena. Miellämme lapsen helposti huonokäytöksiseksi, jos hänen käyttäytymisensä ei mielestämme sovi tilanteeseen. Esimerkiksi sukujuhlissa energiaa pursuvaa ja liikkeeseen pyrkivää lasta pidetään usein kurittomana. Näennäisesti huonossa käyttäytymisessä on kuitenkin kyse oman kuormituksen säätelystä. Lapsi säätelee omaa stressiään liikkeen avulla. Jos säätelyyn ei ole mahdollisuutta tai sen tarve sivuutetaan, kuormitus kasvaa liian suureksi. Kuormitus ei ole itsessään huono asia. Oleellista on tasapaino, jota voi tavoitella säätelemällä kuormituksen lisäksi vireyttä ja tunteita sekä vahvistamalla sisäistä rauhoittumisjärjestelmää. Näitäkin keinoja voi oppia jo lapsena.

Kirja "Tenavat tasapainoon. Näin autat lasta säätelemään vireyttä ja kuormitusta" antaa keinoja lapsen vireystilan, kuormituksen ja tunteiden säätelyn sekä sisäisen rauhoittumisjärjestelmän vahvistamiseen. Lisäksi kirjassa on perustietoa vireyden ja kuormituksen taustalla olevista tekijöistä. Kirjan keinoissa yhdistellään mindfulnessia, toimintaterapiaa ja sensorisen integraation terapiaa. Kirjan kirjoittaja Merja Tompuri on toimintaterapeutti.

Koska hyvinvoiva aikuinen vahvistaa lapsen hyvinvointia, kirjassa on kiinnitetty huomiota myös aikuisten tasapainon tukemiseen. Kirjassa on runsaasti erilaisia tehtävä- ja lomakepohjia sekä aikuisen käyttöön että lapsen kanssa tehtäväksi. Aikuinen pystyy arvioimaan esimerkiksi oman arjen tasapainoa lomakkeen kysymysten avulla ja lapsen kanssa pystyy miettimään vaikkapa omia ikäviä tunteita ja ilon aurinkoa.

Kirjassa on paljon harjoituksia ja tarinoita, joita on helppo hyödyntää lapsen kanssa. Harjoitukset ovat konkreettisia ja lapsen maailmaan vietyjä. Itse pidin paljon erityisesti näkökulman vaihtamiseen ja kiukun tunteen käsittelyyn liittyvistä harjoituksista. Mieleeni jäi erityisesti tunnepommi-harjoitus. Kuinka kuvaavaa: Tunnepommi. Mikä sen voi sytyttää? Kuinka pitkä pommin sytytyslanka on? Mitä tapahtuu, jos pommi räjähtää? Miten räjähdys vaikuttaa ympäristöön ja toisiin ihmisiin? Pidin myös uhka- ja puolustusjärjestelmän toimintaan liittyvästä teoriaosuudesta ja harjoituksista. Tarina Manteli-koirasta kuvaa hyvin lapsentasoisesti sitä, mitä stressireaktiossa tapahtuu ja mikä tarkoitus stressireaktion heräämisellä on.

Sain kirjasta ajatuksia ja myös ihan konkreettisia harjoituksia niin lasten tunnetaito- kuin mindfulness-ryhmiinkin. Kirja sopii mielestäni hyvin erityisesti lasten kanssa työskenteleville (päiväkotien, kerhojen, alakoulun henkilökunta), terapeuteille (fysioterapeutit, toimintaterapeutit, puheterapeutit), mindfulness-ohjaajille, lasten tunnetaito-ohjaajille yms. Lisäksi kirja sopii vanhemmille, jotka etsivät keinoja lapsen tunteiden säätelyn ja rauhoittamisjärjestelmän tukemiseen.

Sain kirjan arvostelukappaleeksi PS-kustannukselta. Sain kirjaan alennuskoodin, jolla saa - 25 %:n alennuksen normaalihinnasta (normaalihinta on 45 euroa, ostamalla kirjan alennuslinkin kautta se maksaa 34 euroa). Alennuksen saa ostamalla kirjan tämän linkin kautta.

Lisäksi sain kirjasta yhden arvontakappaleen.  Arvontaan voivat osallistua kaikki blogini lukijat ja lukijaksi liittyvät (blogger - liity sivupalkista, bloglovin,  facebook).  Arvonta alkaa nyt ja päättyy to 16.3. klo 21. Kaikille on tasapuolisesti yksi arpa. Kerro kommentissa, mitä kautta luet blogiani.

Onnea arvontaan!

Verkkovalmennus "Myrkyn sydän - kuinka pysyä rauhallisena lapsen saadessa raivarit" nyt myynnissä

Viime syksynä suuren suosion saanut Myrskyn sydän  - verkkovalmennus on taas myynnissä. Tämä valmennus on saanut huiman hyvää palautetta, olen niin ylpeä tästä valmennuskokonaisuudesta!

Myrskyn sydän -verkkovalmennus on suunnattu sinulle, joka haluat löytää rauhallisia ja tietoisia toimintatapoja lapsen raivotessa. Et halua enää huutaa lapsellesi. Et halua enää menettää hermojasi päivittäin. Haluat olla rauhallinen, hyvinvoiva ja tasapainoinen vanhempi. Olet valmis muuttamaan omia toimintatapojasi päästäksesi tähän tavoitteeseen.

Verkkovalmennus Myrskyn sydän – kuinka pysyä rauhallisena lapsen saadessa raivarit on saanut alkunsa kysymyksistä, joita minulta kysytään usein: Miten olla huutamatta lapselle? tai: Miten pysyä rauhallisena, kun lapsi huutaa ja raivoaa ja minunkin tekisi mieli huutaa ja raivota?

Tällä kurssilla kurssilla pääset tutustumaan mindfulnessiin ja siihen, miten se voi auttaa sinua tilanteissa, joissa hermot meinaavat mennä. Läsnäolon ja pysähtymisen taito on tunteiden säätelyn perusta. Aikuisen tärkein tehtävä on toimia mallina tunteiden säätelylle ja niistä selviämiselle, erityisesti haastavina hetkinä. Millaista mallia sinä annat lapsellesi tunteiden säätelystä?

Myrskyn sydän -verkkovalmennus kestää kolme viikkoa. Verkkovalmennus sisältää kirjallisen, tulostettavissa olevan aineiston viikon teemoihin liittyen. Lisäksi jokaiseen viikkoon kuuluu syventävä äänite ja kaksi mindfulness-äänitettä, joiden avulla saat itsellesi hyvinvointia ja joiden kautta pääset tutustumaan siihen, miten mindfulness voi auttaa sinua kohti rauhallisempaa vanhemmuutta. Halutessasi pääset mukaan suljettuun Facebook-ryhmään, jossa voi keskustella valmennuksen aiheista. Saat valmennusaineiston käyttöösi perjantaisin 3.2.‒17.2. Aineisto on käytössäsi toukokuun 2017 loppuun saakka. Äänitteet ovat helposti tallennettavissa omille laitteillesi, ja voit tulostaa kirjallisen aineiston omaan käyttöösi. Myrskyn sydän -verkkovalmennus maksaa 29,90 €.
 
Myrskyn sydän -verkkovalmennus sisältää valmennuksellisia kysymyksiä, joiden avulla pääset soveltamaan tietoa omaan perheesi tilanteeseen. Kysymyksiin vastaamalla saat uusia oivalluksia ja pääset tarkastelemaan nykyisiä toimintatapojasi ja luomaan uusia, toimivampia toimintatapoja.

Kyllä, haluan ehdottomasti oppia keinoja rauhallisempaan ja tasapainoisempaan vanhemmuuteen, ja ilmoittaudun mukaan valmennukseen.

Valmennusviikkojen sisältö

Viikko 1

• Mikä voimakkaissa tunteissa on niin vaikeaa?
• Mitä ihmisessä tapahtuu, kun hän suuttuu?
• Aivojen ylätie ja alatie
• Vanhemman vastuu omista tunteista ja vanhemman oma kasvuprosessi
• Mindfulness ja tietoisuustaidot matka-apuna rauhallisemmaksi vanhemmaksi

Ensimmäisen viikon mindfulness-äänitteet ovat Hyväksyvän ja tietoisen läsnäolon harjoitus ja Hengitys lempeänä kosketuksena.

Viikko 2

• Hengityksen merkitys
• Vinkkejä rauhoittumiseen
• Miten lasta voi auttaa rauhoittumaan?
• Tunteiden tarttuminen
• Mitä tehdä, kun tilanne on päällä lapsen kanssa?
• Aktiivinen kuuntelu
• Oman hyvinvoinnin merkitys
• Miten lisätä seesteisyyttä ja mielenrauhaa omaan arkeen?

Toisen viikon mindfulness-äänitteet ovat Nyt on näin ja Vuorimeditaatio.

Viikko 3

• Tunnetaitojen harjaannuttaminen haastavissa tilanteissa
• Turvaohjeet tukaliin tunnehetkiin
• Tunteiden säätely -volyyminappula
• Itsemyötätunto ja sen merkitys haastavista tilanteista selviytymisessä
• Miten korjata tilanne, kun joskus sitten tulee kuitenkin huudettua lapselle?
• Kysymyksiä oman kiukun tarkasteluun
• Positiivisen muutoksen kierre

Kolmannen viikon mindfulness-äänitteet ovat Rauhoittuminen mieltä kiihdyttävässä tilanteessa ja Pieni hymy.

Tulen ehdottomasti mukaan, ja tilaan valmennuksen itselleni.

 Palautetta Myrskyn sydän -valmennuksesta

"Kiitos ihanasta kurssista. Se näkökulma ja ne faktat mitä toit kurssissa oli huima ja ammattitaitoinen. Kurssilla oli tosi kivoja harjoitteita kuunneltavaksi, etenkin ihan ensimmäinen kosketti minua. Itse olin mielissäni lyhyistä ja ytimekkäistä teksteistä, jotka oli sen vuoksi helposti lähestyttäviä eikä niitä tullut heti mieli ohittaa. Olet super, rohkea, taitava!"

"Kokonaisuudessaan valmennus oli hieno! Pidin kovasti kunkin viikon lopussa olevista viikko-äänitteistä ja niihin liittyvistä mindfulness-harjoitteista. Viikkojen sisällöt oli jäsennelty hyvin ja selkeästi, niin että aiheet tukivat kokonaisuudessa toinen toistaan. Tärkeä viesti oli se, että meidän pitää vanhempina pitää hyvää huolta itsestämme kyetäksemme toimimaan hyvinä peileinä lastemme tunteille. Sain paljon käytännön ohjeita hallita omia ns. negatiivisia tunteita (mm. hengitys, aktiivinen kuunteleminen, itsemyötätunto). Parasta valmennuksessa oli hyväksyvä ja salliva ilmapiiri: negatiiviset tunteet kuuluvat elämään ja niitä voi oppia hallitsemaan. Haluan vielä sanoa: hienoa työtä, Heli!"

"Myötätunto niin lasta kuin itseään kohtaan kolahti minuun syvästi. Olen opetellut itse antamaan myötätuntoa lapselle haastavissa tilanteissa ja nähnyt sen toimivan, nyt olisi sitten oman itsensä aika! Lisäksi konkreettiset rauhoittumisvinkit oli ihan loistava kokonaisuus, tuli olo, että siitä kyllä jokainen jotakin löytää".

"Kurssista oli kyllä tosi paljon hyötyä. Olen ennenkin yrittänyt olla läsnä ja hengitellä, mutta kurssin materiaaleista opin tekemään sen ns. oikein tai tehokkaammin. Äänitteet, etenkin vuorimeditaatio, on ollut ahkerassa kuuntelussa. Olen oppinut olemaan armollisempi itselleni, itse asiassa koko monen vuoden ajatustyöni vihanhallintani kanssa harppasi isosti eteenpäin, kun tajusin, ettei ne muutamat huonot hetket oikeasti vie pois sitä tosiasiaa, että suurimman osan ajasta olen hyvä äiti. Ja vain ihminen. Ja sen tajuaminen, että elää tässä hetkessä eikä jää märehtimään liikaa huonoja hetkiä, on ollut todella hyödyksi. Sanoisin, että parhaiten käytetty kurssiraha ikinä. Kiitos paljon siis"

"Äänitteitä olen kuunnellut paljonkin, ja niistä on alkanut olla hurjan paljon apua. Hengityksen olen oitis ottanut käyttöön, ja se on tuonut tietoisen tauon aina. Vielä pitäis oppia nousemaan kunnolla tunteen yläpuolelle, tai siis, että huomaa sen tunteen, mutta antaa sen olla, mennä ja tulla (esimerkiksi suuttumus). Eihän heti voikaan osata täydellisesti, ja siksi olenkin hämmästynyt, miten nopeasti vain äänitteistäkin on ollut apua!"

Myrskyn sydän -verkkovalmennuksen on kehittänyt Heli Mäkelä, joka on kahden kouluikäisen lapsen äiti ja yrittäjä. Heli on koulutukseltaan sosionomi, toimintaterapeutti, ratkaisukeskeinen valmentaja/coach, mindfulness-ohjaaja ja Lasten Tunnetaito -ohjaaja. Omat lapset ovat opettaneet kaikkein eniten kiukusta, sen kohtaamisesta ja rauhallisena pysymisestä.

Jos hermosi palavat helposti lapsen kanssa etkä tule mukaan tälle kurssille, lupaathan hakea apua itsellesi ja perheellesi vaikkapa perheneuvolan, vanhempainryhmän tai jonkin muun kurssin kautta. Kun päätät tehdä myönteisiä muutoksia omissa toimintatavoissasi lasten kanssa, kasvat myös ihmisenä ja autat lapsiasi kasvamaan tasapainoisiksi aikuisiksi.

Myrskyn sydän -verkkovalmennuksen hinta on 29,90 €. Valmennus on myynnissä to 2.2. klo 23 asti. Ensimmäisen valmennuspostin saat perjantaina 3.2. Lisätietoja valmennuksesta voi kysyä Heliltä, heli (at) kasvuntaika.fi.

Kurssin myyntisivu nettisivuillani Verkkovalmennus Myrskyn sydän - kuinka pysyä rauhallisena lapsen saadesssa raivarit

Voimavaroja vanhemmuuteen - verkkovalmennus

Voimavaroja vanhemmuuteen - verkkovalmennus on nyt toisen kerran myynnissä. Kurssimateriaalia on vähän uudistettu, sinne on lisätty tietoa esimerkiksi stressinhallinnasta, oman ajattelun merkityksestä ja itselle armollisemmasta elämäntavasta. Lisäksi kurssiin on luotu bonukseksi pdf-tiedosto aikuisille ja lapsille sopivista yhteisistä mindfulness-harjoituksista.
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Haluatko löytää rennomman tavan elää, olla enemmän läsnä arjessasi ja alkaa voida paremmin? Pohditko omaan jaksamiseen ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä? Mietitkö, miten voisit olla vanhempi, joka osaa ottaa rennosti ja jolla on hyvä olla itsensä kanssa?

Vanhemmuus on täynnä haasteellisia tilanteita. Arki on puuduttavaa ja usein täynnä pienempiä ja isompia vastoinkäymisiä. Pinnaa kiristää ja omat tarpeet unohtuvat helposti pyykkivuoren alle. Kuulostaako tutulta?

Voimavaroja vanhemmuuteen -verkkovalmennus on suunniteltu vanhempien hyvinvoinnin tukemiseksi. Kurssilla opit, miten voit käsitellä stressiä ja hankalia tunteita arjessa ja miten lisäät myönteisyyttä ja iloa arkeen. Saat keinoja olla lempeä ja myötätuntoinen perhe-elämäsi tärkeintä tyyppiä – Sinua Itseäsi – kohtaan. Valmennuksen aikana saat oivalluksia, miten voit tukea omaa hyvinvointiasi ja millaisia pieniä keinoja voit ottaa arkeesi hyvinvointisi ja jaksamisesi tueksi. Opit huomaamaan myönteisiä asioita arjessasi ja lisäämään kiitollisuutta elämääsi. Saat keinoja myötätuntoiseen elämään niin, ettet enää kritisoi itseäsi ja tapaasi olla vanhempi. Elät täydemmin ja nautit arjestasi enemmän. Kurssi sopii kaikenikäisten lasten vanhemmille.

Valmennus on sinua ja sinun elämääsi varten. Se aika, jonka keskityt valmennukseen, on sijoitus sinulle tärkeiden asioiden tapahtumiseksi tästä eteenpäin. Voimavaroja vanhemmuuteen -valmennuksessa työote on ratkaisu- ja voimavarakeskeinen. Tarkoituksena on tuottaa oivalluksia, joiden kautta sinä voit lähteä muuttamaan omia toimintatapojasi kohti itseäsi arvostavaa, hyvinvoivaa ja rentoa vanhemmuutta.

Voimavaroja vanhemmuuteen -verkkovalmennus on kolmen viikon mittainen. Saat kolmena peräkkäisenä perjantaina (13.1.‒27.1.) sähköpostiisi linkin, jolla pääset valmennussivulle. Jokaiseen valmennusviikkoon kuuluu kirjallinen materiaali valmentavine kysymyksineen, äänite viikon teemoista ja kaksi hyvinvointiasi tukevaa mindfulness-äänitettä. Kirjalliset materiaalit ovat helposti tulostettavissa ja näin pystyt tekemään niihin omia merkintöjä ja muistiinpanoja. Kurssin bonuksena saat PDF-tiedoston, johon on koottu mindfulness-harjoituksia, joita lapset ja aikuiset voivat tehdä yhdessä.
Voimavaroja vanhemmuuteen -verkkovalmennuksen hinta on 26 €.

Valmennuksen voi tilata Holvi-verkkokaupasta. Valmennus on myynnissä torstaihin 12.1. klo 21 asti.

Valmennusviikkojen teemat

Viikko 1: Myönteisys ja kiitollisuus arjessa

Pääset tekemään oman hyvinvointisi kartoituksen. Opit lisäämään myönteisyyttä, onnellisuutta ja kiitollisuutta arkeen. Saat ajatuksia, miten luoda hyvä suhde itseesi ja miten opit arvostamaan itseäsi vanhempana.

Ensimmäisen viikon mindfulness-äänitteet ovat Pieni hengähdystauko ja Kiitollisuusmeditaatio.

Viikko 2: Hyvinvoiva mieli ja keho

Tutustut mindfulnessiin ja siihen, miten se voi auttaa sinua voimaan paremmin. Opit pitämään huolta omasta tahdonvoimastasi. Opit toimivia reagointitapoja stressin kohtaamiseen. Saat keinoja sekä kehosi että mielesi hyvinvoinnin tukemiseen.

Toisen viikon mindfulness-äänitteet ovat Lyhyt kehoskannaus ja Pieni hymy.

Viikko 3: Myötätunto ja tunnetaidot hyvinvoinnin vahvistajina

Opit olemaan myötätuntoinen ja armollinen itsellesi vanhempana. Opit, kuinka pysyä rauhallisena lapsen kanssa ja miten harjaannuttaa tunnetaitoja haastavissa tilanteissa. Saat keinoja jatkuvasti hyvinvoivaan vanhemmuuteen.

Kolmannen viikon mindfulness/itsemyötätuntoäänitteet ovat Hengitellen itsemyötätuntoa ja Myötätuntoinen ystävä.

Palautetta aiemmilta Voimavaroja vanhemmuuteen -kursseilta:

"Sain työkaluja positiivisuuden vaalimiseksi ja oman hyvinvoinnin lisäämiseksi. Jatkossa osaan aktiivisemmin hakea ja löytää omia hetkiä arjessa".

"Sain kurssista vinkkejä sekä arjen tilanteisiin että jatkojalostettavaksi tuleviin haasteisiin. Kurssi vahvisti käsitystäni siitä, että vanhemmuuteen ja omaan hyvinvointiin kannattaa panostaa eli että olen oikealla tiellä".

"Iso kiitos hienosta verkkovalmennuksesta. Itselleni suurin oivallus, joka kylläkin on ollut aina mukana elämässä, mutta jostain syystä se on unohtunut tässä arjen kiireessä, on ollut itselle armollisuus ja positiivinen puhe pään sisällä. Sen vaikutuksen tuntee heti. Vielä on tekemistä, mutta kyllä se onnistuu! Ja aivan huippua että näitä materiaaleja voi käyttää vielä pidempään. Itse tulostin kaikki materiaalit"

Voimavaroja vanhemmuuteen -verkkovalmennus alkaa perjantaina 13.1. Voit ostaa valmennuksen to 12.1. klo 21 asti.


Kyllä, haluan mukaan ja tilaan valmennuksen tästä!
 

Voimavaroja vanhemmuuteen -verkkovalmennuksen on kehittänyt Heli Mäkelä, joka on kahden kouluikäisen lapsen äiti ja yrittäjä. Heli on koulutukseltaan sosionomi, toimintaterapeutti, ratkaisukeskeinen valmentaja/coach, mindfulness-ohjaaja ja Lasten Tunnetaito -ohjaaja. Lisää Helistä voit lukea täältä.

Verkkovalmennus: Myrskyn sydän - kuinka pysyä rauhallisena lapsen saadessa raivarit

Toinen verkkovalmennukseni on nyt valmis ja olen saanut siitä pilottiryhmän kiittävät kommentit.

Myrskyn sydän - verkkovalmennus on suunnattu sinulle, joka haluat löytää rauhallisia ja tietoisia toimintatapoja lapsen raivotessa. Et halua enää huutaa lapsellesi. Et halua enää menettää hermojasi päivittäin.  Haluat olla rauhallinen, hyvinvoiva ja tasapainoinen vanhempi. 

Tällä kurssilla pääset tutustumaan mindfulnessiin ja siihen, miten se voi auttaa sinua tilanteissa, joissa hermot meinaavat mennä. Läsnäolon ja pysähtymisen taito on tunteiden säätelyn perusta. Aikuisen tärkein tehtävä on toimia mallina tunteiden säätelylle ja niistä selviämiselle, erityisesti haastavina hetkinä. Millaista mallia sinä annat lapsellesi tunteiden säätelystä?

Myrskyn sydän - verkkovalmennus kestää kolme viikkoa (saat linkin valmennussivustolle perjantaisin 11.11.-25.11.). Verkkovalmennus sisältää kirjalliset, tulostettavissa olevat materiaalit viikon teemoihin liittyen. Lisäksi jokaiseen viikkoon kuuluu syventävä äänite ja kaksi mindfulness-äänitettä, joiden avulla saat itsellesi hyvinvointia ja joiden kautta pääset tutustumaan siihen, miten mindfulness voi auttaa sinua kohti rauhallisempaa vanhemmuutta..Materiaalit ovat käytössäsi maaliskuun 2017 loppuun saakka. Valmennus maksaa 28 euroa ja se on myynnissä 10.11. klo 21 asti. Ensimmäiset materiaalit saat käyttöösi pe 11.11.

Myrskyn sydän - verkkovalmennus sisältää paljon valmennuksellisia kysymyksiä, joiden avulla pääset soveltamaan tietoa omaan perheesi tilanteeseen. Kysymyksiin vastaamalla saat uusia oivalluksia ja pääset tarkastelemaan nykyisiä toimintatapojasi ja luomaan uusia, toimivampia toimintatapoja.
 
Kyllä, haluan ehdottomasti oppia keinoja rauhallisempaan ja tasapainoisempaan vanhemmuuteen ja ilmoittaudun mukaan valmennukseen.

  
Valmennusviikkojen teemat:

Viikko 1:

* Alkutilanteen kartoitus
* Mikä voimakkaissa tunteissa on niin vaikeaa?
* Mitä ihmisessä tapahtuu, kun hän suuttuu?
* Aivojen ylätie ja alatie
* Vanhemman vastuu omista tunteista ja vanhemman oma kasvuprosessi
* Mindfulness / tietoisuustaidot matka-apuna rauhallisemmaksi vanhemmaksi

Ensimmäisen viikon mindfulness-äänitteet ovat "Hyväksyvän ja tietoisen läsnäolon harjoitus" ja "Hengitys lempeänä kosketuksena"

Viikko 2:

* Hengityksen merkitys
* Vinkkejä rauhoittumiseen
* Tunteiden tarttuminen
* Mitä tehdä, kun tilanne on päällä lapsen kanssa?
* Aktiivinen kuuntelu
* Oman hyvinvoinnin merkitys
* Miten lisätä seesteisyyttä ja mielenrauhaa omaan arkeen?

Toisen viikon mindfulness-äänitteet ovat "Nyt on näin" ja "Vuorimeditaatio"

Viikko 3:

* Tunnetaitojen harjaannuttaminen haastavissa tilanteissa
* Turvaohjeet tukaliin tunnehetkiin
* Tunteiden säätely - volyyminappula
* Itsemyötätunto ja sen merkitys haastavista tilanteista selviytymisessä
* Miten korjata tilanne, kun joskus sitten tulee kuitenkin huudettua lapselle
* Kysymyksiä oman kiukun tarkasteluun
* Positiivisen muutoksen kierre

Kolmannen viikon mindfulness-äänitteet ovat "Rauhoittuminen mieltä kiihdyttävässä tilanteessa" ja "Pieni hymy".

Tulen ehdottomasti mukaan ja tilaan valmennuksen itselleni

Palautetta Myrskyn sydän - valmennuksesta pilottiryhmäläisiltä:

"Kiitos ihanasta kurssista. Se näkökulma ja ne faktat mitä toit kurssissa oli huima ja ammattitaitoinen. Kurssilla oli tosi kivoja harjoitteita kuunneltavaksi, etenkin ihan ensimmäinen kosketti minua. Itse olin mielissäni lyhyistä ja ytimekkäistä teksteistä, jotka oli sen vuoksi helposti lähestyttäviä eikä niitä tullut heti mieli ohittaa. Olet super, rohkea, taitava!"

"Kokonaisuudessaan valmennus oli HIENO! Pidin kovasti kunkin viikon lopussa olevista ”viikko”- äänitteistä ja niihin liittyvistä mindfulness harjoitteista.Viikkojen sisällöt oli jäsennelty hyvin ja selkeästi, niin että aiheet tukivat kokonaisuudessa toinen toistaan.Tärkeä viesti oli se, että meidän pitää vanhempina pitää hyvää huolta itsestämme, kyetäksemme toimimaan hyvinä peileinä lastemme tunteille. Sain paljon käytännön ohjeita hallita omia ns. negatiivisia tunteita (mm. hengitys, aktiivinen kuunteleminen, itsemyötätunto). Parasta valmennuksessa oli hyväksyvä ja salliva ilmapiiri: negatiiviset tunteet kuuluvat elämään ja niitä voi oppia hallitsemaan. Haluan vielä sanoa: hienoa työtä Heli!"

"Myötätunto niin lasta kuin itseään kohtaan kolahti minuun syvästi. Olen opetellut itse antamaan myötätuntoa lapselle haastavissa tilanteissa ja nähnyt sen toimivan, nyt olisi sitten oman itsensä aika! Lisäksi konkreettiset rauhoittumisvinkit oli ihan loistava kokonaisuus, tuli olo, että siitä kyllä jokainen jotakin löytää."

Myrskyn sydän - valmennuksen on kehittänyt Heli Mäkelä, joka on kahden kouluikäisen lapsen äiti ja yrittäjä. Koulutukseltaan Heli on sosionomi, toimintaterapeutti, ratkaisukeskeinen valmentaja / coach, mindfulness-ohjaaja ja Lasten Tunnetaito-ohjaaja. Omat lapset ovat opettaneet kaikkein eniten kiukusta, sen kohtaamisesta ja rauhallisena pysymisestä. Lisää Helistä voit lukea täältä.

Jos hermosi palavat helposti lapsen kanssa etkä tule mukaan tälle kurssille, lupaathan hakea apua itsellesi ja perheellesi vaikkapa perheneuvolan, vanhempainryhmän tai jonkun muun kurssin kautta. Kun päätät tehdä myönteisiä muutoksia omissa toimintatavoissasi lasten kanssa, kasvat myös ihmisenä ja autat lapsiasi kasvamaan tasapainoisiksi aikuisiksi.

Kolme keinoa kasvattaa itsearvostusta vanhempana

Monelle vanhemmalle lienee tuttua itsensä sättiminen ja ruoskiminen: miksi minä nyt noin tein, eihän tästä nyt taaskaan mitään tule. Tällainen toimintatapa harvoin johtaa omien toimintatapojen muutokseen. Se saa pikemminkin tuntemaan olon surkeaksi ja huonoksi. Itsensä soimaaminen nostaa stressihormoni kortisolin tasoa ja saa mielen entistä ahdistuneemmaksi.

Yksi varma tapa kohentaa omaa hyvinvointia on itsearvostuksen kasvattaminen. Keskeisin ja voimakkain arvostuksen lähde on itsen sisällä. On hyvä olla oman itsen paras ystävä ja sanoa joka päivä itselle asioita, joita sanoisit ihmiselle, josta välität kaikkein eniten. Käynnistä hyvä kierre pienillä valinnoilla, joita toistat.

Tässä kolme keinoa, joiden avulla voit kasvattaa omaa itsearvostustasi vanhempana ja ihmisenä:

1. Etsi todellista myötätunnon tunnetta itseäsi kohtaan. Voit kasvattaa tunnetta ajattelemalla vaikkapa haastavia tilanteita, joista olet selviytynyt. Tai ajattele niitä hyviä hetkiä, mitä taatusti on ollut perheessänne paljon. Suhtaudu itseesi samalla sympatialla ja arvostuksella kun suhtaudut lastasi kohtaan hetkellä, jolloin hän erityisesti herättää sinun rakastavat tunteesi.

2. Tuo tietoisesti kiitollisuutta elämääsi ja nosta esille omia hyviä puoliasi vanhempana. Mistä olet kiitollinen itsellesi? Mitä puolia, piirteitä ja kykyjä arvostat itsessäsi? Mistä tunnet ylpeyttä? Mitä haluat vaalia itsessäsi? Kun alat kiinnittää tietoisesti huomiota hyviin asioihin elämässäsi, ne myös lisääntyvät. Ajattele joka päivä hyvää itsestäsi.

3. Huomio, miten puhut itsellesi päivän mittaan. Kommentoimme, kuin huomaamattamme, omaa toimintaamme. Hyvinvoinnille on suuri merkitys sekä sanoilla että sävyllä ja tunteilla, jotka sisäisessä puheessamme ovat. Sen lisäksi, että tämä vaikuttaa sisäisesti, vedämme myös puoleemme samanlaista puhetta muilta ihmisiltä. Suhtaudu itseesi, kuten haluaisit muiden suhtautuvan sinuun. On tärkeää, että puhut itsellesi rakastavasti ja kannustavasti.

Jo pelkästään huomion kiinnittäminen näihin asioihin on teko itsen hyväksi. Vaali päivä päivältä enemmän arvostavaa suhtautumista itseesi. Olet arvokas, sinulla on väliä.

Kiinnostaako sinua oman vanhemmuutesi kehittäminen?

Eilen ja tänään mietin monen eri tilanteen kautta oman vanhemmuuden kehittämistä. Luin eilen Nainen tummissa - blogista hyvän tekstin Mikä ***** äitejä vaivaa  ja itse olin illalla kuuntelemassa Janna Rantalan luentoa "Mistä näitä kovapäisiä lapsia oikein tulee?" Moni vanhempi mainitsi luennolle tulon syyksi sen, että olivat havainneet, että ovat käyneet monella työhön liittyvällä luennolla ja kurssilla, mutta eivät vanhemmuuteen liittyen olleet osallistuneet aiemmin luennoille. Ja nyt he haluavat muuttaa suuntaa ja haluavat lähteä kehittämään omaa vanhemmuuttaan. Nostaa sen tärkeäksi asiaksi.

Tänään aamupäivällä kävin ruokakaupassa ja satuin kuulemaan pätkän keskustelua, jonka kaksi äitiä kävivät siinä kaupan kulmalla. Toinen totesi, että "En vaan mahda sille mitään, että hermot palavat koko ajan. Haluaisin kyllä olla rauhallisempia vanhempi". Omassa mielessäni mietin, että kyllä, sille voi jotain. Sitä hermojen hallintaa olen itse oppinut kursseilla. Ja ilman niitä kursseja olisin aika hermoheikko ja reaktiivinen äiti.

Itse olen käynyt tosi paljon luennoilla ja kursseilla liittyen omaan vanhemmuuteeni. Ja olen oppinut niistä ihan valtavasti. On vaikea sanoa, millä tolalla olisi vanhemmuuteeni ja suhteeni lapsiin, jos en olisi näitä kursseja käynyt. Luultavasti ei ihan huonolla tolalla, koska minulla on myös ammattieni puolesta paljon tietoa kasvatukseen ja lapsen kehitykseen liittyvistä asioista. Mutta on paljon asioita, joita en ole oppinut ammatillisissa koulutuksissani vaan nimenomaan kurssien ja luentojen kautta.

Otetaanpa esimerkiksi vaikka minä-viestintä. Se on asia, mitä harjoittelen edelleenkin, mutta koko ajan enemmän osaan puhua minä- viestien kautta enkä syytä enää toisia omista olotiloista ja tuntemuksistani. "Minua turhauttaa...", "olen iloinen,..." eikä niin, että "miks sä aina teet noin? Se on sun syysi, että tämä juttu meni näin", "miksi sä et ikinä voi lopettaa sitä tietokoneen käyttöä silloin kun minä sanon".

Olen eri kurssien kautta oivaltanut, että tärkein taito, mitä voimme lapsillemme antaa ovat tunnetaidot. Tein tämän oivalluksen ensimmäistä kertaa jo lasteni ollessa 1- ja 3-vuotiaat, kun olin vuorovaikutusleikki-koulutuksessa. Toki tiesin kiintymyssuhteiden merkityksestä, mutta tuolloin oivalsin, että on tärkeää lähteä tietoisesti nimeämään omia tunteita ja lapsen tunteita. Nyt tästä asiasta puhutaan paljon, mutta silloin kun lapseni (nyt 13 v ja 11 v) olivat pieniä, siitä ei juurikaan puhuttu. En olisi millään osannut lähteä tunnekielen käyttöön ilman tuota vuorovaikutusleikki-koulutusta.

Vuosien varrella olen oivaltanut myös omien tunnetaitojen tärkeyden. Minun on tärkeää työstää itseäni ja omia tunnetaitojani, jotta voin olla mahdollisimman hyvä vanhempana.Tutkimusten mukaan lapset oppivat tunteiden säätelyn taidot omilta vanhemmiltaan ja käyttävät samoja menetelmiä kuin vanhemmat ovat käyttäneet. Koska omien vanhempieni tunteiden säätelyn taidot eivät ehkä olleet parhaimmista päästä, olen lähtenyt tietoisesti kehittämään omia tunnetaitojani. Omasta lapsuudestani oppimani toimintapa on ollut varsin reaktiivinen ja olen tehnyt paljon töitä itseni kanssa, jotta olen päässyt tiedostavampaan reagointiin. Minulle on ollut iso asia tajuta, että vastuu tunteistani on aina minulla. Lasta ei saa syyttää omasta huonosta olosta. Tästä kirjoitin yritykseni blogiin keväällä tekstin Tunnevastuullinen vanhemmuus.

Jäähyn käyttö oli yksi suositeltava toimintatapa lasteni ollessa pieniä. Nythän jo tiedetään, ettei sitä suositella ja sen vaikutukset ovat haitalliset. Luultavasti itsekin olisin päätynyt käyttämään jäähyä ainakin joissakin tilanteissa, mutta satuin menemään tietoisen vanhemmuuden - luennolle, jossa sain sellaisia näkökulmia jäähyyn, että totesin ettei sitä meillä oteta käyttöön. Ja hyvä kun en ottanut, nyt asiasta on jo paljon tietoa saatavilla.

Olen myös käymieni vanhemmuuteen liittyvien koulutusten ja luentojen kautta oppinut empaattista suhtautumista lapsen pettymykseen. Luulen, että minulle olisi ollut aika tyypillistä sanoa lapselle vaikka silloin kun häntä harmittaa laittaa kurahousut jalkaan: "Asia nyt on vaan näin. Nyt on sadesää, ne vaan pitää laittaa jalkaan ja piste". Empaattisen suhtautumisen kautta lapselle voi todeta esimerkiksi näin: "Ymmärrän, että sua harmittaa laittaa ne kurikset, kyllähän ne ovat aika tönköt. Voi että, nyt sataa vettä ja minua huolestuttaa, että kastut aivan läpimäräksi, jos kuriksia ei laiteta".  Se, että lapsi kokee tulevansa ymmärretyksi ja kuulluksi sulattaa paljon hänen kiukkuaan.

Moni kokee, että vanhemmuudessa pärjää maalaisjärjellä ja jopa ylpeilevät sillä, etteivät ole lukeneet yhtään kasvatukseen liittyvää kirjaa. Voi olla, että maalaisjärjellä pääsee aika pitkälle, mutta itse olen välttänyt tosi monet karikot käymällä vanhemmuuteen liittyvillä kursseilla ja luennoilla. Monia oivalluksia en olisi saanut ilman niitä. Olen kasvanut valtavasti sekä vanhempana että ihmisenä. Olen monella tapaa hyvin erilainen ihminen kuin silloin kun tulin äidiksi 13 vuotta sitten. Ja hyvä niin.

Tällä hetkellä koen, että suhteeni lapsiini on lämmin ja läheinen enkä pelkää poikien alkavaa murrosikää. Tiedän, että minulla on keinoja rakentavaan vuorovaikutukseen ja omien hermojen hallintaan. Ajattelen myös niin, että lasten uudet kehitysvaiheet ja uudet haasteet auttavat minua kasvamaan vanhempana ja ihmisenä. Ja se on hienoa.

Itse vanhemmuuteen liittyviä palveluja ja luentoja tarjoavana yrittäjänä tietenkin toivon, että mahdollisimman moni vanhempi kiinnostuu kehittämään omia vanhemmuuden taitojaan ja tekee sen oivalluksen, minkä oli eilen tehnyt moni Janna Rantalan luennolle tulija. Miksei kehittäisi myös vanhemmuuden taitoja, jos kehittää myös omaan työhönsä liittyvää osaamista. Odotan tässä sitä, että vanhemmuuteen liittyvistä kursseista ja luennoista tulee vielä yhtä suuri hitti kuin uusien lastenvaatemallistojen julkaisuista. Ihmiset syöksyvät ilmoittautumaan luennoille, koska haluavat olla parempia ja tiedostavampia vanhempia.

Oletko sinä käynyt vanhemmuuteen liittyvillä kursseilla tai luennoilla? Mitä olet oppinut niiden kautta? Koetko, että vanhemmuuden kehittäminen on tärkeä asia vai pärjäätkö sinä maalaisjärjellä?

Laitan muutaman linkin kirjoittamiini blogiteksteihin aiheeseen liittyen:

Parenting Happiness - seminaarin antia
Tietoinen vanhemmuus - luento 
Halaus itselle - opettele itsemyötätuntoa (nettiluento)
Susanna Purra: Kadotettu yhteys. Löydä tunteesi voima. 
Mitä mindfulness on tuonut elämääni? 

Voimavaroja vanhemmuuteen - verkkovalmennus ( + alekoodi)

Minun yritykseni ensimmäinen verkkovalmennus on nyt myynnissä. Huimaa!
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Mitä kuuluu jaksamisellesi vanhempana? Ovatko voimavarat välillä vähissä? Haluatko arkeesi enemmän rentoutta ja hyvinvointia?

Voimavaroja vanhemmuuteen - verkkovalmennus on suunniteltu vanhempien hyvinvoinnin tukemiseksi. Valmennuksen aikana saat oivalluksia, miten voit tukea omaa hyvinvointiasi ja millaisia pieniä keinoja voit ottaa arkeesi hyvinvointisi ja jaksamisesi tueksi. Opit huomaamaan myönteisiä asioita arjessasi ja lisäämään kiitollisuutta elämääsi. Saat keinoja myötätuntoiseen elämään niin ettet enää kritisoi itseäsi ja tapaasi olla vanhempi. Elät täydemmin ja nautit arjestasi enemmän.


Valmennus on sinua ja sinun elämääsi varten. Se aika, jonka keskityt valmennukseen, on sijoitus sinulle tärkeiden asioiden tapahtumiseksi tästä eteenpäin.Voimavaroja vanhemmuuteen  - valmennuksessa työote on ratkaisu- ja voimavarakeskinen. Tarkoituksena on tuottaa oivalluksia, joiden kautta sinä voit lähteä muuttamaan omia toimintatapojasi kohti itseäsi arvostavaa, hyvinvoivaa ja rentoa vanhemmuutta.

Lähtökohtia tälle valmennukselle ovat:

* kuuntelemalla ensin itseäsi, voit kuunnella aidosti myös muita
* tuntemalla rakkautta ensin itseäsi kohtaan, voit tuntea aitoa rakkautta myös muita kohtaan
* se lisääntyy, mihin huomio kiinnittyy
* ansaitset voida hyvin

Voimavaroja vanhemmuuteen - verkkovalmennus on kolmen viikon mittainen. Saat kerran viikossa (perjantaisin 16.9.-30.9.) sähköpostiisi linkin, jolla pääset valmennussivulle. Jokaiseen valmennusviikkoon kuuluu kirjallinen materiaali valmentavine kysymyksineen, äänite viikon teemoista ja kaksi hyvinvointiasi tukevaa minfulness-äänitettä. Kirjalliset materiaalit ovat helposti tulostettavissa ja näin pystyt tekemään niihin omia merkintöjä ja muistiinpanoja. Valmennusmateriaali on käytössäsi vuoden 2016 loppuun saakka.

Valmennusviikkojen teemat ovat:

Viikko 1: Oman hyvinvoinnin kartoitus. Hyvä suhde itseen. Sisäinen puhe ja sen muuttaminen. Kiitollisuus. Myönteisyyden lisääminen arjessa. Voimavarakartta.

Ensimmäisen viikon minfulness-äänitteet ovat "Pieni hengähdystauko" ja "Kiitollisuusmeditaatio"

Viikko 2: Mindfulness. Miten mindfulness voi auttaa voimaan paremmin? Oma keho ja sen hyvinvointi. Tahdonvoima. Itsestä huolen pitäminen.

Toisen viikon mindfulness-äänitteet ovat "Lyhyt kehoskannaus" ja "Pieni hymy".

Viikko 3:  Tunnetaitojen harjaannuttaminen haastavissa tilanteissa. Automaattireaktiosta tietoiseen toimintaan. Myötätunto itseä kohtaan. Jatkuvasti hyvinvoiva olemisen ja toimimisen tapa.


Kolmannen viikon mindfulness / itsemyötätuntoäänitteet ovat "Hengitellen itsemyötätuntoa" ja "Myötätuntoinen ystävä".


Tämän kolmen viikon verkkovalmennuksen hinta on 22,95 euroa eli vain 7.65 euroa / viikko. Ota askel kohti voimaantumistasi vanhempana ja tilaa ja maksa verkkovalmennus tästä!

Palautetta aiemmilta Voimavaroja vanhemmuuteen - kursseilta:

"Sain työkaluja positiivisuuden vaalimiseksi ja oman hyvinvoinnin lisäämiseksi. Jatkossa osaan aktiivisemmin hakea ja löytää omia hetkiä arjessa".

 "Sain kurssista vinkkejä sekä arjen tilanteisiin että jatkojalostettavaksi tuleviin haasteisiin. Kurssi vahvisti käsitystäni siitä, että vanhemmuuteen ja omaan hyvinvointiin kannattaa panostaa eli että olen oikealla tiellä".

Tule sinäkin mukaan Voimavaroja vanhemmuuteen - verkkovalmennukseen. Verkkovalmennus on myynnissä 15.9. klo 21 asti. Ensimmäiset kurssimateriaalit saat perjantaina 16.9. Osta ja maksa valmennus tästä. 
Kurssi sopii kaiken ikäisten lasten vanhemmille.

Voimavaroja vanhemmuuteen - verkkovalmennuksen on kehittänyt Heli Mäkelä, joka on kahden kouluikäisen lapsen äiti ja yrittäjä. Heli on koulutukseltaan sosionomi, toimintaterapeutti, ratkaisukeskeinen valmentaja / coacn, mindfulness-ohjaaja ja Lasten Tunnetaito-ohjaaja. Lisää Helistä voit lukea täältä.


PS. Koska te blogini lukijat olette tukeneet minua tosi paljon yrittäjyyden taipaleella, haluan tarjota teille alekoodin valmennukseen. Koodilla BLOGIALE saatte - 3 euron alennuksen eli valmennus maksaa teille vain 19.95 euroa. Alennuskoodi on voimassa 11.9. klo 21 asti, sen jälkeen verkkovalmennus maksaa kaikille 22.95 euroa, joka sekin on huippuedullinen hinta tästä valmennuksesta.

Sisäinen timantti - 365 ajatusta parempaan arkeen

Olen viime päivinä lukenut Jenny Belitz-Henrikssonin kirjaa "Sisäinen timantti - 363 ajatusta parempaan arkeen". Kirja on jatkoa Sisäinen voima - kirjalle, josta kirjoitin blogiini reilu vuosi sitten.

Kirja tarjoaa edeltäjänsä tavoin 365 tavallisen ihmisen elämään kolahtavaa ajatusta parempaan arkeen. Kirjan ajatukst liittyvät onnellisuuteen, tunteisiin, läsnäoloon, murehtimiseen, rakkauteen ja tässä uudessa kirjassa on ajatuksia myös vanhemmuuteen liittyen. Kirjan takakannessa todetaan: "Sisäinen timantti tarjoaa sinulle iloa, oivalluksen aiheita ja vahvistusta. Se ei lupaa onnellisuutta tai hienompaa arkea, mutta se antaa ajateltavaa ja tukea, jota kasvat siksi ihmiseksi, joka haluat olla".

Kirjaa on helppo lukea ja sitä ei tarvitse lukea järjestyksessä vaan voi lukea ajatuksen sieltä ja toisen täältä. Erityisesti pidin haasteet ja vaikeudet luvussa olleista teksteistä. Samoin kuin vanhemmuutta käsitelleistä ajatuksista.

Kirjassa oli paljon tuttua. Olen käynyt läpi selvästi samaa kasvukaarta kuin kirjailija. Minäkin olin ennen se, joka hermostui pienistä ja näki kaikessa vain huonoa. Minä olin se, joka syytin muita siitä, etten ole onnellinen tai että he aiheuttivat minulle ikäviä tunteita. Auts. Onneksi olen kasvanut ja kehittynyt. Tämä kirjassa oleva kappale tuntuu hyvin tutulta: "Vieläkin hermostut, mutta jännä on huomata, että sitä mukaan kun itsetuntemuksesi kasvaa, sietokykysi erityisesti arjen epäkohtia vastaan kasvaa. Koko ajan osaat laittaa asioita enemmän tärkeysjärjestykseen. Ymmärrät, ettei pienestä kannata vetää hernettä nenään, koska usein se ei tilannetta pelasta, pahentaa vain".

Kirjan perusajatuksena on se, että elämäsi avaimet ovat omissa käsissäsi. On sinun valinnastasi kiinni, miten suhtaudut asioihin. Näetkö aina kaiken surkeuden vai myös positiivisia puolia. Jumitutko tunteisiin vai osaatko mennä eteenpäin. Elätkö pelosta käsin vai rakkaudesta käsin. Löytyykö ilo arjesta vai vain ulkomaan matkalta.

Olen tykännyt lukea kirjaa. Onko kirja sinulle tuttu?

Kirja on saatu arvostelukappaleeksi kustantamosta, Readme.fi:sta.

Parenting Happiness - seminaarin antia

Olin lauantaina Parenting Happiness - seminaarissa. Seminaari oli niin antoisa, että ajattelin kirjoitella siitä muutaman ajatuksen tänne blogiini. Seminaari sai alkunsa siitä, kun Makke Leppänen ja Melissa Georgiou olivat alkaneet etsiä seminaaria, missä voisi pohtia omaa vanhemmuuttaan ja parisuhdettaan eikä sellaista löytynyt. He päättivät järjestää seminaarin, jossa saisi arjen vinkkejä vanhemmuuden hulluun maailmaan. Päivään sisältyi luentojen lisäsi kaksi lyhyttä mindfulness-harjoitusta.

Päivän aloitti Makke Leppänen puhumalla vanhemmuuden pimeistä puolista ja oikeanlaisen asenteen kasvattamisesta. Makke kertoi rohkeasti omista "epäonnistumisistaan" vanhempana (ja niistähän meillä kaikilla on kokemusta - kaikki eivät vaan uskalla sanoa niitä asioita ääneen). Maken osuudessa  tuli esille, miten stressi ja väsymys vaikuttaa ajatteluun ja miten käyttäytyminen muuttuu stressin alla. Vahvuudet voivat paineiden alla kääntyä heikkouksiksi. Makke puhui myös siitä, miten Suomessa on yleistä ego-orientaatio. Ihmiset miettivät, näyttävätkö he fiksulta tai enhän vaan epäonnistunut tai näyttänyt tyhmältä. Tästä olisi hyvä päästä haasteorientaaitoon: kuinka hyvin suoriuduin suhteessa kykyihihi. Mitä opin tilanteesta?

Maaret Kallion teemana oli "Mission possible: Pitkä onnellinen ja roihahteleva parisuhde". Mistä rakentuvat ne parisuhteet, jotka kestävät ja joissa selvitään vaikeista ajoista taas takaisin jaloilleen. Miten mennä myrskyissä kohti ja läpi ja löytää uudelleen silta ja yhteys toiseen. Kaikissa suhteissa tulee katkoksia, mutta keskeistä on se, miten luoda uudelleen yhteys toiseen. Tämä pätee niin parisuhteeseen kuin myös suhteeseen lapsen kanssa. Vanhemmuudessa sillan ja yhteyden rakentaminen on vanhemman vastuulla, parisuhteessa molempien vastuulla.

Jarkko Rantanen puhui teemalla "Vanhemmuus - tunnetaitojen korkeakoulu". Jarkko aloitti luennon kuvaamalla maailman suurinta kuilua, mikä on tietämisen ja tekemisen välillä. Kuinka usein onkin niin, että tietää, miten tilanteessa pitäisi toimia, mutta käytännössä toimiikin juuri päinvastoin. Luennolta sai konkreettisia vinkkejä miten toimia lapsen raivokohtauksen hetkellä. Se ei ole hetki, jolloin kannattaa toimia järjen tasolla ("miksi sinä nyt noin teit, enkös ole sanonut jo kymmenen kertaa...") vaan olla sanomatta mitään ja ottaa kiukku vastaan. Lapselle on tärkeää nimetä tunteita, sekä omia että lapsen. Näin lapset saavat tunnesanastoa käyttöönsä. Jarkko kysyi luennolla hyvän kysymyksen: Millaisia lapsia haluamme kasvattaa? Tottelevaisia, auktoriteettiuskoisia vai itsenäisesti ajattelevia?  Luennolla käytiin myös läpi vanhemmuuden tunteita ja saatiin ajatuksia siihen, miten hallita omia tunteita vanhempana. Keskeistä on osata pysähtyä ja hengittää, hengittää ja hengittää. Rauhoittaa itsensä. Tärkeää on myös sen muistaminen, etteivät lapset ole hankalia tahallaan. Lapsen aivot ovat vielä kehittymässä, eivätkä he voi hallita tunteitaan. Ajan myötä lapset kasvavat  ja tunne-elämä tasoittuu.

Joni Jaakkola puhui siitä, miten oman hyvinvoinnin voi saada arjen prioriteetiksi. Joni painotti sitä, että elämässä voi olla vain yksi prioriteetti kerrallaan. Samalla kertaa ei voi olla prioriteetteina työ, perhe ja oma terveys. Kalenteri näyttää, mihin käytät oikeasti eniten aikaa tällä hetkellä. Vasta kun tekee vähemmän turhempaa, tekee enemmän parempaa. Mitkä ovat elämässä niitä asioita, jotka teet ja mitä et vain tee enää. Joni Jaakkola toi luennolla esille, että suomalaiset katsovat keskimäärin televisiota 27 tuntia viikossa, mutta omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen voi olla vaikea löytää aikaa. Luennolla muistutettiin myös, että kehosi on ainoa paikka, missä elät koko elämäsi. Miten huolehdit kehostasi?

Päivän päätteeksi Ville Ojanen puhui lapsen ja aikuisen sosiaalisista aivoista. Mitä ihmisen sosiaalisista aivoista tiedetään, mikä merkitys tiedolla on vanhemmuuden kannalta ja miten aivojaan kannattaa käyttää. Luennolla keskeiseksi asiaksi nousi yhteyden rakentaminen. Kohtaamisen laatu on ratkaisevaa. Lapsen pitää tulla kuulluksi ja nähdyksi sellaisena kuin hän on. Opimme toistojen kautta ja aivot kykenevät muuttumaan. Kun toistat jotain asiaa tarpeeksi, aivot muuttuvat uuteen suuntaan. Kannattaa siis valita tarkasti, mitä asioita lähtee toistamaan elämässä ja vanhemmuudessa. Aivot ovat lähtökohtaisesti suuntautuneet enemmän negatiiviseen kuin positiiviseen, mutta tietoisilla valinnoilla (esim. kiitollisuuden harjoittaminen) aivoja voi suunnata enemmän positiiviseen suuntaan.

Päivän keskeisiksi asioiksi nousivat yhteyden rakentaminen lapseen ja puolisoon, läsnäoleva ja arvostava kohtaaminen ja tunnetaitoinen vanhemmuus / ihmisyys. Kaikki luennoitsijat korostivat, että vanhemman on tärkeää pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan. Päivässä korostui myös inhimillinen vanhemmuus. Kukaan ei ole täydellinen, teorian ja käytännön kuilu on välillä suuri, mutta vanhemmuus on siitä armollista, että aina tulee eteen uusia tilanteita, joissa voi toimia toisin.

Mindfulnessin hyödyt vanhemmuudessa

Mindfulness on tietoista läsnäoloa, pysähtymistä tähän hetkeen. Mindfulnessissa on kyse mielemme, ajatustemme sekä tunteidemme rauhoittamisesta erilaisin yksinkertaisin harjoituksin. Mitä hyötyä mindfulnessista voi olla vanhemmuudessa?

Mindfulness on olemista tässä hetkessä, ei murehtimista, eikä sen ennakointia, mitä ei tapahdu tai mitä seuraavaksi tapahtuu. Hyväksytään asiat sellaisina kuin ne ovat. Mielemme on aika lailla jatkuvasti omassa päässämme. Se kritisoi, huolehtii, arvostelee, kategorisoi. On tärkeää muistaa, ettet ole sama kuin ajatuksesi. Vaikka ajatusmylly päässäsi suoltaa, että "en osaa tätä, en opi tätä koskaan, olen huono vanhempi", näitä ajatuksia ei tarvitse uskoa. Älä myöskään usko, ettei lapsi voisi oppia uutta ja kehittää omia luonteenpiirteitään.

Vanhemmuudessa tulee eteen paljon stressaavia tilanteita. Asiat eivät suju siten kuin itse vanhempana toivoisi. Läheisissä ihmissuhteissamme olemme taipuvaisia reagoimaan enemmän puolustuksellisesti kuin tietoisesti. Monet reagoivat automaattisesti ärsykkeeseen. Mindfulness auttaa huomaamaan, mitä itsessä tapahtuu: "ahaa, minussa on herännyt ärsyyntymisen tunne". Mindfulness auttaa rakentavampaan toimintatapaan kuin vaikkapa lapselle huutamiseen tai ovien paiskomiseen. Tiedostettuna toimintatapa lähtee tilanteesta eikä automaatiosta. Mindfulness auttaa vapautumaan vanhoista totutuista ajatus- ja reaktiomalleista.

Vanhemman on mahdotonta ottaa vastaan lapsen tunteita, jos omat lapsuuden tunnelukot ovat vielä läpikäymättä ja irtipäästämättä. Miksi reagoin, mihin reagoin, miten reagoin? Kenelle tunteeni on oikeasti osoitettu? Vastuu tunteista on aina tuntevalla ihmisellä - kenellekään ei ulkopuolinen voi aiheuttaa mitään tunnetta. Toki tunteen syntymiseen voi olla toinen osapuoli osallisena. Mindfulness auttaa tunnistamaan sekä omia että lapsen tunteita.

Kun vanhemmat toteuttavat mindfulness-vanhemmuusmallia, he toteuttavat vanhemmuuttaan rauhallisemmin ja johdonmukaisemmin, he edistävät hoivaavaa ja lämmintä aikuinen-lapsi-suhdetta ja edistävät myös myönteistä suhtautumista, luottamusta ja tunteiden jakamista.

Tietoinen, hyväksyvä läsnäolo on yksi keino edistää turvallisen kiintymyssuhteen syntymistä. Hyväksyvä asennoituminen auttaa vanhempia käsittelemään kutakin tilannetta ottaen huomioon lapsen tarpeet sekä samalla säätelemällä omaa käyttäytymistään ja valitsemaan toimintatapansa viisaasti.

Mindfulness antaa keinoja läsnäoloon ja vanhemmuudesta nauttimiseen. Monet vanhemmat kokevat riittämättömyyden tunnetta ja tekevät kaikkensa ollakseen hyviä vanhempia. Vanhemmuudesta tulee helposti suorittamista. Suorittaminen voi siirtyä lapsiin ellei asiaa tule miettineeksi ja tiedostaneeksi.

On myös hyvä miettiä, mitä voin oppia itsestäni lapsen kautta? Mitä asioita lapsi tuo eteeni? Vanhemmuus on peili, josta näemme niin hyvät kuin huonotkin puolemme.

Tietoinen suhtautuminen alkaa myötätuntoisella suhtautumisella itseemme. Oppimalla suhtautumaan lempeämmin omaan sisäiseen rakkauteemme, sisäisen kriitikon valta alkaa vähetä. Mindfulness-harjoitusten avulla voi antaa myös rakkautta itselle. Ja kun antaa rakkautta itselle, sitä voi antaa myös muille. Muista pitää huolta itsestäsi ja olla lempeä itsellesi!

Järjestän tammi-helmikuussa Vantaalla Tikkurilassa neljän sunnuntai-iltapäivän Mindfulness-kurssin vanhemmille. Lisätietoa kurssista voi lukea täältä.

(Tämä teksti on julkaistu alun perin yritykseni blogissa 11.6.2015)