Hetkessä: Brain Relief - hoidossa

Minä käyn paljon erilaisissa kehohoidoissa. Saadakseni yhteyttä kehooni ja itseeni, rentoutuakseni, saadakseni helpotusta niskajumeihin ja lihasjännityksiin. Ja koska on vaan niin ihanaa, kun joku koskettaa ja hellii kehoa.

Kesällä bongasin ensimmäistä kertaa Brain Relief - hoidon ja tuli olo, että tuota hoitoa haluan kokeilla. Lopulta ensimmäinen hoitokertani meni joulukuun alkuun asti.

Brain Relief - kosketushoito on kehitetty Suomessa. Hoito on yhdistelmä aasialaisia ja suomalaisia kosketus- ja energiahoitotekniikoita ja uusia oivalluksia. Hoito kohdistuu päähän, kasvoihin, niskan ja hartian seutuun, käsiin ja jalkoihin. Hoito-otteisiin kuuluvat painallukset, venytykset, pyörittävät ja pöyhivät otteet. Hoidon aikana asiakas on selällään.

Olin ensimmäisessä hoidossani joulukuun alussa ja se oli lauantai. Aamupäivällä olin laitellut joulukoristeita esille ja kun olin matkalla hoitoon, muistan ajatelleeni, että "hitsi kun tämä hoitokin on varattuna, olisi ollut niin paljon tekemistä". Heti, kun pääsin makaamaan selälleni hoitopöydälle, tiesin, että juuri tätä mieleni ja kehoni tarvitsee. Pysähtymistä. Rauhoittumista.

Hoito oli todella rentouttava. Taustalla soi musiikki ja minä makasin silmät kiinni hoitopöydällä ja hoitaja käsitteli miellyttävillä otteilla kehoani. Pääsin nopeasti superrentoon olotilaan. Hoidon jälkeen oloni oli rento, rauhallinen ja vähän pöllästynyt, sen verran syvän rentouden tilan saavutin. Aion mennä jatkossakin Brain Relief - hoitoon, sen verran hyvä kokemus minulla jäi hoidosta.

Oletko sinä kokeillut Brain Relief - hoitoa? Minä olen käynyt paljon erilaisissa kehohoidossa ja intialaisesta päähieronnasta löydän yhtäläisyyttä tähän hoitoon.

Tämä postaus kuuluu Hetkessä - postaussarjaan. Hetki on itselleni voimavaroja, iloa ja hyvinvointia arkeen tuova juttu.

Seuraa blogiani myös facebookissa!

Miten tukea lasta rentoutumaan?

Silmilleni on vähän väliä pompannut uutisia lasten levottomuudesta. Lasten levottomuus on lisääntynyt. Maailma ympärillämme on nopeatempoisempi ja virikekylläisempi kuin koskaan.Toimintaterapeuttina työskentelevä ystäväni kertoi, että toimintaterapiaan tulee koko ajan enemmän lapsia, joille on todella vaikea rauhoittua arviointi- tai toimintaterapiahetkeen. Jo pienten lasten elämä voi olla aika hektistä eikä lapsia välttämättä osata tukea rauhoittumaan ja rentoutumaan. Suurin osa lapsista osaa säheltää ja riehua, mutta rauhoittumisen taidot ovat opittavissa oleva taito, joita jokainen lapsi ei osaa automaattisesti. Siksi aikuisen olisi hyvä tukea lapsen rentoutumistaitoja.

Olenkin iloinen, että lapsen rauhoittumistaitoihin on alettu kiinnittää huomiota. On kouluja ja päiväkoteja, joissa lapsille opetetaan esimerkiksi tietoisuustaitoja (mindfulnessia) ja tunnetaitoja. On tullut myös kirjoja ja cd-levyjä, joiden tavoitteena on tukea lapsen rentoutumista. Yksi tällainen cd-levy on Ceeston julkaisema Rentoutusharjoituksia lapsille, jonka sain arvostelukappaleeksi.

Rentoutusharjoituksia lapsille cd-levyllä on 8 rentoutusta. Ne kaikki ovat lyhyitä ja lapsen maailmaan sopivia. Harjoitusten avulla lapset voivat oppia rentoutumaan, rauhoittumaan ja keskittymään paremmin sekä nukkumaan levollisemmin. Harjoitukset voivat auttaa lasta myös hallitsemaan tunteitaan. Cd:n harjoituksia voivat käyttää niin päiväkodit, koulut kuin perheetkin. Harjoitteet on suunniteltu 4-12-vuotiaille lapsille.

Harjoituksissa hengitellään sisään pilven pehmeyttä, kuvitellaan että on kesä ja ollaan meritähtiä rannalla, ravistellaan kättä ja sanotaan sille "hei käsi", ja kuvitellaan itsemme raaoiksi spageteiksi, jotka alkavat kypsyä kattilassa lämpimässä vedessä ja kaikki jäykkyys häviää kehosta. Unimaailma - rentoutus sopii hyvin ennen nukkumaanmenoa tehtäväksi. Siinä vieraillaan hiljaisen rauhan paikassa. Kaikissa harjoituksissa opetellaan syvään hengittämistä, mikä onkin tärkeä taito kehon ja mielen rauhoittamisessa.

Koen tosi tärkeäksi rentoutumis- ja rauhoittumistaitojen opettamisen lapsille. Tämä cd-levy on yksi hyvä tuki rentoutumistaitoja opetellessa.

Hetkessä: Yin joogassa

Minä olen käynyt erittäin satunnaisesti joogassa. Esikoista odottaessa kävin raskausajan joogassa. Sen jälkeen meni useampi vuosi jolloin en käynyt joogassa. Nyt olen viime vuosina kurssien tai retriittien aikana saanut tutustua erilaisiin joogalajeihin. Kokeilin kerran astangajoogaa ja sen kokeilun perusteella tuli olo, ettei se ole minun juttuni. Reilu kaksi vuotta sitten olin yin joogan tutustumistunnilla ja silloin mieleeni jäi elämään ajatus siitä, että tätä olisi kiva kokeilla vielä lisää. Ehkä harrastaa jopa säännöllisesti.

Syksyllä huomasin, että lähellämme alkoi yin joogatunnit, mutta harmillisesti ne olivat juuri maanantaisin, joka oli minun työiltani. Nyt kun maanantaityöni ovat ohi, pääsin mukaan. Kauden viimeiselle tunnille. Oli ihanaa levittää joogamatto lattialle, käydä siihen istumaan, kuunnella rauhalista musiikkia ja fiilistellä tilassa palavia kynttilöitä.

Yin jooga on rauhallista, paikalla oloon keskittyvää joogaa, jossa avataan paljon alaselän ja lantion aluetta. Yin joogaharjoituksessa keskitytään oman kehon tuntemusten kuunteluun ja hengityksen tarkkailuun. Yin jooga on meditatiivinen ja hidastempoinen harjoitus, se on vastakohta sille kaikelle suorittamiselle, jota monen arki on. Yinin asennot ovat hyvin avaavia ja pitkiä. Joskus 3-4 vuotta sitten olisin varmaan ajatellut, että aivan liian rauhallinen ja hidas tunti, tämähän ei ole tarpeeksi tehokasta. Nyt yin jooga on juuri täydellisen sopivaa minulle.

Itselleni on mindfulnessin kautta tuttua hengityksen tarkkailu ja keskittyminen tähän hetkeen. Tuntui, että olin joogatunnin ajan hyvin vahvasti läsnä siinä hetkessä. Nautin. Ohjaaja oli hyvin lempeä ja korosti koko tunnin ajan oman hyvinvoinnin ja omien rajojen tunnustelun tärkeyttä. Ei ole tarkoitus, että liikkeet sattuvat tai että kehonosissa pistelee. Erityisesti jäi mieleeni hänen sanansa: Sisäänhengityksen yhteydessä voit sanoa: "Minä" ja uloshengityksen yhteydessä "riitän". Näitä hoin vielä kotimatkallakin kävellessäni viimassa kotiin. Minä riitän. Minä olen tarpeeksi.

Innostuin sen verran paljon yin joogasta, että ostin itselleni 10 kerran kortin. Heti tammikuun alussa pääsen seuraavalle tunnille. Sama ohjaaja pitää myös slow vinyasa - joogaa, ehkä kokeilen joku maanantai sitä.

Onko sinulle jooga tuttua?

Hetkessä: Tiibetiläinen äänimaljahoito

Pääsin kokeilemaan tiibetiläistä äänimaljahoitoa. Tuttavani Terhi on käynyt tiibetiläisen äänimaljahoidon koulutuksen ja hän halusi tehdä minulle harjoitushoidon.

Hoidon aikana olin hierontapöydällä sekä vatsallani että selälläni. Äänimaljoja soitettiin sekä kehoni ulkopuolella että sen päällä. Äänikulho oli eri paikoissa kehoni päällä  ja Terhi napautti kevyesti kulhoa / kulhoja. Äänimaljahoito kesti tunnin.

Äänimaljat tuottavat luonnollisia värähteleviä ylä-ääniä, jotka voimme tuntea ja aistia kehossamme. Hoidon vaikutus perustuu myötävärähtelyyn eli resonanssiin sekä ääniaaltoihin. Sanotaan, että äänimaljan värähtelyt yltävät sinne, minne hoitajan sormet eivät yllä.

Kokemus oli äärimmäisen rentouttava. Kun menin hoitoon, minulla oli pieni päänsärky. Päänsärky hävisi jo ensimmäisen puolituntisen aikana pois. Hoidon tehnyt Terhi kertoi, että äänimaljahoito rentouttaa niin hyvin, että se vastaa muutaman tunnin syvää unta. Siltä se tuntuikin. Voin suositella äänimaljahoitoa kaikille, jotka haluavat rentouttavan hoitokokemuksen ja myös kaikille niille, jotka haluavat kokeilla jotain uutta.

Hoidon teki Terhi Tamminen, jolla on Terhin Helmi - niminen yritys. Terhi tekee niin klassista hierontaa (myös raskaana oleville), intialaista päähierontaa, vauvahierontaa kuin näitä äänimaljahoitojakin. Terhin hoitoja on saatavilla Espoossa ja Helsingissä.

ps. Olen aiemmin kirjoittanut rumpurentoutuksesta, joka myös perustuu äänivärähtelyyn

Hetkessä: Rumpurentoutus

Minulla on ollut satuhierontaohjaajakoulutuksen  yhteydessä ilo päästä kokeilemaan uusia asioita. Viime keväänä sain väritulkinnan yhdeltä kurssilaiselta, viikko sitten saimme ryhmänä ihanan rumpurentoutuksen.

Rumpurentoutus tehtiin shamaanirummulla, jossa on hyvin pehmeä ääni. Makasimme patjojen päällä silmät kiinni. Alussa meille kerrottiin lyhyesti rentoutuksesta ja saimme tehdä lyhyen mielikuvamatkan, sen jälkeen loppuosuus hoidettiin pelkällä rummulla.

Rumpurentoutuksen ohjaaja rummutti rummullaan välillä hiljemmin, välillä kovemmin. Hän kulki ympärillämme ja lisäksi hän kävi jokaisen luona ja kulki rummun kanssa varpaista päähän ja takaisin varpaisiin.

Kokemus oli todella rentouttava. Tuntui, että pääsin hyvin nopeasti rentoutuneeseen olotilaan. Tuntui, että rummun värähtely "hieroi" koko kehoa. Käydessäni illalla nukkumaan tunsin edelleenkin rummun äänivärähtelyn kehossani.

Rumpurentoutus oli hyvin rentouttava ja miellyttävä kokemus. Suosittelen kokeilemaan, jos siihen tulee joskus mahdollisuus. Itse en ollut edes kuullut rumpurentoutuksesta ennen tätä. Minä olen jo parin vuoden ajan haaveillut pääseväni sointukylpyyn. Luulen, että pitäisin myös siitä.

Mikä on sinulle sopivin tapa rentoutumiseen? Oletko kokeillut rumpurentoutusta tai sointukylpyä?

Hetkessä: Hermoratahieronta

Kävin reilu viikko sitten hermoratahieronnasa. Olen käynyt pari kertaa aiemmin hermoratahieronnassa, joskus ehkä 15 vuotta sitten. Silloin kävin hoidossa migreenini takia. Nyt kiinnostuin asiasta uudelleen, kun huomasin että lähellämme työskentelee hermoratahieroja, jolla on vastaanotto kotonaan. Tällä kertaa hain lähinnä rentoutusta hermoratahieronnasta. Ja  helpotusta niska-hartiaseudun jumeihin.

Hermoratahieronnassa hoidetaan koko kehoa päästä varpaisiin. Hermoratahieronnassa hoidetaan pitkittäiset ja poikittaiset hermoradat sekä aivo- ja selkäydinhermot. Hoito tehdään peukaloilla ja sormenpäillä painellen ja pyöritellen. Hoito on rentouttava, lempeä ja kivuton. Yksi hoitokerta kestää 1.5-2 tuntia ja sen aikaan ollaan sekä selällään että vatsallaan.

Hermoratahieronnassa hoidetaan syytä, mistä oireet, vaiva tai sairaus johtuvat. Hermoratahieronnasta voi saada apua esimerkiksi unettomuuteen, päänsärkyyn, selkäkipuihin, lihaskireyteen, huimaukseen tai neurologisiin sairauksiin.

Millainen kokemus hermoratahieronta oli minulle? Alussa minulle kerrottiin lyhyesti hermoratahieronnasta ja sen jälkeen minua hoidettiin ensin selällään ja myöhemmin myös vatsallaan. Tilassa soi rauhallinen musiikki koko ajan. Hoitaja teki aika nopeita, mutta lempeitä pyörittely- ja paineluliikkeitä kehon eri puolille. Hermoratahieronta kesti minun kohdallani tasan 2 tuntia. Olisin päässyt muuten täydelliseen rentoutumisen tilaan ellei tilassa olisi kännykkä surissut kolmea kertaa. Ehdin miettiä, yrittääkö joku tavoittaa minua koko ajan, mutta jossain vaiheessa tulin siihen tulokseen, että minun kännykkäni värisee eri tavoin, surina ei kuulu minun laukustani.  Tuo kännykän surina monta kertaa sai aivoni joka kerta aktivoitumaan ja näin ihan täydellinen rentoutumisen tila jäi saavuttamatta. Hoidon jälkeen olo oli kuitenkin rento ja hyvä ja kävin aika hitailla kierroksilla loppupäivän. Sain suosituksen juoda paljon vettä illan aikana (ja näin teinkin - sillä seurauksella, että kävin vessassa sitten läpi koko seuraavan yön). Voin jatkossakin ajatella meneväni hermoratahierontaan.

Aikaisemmin olen kirjoittanut kokemuksiani Rosen-terapiasta, Intialaisesta päähieronnasta ja vyöhyketerapiasta. Ja olenhan minä kirjoittanut myös ihan tavallisesta hieronnasta.

Tämä postaus kuuluu Hetkessä - postausarjaan, jossa kirjoitan arkeen iloa tuovista asioista. Sellaisista asioista, jotka tuovat voimaa ja hyvinvointia.

Äiti, mikä auttaa unen tuloon?

Meillä on tänä keväänä oltu muutaman kerran tilanteessa, että kuopuksen on ollut vaikea saada iltaisin unta. Monesti näissä illoissa on ollut jotain ekstraa, olemme tulleet aika myöhään kotiin, iltatoimet ovat jääneet tavallista lyhyemmiksi ja kuopus alkaa jo valmiiksi hätääntyä, että uni ei tule. Eikä se uni sitten ole helpolla tullut. Kuopus makaa sängyssä silmät auki, ravaa vessassa, hätääntyy siitä ettei uni tule ja lopulta itkeä tihrustaa. "Äiti, mikä auttaa unen tuloon" hän kyselee minulta. Olen hankalina hetkinä ollut kuopuksen vieressä ja olemme yhdessä hengitelleet syvään sisään ja ulos. Olen yrittänyt opettaa, kuinka ajatukset voi siirtää päästä kehon aistimuksiin.

Luennoin itse pienten lasten uniasioista ja huomaan, että omien kouluikäisten lasten kohdalla pätee moni sama asia kuin pienempienkin lasten kanssa. Säännölliset ja toistuvat iltarutiinit ovat tärkeitä. Turvallinen ja rauhallinen tunneilmapiiri. Iltasatu ja se, että sille on aikaa tarpeeksi. Meillä on usein käytössä myös satuhieronta iltaisin.

Valmistellessani luentoa taaperoiden ja leikki-ikäisten uniasioista etsin tietoa siitä, miten lasten rauhoittumista ja rentoutumista voi tukea. Löysin cd-levyn "Rentoutusharjoituksia leikki-ikäisille" ja sain sen esittelykappaleeksi luennoilleni. Olen sitä kuunnellut nyt kuopuksemme kanssa. Cd-levyllä on viisi lyhyttä rentoutumistarinaa. Aiheina ovat esimerkiksi Pikkupupu rentoutuu, Pikkusiilin päiväuni ja Unen taikahöyhen -nukahtamisloru. Lyhyet rentoustarinat auttavat rauhoittumaan ja opettavat nauttimaan omista pienistä lepohetkistä. Rentoutumisen taito on lapsen lahja, jonka vaaliminen antaa eväitä hyvään kasvuun, lepoon ja uneen.

Meillä jatkuu cd-levyn kuuntelu. Lisäksi pidämme huolen siitä, että illat ovat mahdollisimman paljon samanlaisina toistuvia ja iltasadulle on aikaa. Otan myös mindfulness-harjoituksia käyttöön kuopuksen kanssa. Jotta hän saisi keinoja rauhoittumiseen ja rentoutumiseen ja jotta uni tulisi helposti.

Onko teidän lapsillanne ollut nukahtamisvaikeuksia? Mikä teillä on auttanut unen tuloon?

ps. Olen yritykseni blogiin kirjoittanut tekstin Satuhieronta auttaa lasta nukahtamaan, josta saattaa saada ideoita leikki-ikäisen ja kouluikäisen lapsen nukahtamispulmiin. Aikuisten unettomuuteen saattaa löytyä apua tästä blogitekstistä: Susan Pihl - Anna-Mari Aronen: Unen taidot

Satuhierontatunteja ympäri Suomea

Satuhieronta on rentoutumista ja rauhoittumista ilon ja leikin kautta. Satuhierontatunneilla pääsee löytöretkeilemään lapsen kanssa satujen ja myönteisen kosketuksen polulle. Se on satujen ja mielikuvien yhdistämistä kosketukseen ja kevyeen hierontaan. Satuhieronta on läsnäolevaa vuorovaikutusta ja lapsen itsetunnon tukemista. Satuhieronta mahdollistaa jakamattoman huomion hetkiä ja nähdyksi tulemista.

Tällä lapsilähtöisellä ja luovalla menetelmällä on myönteisiä vaikutuksia niin lasten kuin aikuistenkin hyvinvointiin. Satuhieronnassa yhdistyy kaksi lapsen kasvun ja kehityksen kannalta oleellista asiaa: satu ja hyvä kosketus.

 

Satuhieronnan ydinasioita:

Olet arvokas ja tärkeä.

Minulla on aikaa sinulle.

Olen tässä sinua varten.

 

Satuhierontatunteja on alkamassa ihan ympäri Suomea talven ja kevään 2015 aikana. Tiedot alkavista kursseista tulevat Satuhierontatunnit - nettisivulle. Suosittelen lämpimästi satuhierontaan osallistumista, se on ihanaa ja voimauttavaa sekä lapsille että aikuisille. Minulla on tulossa satuhierontatunteja sekä pelkästään vanhemmille että lapsille ja vanhemmille yhdessä. Tiedot minun kursseistani löytyy täältä. 

Olen aiemmin kirjoittanut  Satuhierontakirjasta. Se on ihana! Kasvun Taika - blogissani on kirjoitukset Vanhemmille suunnatuista satuhierontatunneista ja Satuhierontatunneista lapsille ja vanhemmille

Voimavarat vanhemmuudessa

Pidin lauantaina Kalliolan opistossa "Rentoutumispäivän vanhemmille". Päivän aikana puhuimme voimavaroista, hyvinvoinnista, itsemyötätunnosta, omasta itsestä huolehtimisesta, tahdonvoimasta ja teimme tietoisen läsnäolon- ja rentoutumisharjoituksia.

Päivästä muodostui terapeuttinen monessa mielessä. Jotkut vanhemmat sanoivat, että ensimmäistä kertaa kuulivat jonkun toisen vanhemman sanovan, että on väsynyt. Ettei kaikki lapsiperhearki olekaan kiiltokuvaa. Että muillakin perheillä on pulmia.

Monelle vanhemmalle tuntuu olevan vaikeaa muistaa, että myös omasta itsestä on hyvä pitää huolta. Lapsista pidetään huolta kympin (tai jopa yli sen) arvoisesti, mutta oma itse jää tärkeysjärjestyksessä viimeiselle sijalle. Jos jää aikaa, kun ensin on huolehdittu perhe-elämästä, työstä, lapsen harrastuksista ja vanhempaintoimikunnista, vanhenevista vanhemmista ja muista velvollisuuksista. Sitten jos jää aikaa, voin huolehtia itsestäni. Mutta miten? Kaikille ei muistu edes mieleen, mitä oli olla ihan oma itsensä ennen lapsia. Mistä minä pidinkään, mikä tuotti minulle nautintoa. Mitä voisin nyt tehdä, vaikka minulla onkin lapsia. Moni vanhempi totesi, että oma elämänpiiri on kovin kapea. Minä itse ja oma hyvinvointi on täysin unohduksissa. Ja onko edes sallittua unelmoida jostakin tai toivoa itselle jotain hyvää, kun lapsellehan se hyvä pitäisi toivoa.

 Lähtökohtiani tällä päivälle oli seuraavat ajatukset:

* et voi olla hyvä muille, jos et ole hyvä itsellesi
* se lisääntyy, mihin huomio kiinnittyy
* itsestä huolehtiminen ei ole ketään vastaan
* vanhemman hyvinvoinnista kulkee suora napanuora lapsen hyvinvointiin
* hyvinvoivat vanhemmat kasvattavat hyvinvoivia lapsia
* paras lahja lapselle on elämästään iloitseva vanhempi

Yleistä vanhemmuudessa tuntuu olevan itsensä syyllistäminen ja sättiminen hyvin pienistä asioista. Taaskin tuli sanottua lapselle pahasti siinä tilanteessa enkä ollut ihan satakympillä läsnä. Kehotin kurssilaisia miettimään viisi hyvää ominaisuutta itsestään vanhempana ja osalle tämä oli tosi vaikea tehtävä. He sanoivat, että osaisivat nimetä nopeasti 20 huonoa ominaisuutta, mutta että hyviä...ei niitä oikein löydy.

Mietimme, millä konstein arjesta saisi helpompaa ja miten arjen keskeltä löytäisi aikaa itselle. Osa käyttää siivoojaa, osa suunnittelee viikon ruokalistan etukäteen ja näin aikaa ja aivokapasiteettia jää muuhunkin kuin ruuan miettimiseen. Totesimme, että toimivat rutiinit ovat tärkeitä sekä lapselle että aikuiselle. Mutta mistä löytää aikaa itselle ja omille tarpeille? Pitäisikö nekin laittaa näkyvin kalenteriin etteivät ne unohdu?

Työtapana kurssilla oli valmentava työote eli haastoin kurssilaiset miettimään omaa elämäntilannettaan ratkaisukeskeisten kysymysten kautta. Lisäksi keskustelimme monista teemoista, esim. omista arvoista vanhempana, miltä tuntuu tuottaa pettymys lapselle ja myös siitä, omistautuvatko monet vanhemmat liikaakin vain lapsilleen ja heidän tarpeilleen unohtaen täysin oman itsensä ja omat tarpeensa. Ja sitten on tietenkin se toinen äärilaita, että ei huolehdita lasten tarpeista vaan vain omista. Keskustelua olisi riittänyt paljonkin. Keskustelujen ja teorian lisäksi teimme sekä pidempiä että lyhyempiä tietoisen läsnäolon ja rentoutumisen harjoituksia.

Moni kurssilainen tuntui saavan ajateltavaa kurssin kautta. Toivon, että kurssilaiset pääsivät yksi tai kaksi porrasta eteenpäin kurssin aikana ja askelmat voivat jatkua kotona. Yksi kurssilainen sanoikin, että hän pitää kotona perhepalaverin ja puhuu miehellekin kurssin herättämistä ajatuksista.

Yleinen mielipide tuntui olevan, että tällainen kurssi on tärkeä vanhemmille. Kurssilaisilta saatu palaute oli hyvää. "Ihanan tärkeä ja loistava kurssi", "Rentoutumisharjoitukset olivat hyviä ja niitä oli runsaasti erilaisia",
"Kurssilla oli kivasti sekä teoriaa, keskusteluja että rentoutumisharjoituksia"


Kevätkaudella 2015 Rentoutumispäivä vanhemmille on Kalliolan opistossa la 7.2. Pidän päivän myös Tanssistudio Sahramissa Tikkurilassa su 8.3.
Samainen kurssi on nimellä Voimavaroja vanhemmuuteen Espoon työväenopistossa la 31.1. ja Järvenpään opistossa kahtena maanantai-iltana, ma 2.2. ja ma 9.2. Tulevan kevään kurssitietoja päivitetään parhaillaan myös Kasvun Taian nettisivuille.

Susan Pihl - Anna-Mari Aronen: Unen taidot

Luin Susan Pihlin ja Anna-Mari Arosen kirjan Unen taidot. Takakannessa luvataan, että kirjan avulla voit voittaa unettomuuden ja uniongelmat ilman lääkkeitä. Voit oppia vapautumaan nukkumista vaikeuttavista elämänmalleista, voit oppia uusia itsetuntoa ja elämänhallintaa lisääviä toimintatapoja ja luot mieleesi tyyneyttä, lempeyttä ja joustavuutta ja tätä kautta voit saavuttaa hyvän unen.

Unen taidot keskittyy unettomuuden lääkkeettömään hoitoon. Sen ohjeet ja harjoitukset pohjautuvat kognitiiviseen psykoterapiaan ja tietoisen läsnäolon menetelmiin.

Millaisia vinkkejä kirjasta saa unettomuuteen?  Liikuntaa, säännöllistä päivärytmiä (ei päiväunia), sänkyyn pitäisi mennä vasta kun on uninen (ei siis pelkästään väsynyt),  terveellistä ruokaa, mindfulness- ja rentoutumisharjoituksia pitkin päivää (ei vain silloin kun makaa unettomana sängyssä). Vaivalloista, mutta uniterapeuttien kokemusten mukaan palkitsevaa, on vartin sääntö. Jos uni ei tule viidentoista minuutin jälkeen, niin nouse ylös sängystä ja tee jotain rauhallista. Mene takaisin sänkyyn vasta kun on unelias olo. Ja uudestaan ylös, jos edelleenkään vartin sisällä et saa unta.

Uneton pyörii sängyssä negatiivisten ajatusten kehässä. Ajatukset on käännettävä positiivisiksi. "Miksi kaikki muut pystyvät nukkumaan?" –tuskittelun voi kääntää toteamukseksi: "Jopa yhdellä viidestä aikuisesta on unettomuutta". Tai ajatuksen: "En selviydy huomisesta, jos en nyt nuku" voi muuttaa myönteiseksi ajatukseksi: "Saatan olla huomenna väsynyt, mutta olen selviytynyt väsyneenä ennenkin ja pärjään kyllä pari päivää pienellä unimäärällä."

Mielestäni kirjasta saa vinkkejä paljon muuhunkin kuin unettomuuteen. Kirjasta saa vinkkejä mielen hallinnan  harjoituksiin, tietoiseen läsnäoloon, tunteiden ja ajatusten säätelyyn, uskomus- ja ajatusmalleihin. Kirjasta saa keinoja ajatusten, tunteiden ja ydinuskomusten käsittelyyn. Kuten myös päivittäisiin vahvistuslauseisiin, joilla voi voimauttaa itseään.

Olen rauhallinen ja luottavainen.

Rakastan itseäni ja hyväksyn täysin itseni.

Olen elämäni voima ja auktoriteetti.

Tänään on hyvä päivä - tänään on minun päiväni.

Kirjassa käsitellään myös omaa arvomaailmaa, joita voi miettiä esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla:

Mitkä asiat ovat sinulle elämässäsi oikeasti tärkeitä?

Millaista elämää haluaisit elää?

Minulla on unentaidot välillä hukassa. Olen reagoinut unettomuudella moneen asiaan. Stressiin, isoon työmäärään. Iltaisin on saattanut pyöriä miljoona ajatusta päässä ja on ollut vaikea nukahtaa. Opiskeluaikoina nukuin usein huonosti ennen tenttejä. Lisäksi minulla on myös hormonaalista unettomuutta eli ennen menkkoja saattaa olla pari huonommin nukuttua yötä. Kuten myös täysikuun aikaan. Merkittävää on se, että en ole kärsinyt ollenkaan unettomuudesta sen jälkeen kun lähdin pois entisestä työpaikastani. Vaikka pää tällä hetkellä surisee asioita liittyen yritykseeni, en reagoi unettomuudella. Nukun yöt hyvin ja olen siitä onnellinen. Rakastan nukkumista!

Minulle on ollut tyypillistä velloa väsymyksessä: "Nyt olen nukkunut pari yötä huonosti ja olen aivan puhki". Nykyään pyrin ajattelemaan väsymyksen väsymyksenä, en liitä siihen enää ajatusta että olen ihan loppu. Pyrin ajattelemaan pikemminkin niin, että nyt nukuin pari yötä huonosti ja seuraavina öinä saan paikattua univelan. Kuten yleensä saankin.

Luulen, että mindfulness on auttanut minua rauhoittumaan ja nukahtamaan helpommin. Haastavinta on silloin jos herään aamuyöstä liian aikaisin enkä nukahda enää uudelleen "koska kohta se kännykkä kuitenkin piippaa". Eikä omaan väsymykseen yhtään ole auttanut se, että meillä on kaksi aamuvirkkua lasta, joille on täysin tuntematon ajatus se, että viikonloppuna tai lomilla voisi nukkua pidempään kuin normiarkena. Minä herkkäunisena herään tietenkin saman tien lasten herättyä. Silloin yritän hyräillä mielessäni lastenlaulua "kun nouset aamulla varhain silloin fiilis on parhain tsuppidaa...." 

Jos kärsit unettomuudesta, tämä kirja kannattaa lukea. Tai jos haluat miettiä omia uskomuksia, arvojasi tai saada tietoa mindfulnessista. Kirjassa on hyviä harjoituksia, joiden avulla voi pohtia omaa elämäänsä.

Kirjassa on 276 sivua ja tämä lukemani kappale on kirjaston.

Puutarhaunelmia

Taas on se aika vuodesta, kun alan innostua puutarha-asioista. Selailen kuvastoja, tutkin lehtiä ja kirjoja. Mietin, mitä kukkapenkkiä laajennan tänä vuonna ja mitä istutan ja minne.

Meillä on pihalla vanhoja omenapuita, joiden sato on hyvin vaihteleva. Viime vuonna saimme 3 omenaa, edeltävänä vuonna omenasatoa tuli yli 500 kiloa. Meillä on marjapensaita, mustikkapensaita, luumupuita (jotka ovat vielä niin pieniä etteivät tuota luumuja), puutarhavadelmaa, muutama mansikantaimi (viime kesänä laitoin kasvamaan myös muutaman ananasmansikan taimen) ja kesäkurpitsaa minulla on ollut tapana laittaa kasvusäkkiin pari tainta.

Keräilen syysleimuja. Niitä meillä on jo varmaan yli kymmentä eri väriä. Nyt huomasin kuvastosta taas uusia värejä. Mieleni mun tekisi. Tilata pari syysleimuväriä lisää.

Odotan jo sitä, että pääsen kunnolla kuopsuttamaan. Saan laittaa kädet multaan ja kitkeä ja istuttaa. Saan seurata kasvun ihmettä, nauttia kukista ja puutarhan antimista. Voi kun yöpakkaset jo loppuisivat.

Aforismin sanoin: "Jos omistat puutarhan, sinulta ei puutu mitään"

Mieheni tekemät kasvulaatikot näyttävät vielä kovin tyhjiltä. Kahdessa isommassa laatikossa kasvaa mansikkaa, pienimmässä ananasmansikkaa. Tuon pienimmän laatikon sain viime vuonna äitienpäivälahjaksi. Juuri toiveiden mukainen lahja!

Onko sinulla puutarhaan liittyviä suunnitelmia tulevalle kesälle? "Keräätkö" sinä jotakin kasvia (kuten minä erivärisiä syysleimuja)?

ps. Mukavaa vappua! Mietimme täällä, että alkaako se luvattu sade vai ei. Sinänsä toivoisin sadetta, puutarha saisi vettä ja siitepölyallergikkona saisin helpotusta elämääni edes hetkellisesti. Toisaalta olisi ihanaa ulkoilla ja käydä fillarilla vaikka jossakin vapputapahtumassa.
 

Mindfulness

Aloitin eilen Mindfulness intensiivikurssin. Olen reilun vuoden ajan perehtynyt mindfulnessiin. Kuunnellut cd-levyjä, käynyt lyhytkursseilla, lukenut kirjoja.

Mindfulness on tietoisuustaitoja, hyväksyvää tietoista läsnäoloa. Se on stressinhallintamenetelmä, joka voi auttaa myös rentoutumaan. Mindfulnessissa on kyse mielen, ajatusten ja tunteiden rauhoittamisesta erilaisin yksinkertaisin harjoituksin.

Minulla on aina ollut levoton mieli. Mieleni seikkailee tulevassa, miettii mennyttä. On ollut vaikea olla tässä ja nyt. Minulle on aina ollut tyypillistä tehdä noin kymmentä asiaa yhtä aikaa. Tänä keväänä elämässäni on ollut paljon stressaavia asioita, mutta uskon mindfulnessin vaikuttaneen siihen, että olen saanut pidettyä stressitason pienenä.

Mindfulness on auttanut minua pysähtymään tähän hetkeen. Olen oppinut ajattelemaan, että tunteet tulevat ja menevät. En jää enää niin vellomaan tunteisiini. Suhtautumiseni ajatuksiini ja itseeni on lempeämpää, sallivampaa ja hyväksyvämpää kuin aiemmin. Mutta kyllä tällä saralla on myös vielä paljon opeteltavaa. Toivoisin, että tämän intensiivikurssin kautta löytäisin elämääni mindfulness-asenteen. Toivon, että pystyisin pysähtymään pitkin päivää erilaisiin tilanteisiin läsnäollen. Keskellä työpäivää, liikennevaloissa, fillaroidessa, hampaita pestessä. Erityisesti lasten kanssa ollessa. Etten vain menisi automaattiohjauksella tilanteesta toiseen vaan pystyisin pysähtymään tietoisesti, aistimaan, kokemaan, näkemään, tuntemaan.

Nyt olen mindfulness intensiivikurssilla, tarkoituksena on ensi sýksynä käydä jatkokurssi ja seuraavana keväänä ohjaajakoulutus. Tästäkin olen niin innoissani. Kuten monesta muustakin asiasta, joita on nyt elämässäni menossa.

Minna Tervamäki: Minnan metodit

Luin Minna Tervamäen kirjan "Minnan metodit". Kirjan takakannessa luvataan, että Minnan metodien avulla voi saada kehon ja mielen tasapainoon. MinnaTervamäki on kerännyt vuosien varrella hyvinvointinsa tueksi ja huippusuoritusten aikaansaamiseksi oman työkalupakin.

Kirja jakaantuu viiteen osioon. Ensimmäinen osio kertoo ajattelutaidoista. Tässä osiossa kerrotaan ajatusten ja uskomusten voimasta, unelmien toteuttamisesta ja tahdonvoimasta. Osiossa on myös luvut naurulle ja kehumiselle. Minulle merkittävä luku on "Ääniä päässä".  Tervamäki kirjoittaa: "Olen joskus saanut itseni kiinni puhumasta itselleni sellaisella sävyllä, mitä en koskaan käyttäisi toiselle ihmiselle puhuessani. Puheeni tyyli pysäytti minut, sillä jokaisenhan pitäisi olla itsensä paras ystävä!".  Kuinka usein minäkin olen saanut itseni kiinni siitä, että sätin ja mollaan itseäni omassa päässäni. Viimeisen vuoden aikana olen oppinut keinoja muuttaa sisäistä puhettani ja pystyn katkaisemaan mollaamispuheen. Ainakin joskus.

Toisen osion teemana on voimavarat ja rentoutuminen. Tähän voin yhtyä täysin: "Olen oppinut itsestäni sen, että kaipaan haasteita, mutta jos joudun jakamaan huomioni liian moneen eri asiaan tai kiirehtimään jatkuvasti paikasta toiseen, alan voida huonosti".  Kuten myös tähän: "Hiljaiset hetket ja virikkeiden karsiminen vaikka vain pieneksi hetkeksi antavat uusia voimia. Toisaalta voi hyväksyä senkin, että joskus haluttuun lopputulokseen pääsemiseksi on kestettävä myös epämukavuutta". Luvussa kerrotaan rentoutumisesta ja unen merkityksestä. Tästä luvusta löytyy myös "Minnan mielikuvaharjoitus" - rentoutus.

Kolmas osio on omistettu ravinnolle. Luvussa käsitellään hyvän syömisen kriteerit ja luvusta saa vinkkejä myös smoothieaineksiin ja välipaloihin. Minna Tervamäki korostaa, että keho on niin arvokas ja hieno koneisto, että sille kannattaa antaa vain parasta laatua.

Neljäs osio kertoo fyysisestä harjoittelusta. Minuun arkiliikkujana ja työmatkafillaroijana kolahti seuraavat lauseet: Olemme kadottaneet arkipäiväisen tarpeen liikkua, ja liikkumisesta on tullut asia, joka pitää käydä suorittamassa erikseen, tietyssä paikassa ja tietynlaisissa varusteissa. Uskon, että moni meistä voisi huomattavasti paremmin, jos lisäisi kaikkea arjessa tapahtuvaa liikuntaa eikä ajattelisi, että vain kuntoilumielessä tehdyt suoritukset lasketaan liikunnaksi. Näin minäkin uskon. Itse fillaroin ja kävelen aina kun se on mahdollista. Käytän tosi harvoin hissiä, otan myös portaiden kapuamisen hyvänä arkiliikuntana.

Viidenteen osioon on koottu Minnan metodit - liikkeitä. Pääperiaatteet liikkeissä ovat pituus, ryhti, rento ripustus, hengityksen apuna käyttö, oman itsen kuuntelu ja järjen käyttö. Liikkeet on kuvattu vaiheittain valokuvin ja hyvin selityksin.

Kehon ja mielen tasapaino on itselleni tärkeä asia. Viimeisen vuoden ajan olen panostanut erityisen paljon omaan hyvinvointiini. Olen kiinnittänyt huomiota omaan sisäiseen puheeseeni, omiin uskomuksiini, omaan onnellisuuteeni. Olen lukenut elämäntaidollisia kirjoja, pohtinut, työstänyt asioita, osallistunut kursseilla. Tehnyt aarrekarttaa. Kesällä aloitin kuntokuurin, lisäsin liikuntaa. Olen kiinnittänyt huomiota syömisiini, nyt vuoden alusta poistin sokerin ruokavaliostani. Ja voin paremmin kuin ennen tätä elämäntaparemonttia. Kirja Minnan metodit voi olla yksi ponnahduslauta oman elämän "remontointiin".

Sinänsä kirja ei tuo mitään sellaista uutta, mitä ei jo jossakin elämäntaidollisessa kirjassa olisi ollut. Mutta kirjassa asiat ovat hyvin koostettuna ja Minna Tervamäki tuo ne henkilökohtaisesti esille. Hän puhuu kirjassa minä -muodossa. Kirja on nopea- ja helppolukuinen. Lukemani kappale on kirjaston, mutta tämä saattaa olla kirja, jonka hankin itselleni tai jonka pyydän lahjaksi. Kirjassa on paljon viisautta ja niihin on helppo palata, sillä jokaisen luvun lopussa on vinkki -osio, jossa luvun asiaa kehotetaan pohtimaan omasta näkökulmasta.

Vinkki: Mieti, mitkä asiat saavat sinut nauramaan tai iloiseksi. Voitko lisätä niitä elämääsi?


Vinkki: Jos ajatukset pyörivät mielessäsi, etkä saa unta, kokeile sivellä sormenpäillä vaikkapa vatsaasi. Keskity samalla hengitys- ja tuntoaistimukseen, jolloin saat mielesi pois ajattelusta. Syvennä hengitystäsi.


Tulen jatkossakin kirjoittamaan kirjoista. En osaa kirjoittaa kirja-arvosteluja, pikemminkin kirjoitan siitä, mitä kirja on antanut minulle ja millaisia ajatuksia olen saanut kirjan kautta. Luen paljon kasvatuksesta ja vanhemmuudesta. Seuraava "kirjaesittely" on tulossa Janna Rantalan kirjasta "Äiti, älä tottele".

Rentoutumiskurssilla

Olin eilen Kalliolan opistolla "Opi rentoutumaan" kurssilla. Viime aikoina on  ollut kiireistä elämässäni, monta projektia samaan aikaan menossa. On ollut paljon mietittävää, on ollut pakko tehdä isoja päätöksiä. Tämä kurssi tuli hyvään saumaan. Ohjelmassa oli joogaliikkeitä, syvärentoutusta, mindfulness harjoituksia ja tiibetiläinen hengitysrentoutus. Itse hain kurssilta ennen kaikkea "nopeita", arjessa tehtäviä helppoja rentoutuksia. Ainakaan minulla ei ole arjessa aikaa pitkiin ihaniin syvärentoutuksiin. Eikä kyllä viikonloppuisinkaan. Paitsi kurssilla. Eiliseltä kurssilta nappaan mukaani hengitysharjoitukset. Syvärentoutus tyyppistä harjoitusta voisi ehkä toteuttaa ennen nukkumaan menoa. Lenkin jälkeen olisi varmaan hyvä tehdä joogaliikkeitä tai venyttelyä.

Kulunut viikko ei todellakaan ole ollut tyypillinen viikko minulle. Olen ollut viikon aikana teatterissa, leffassa ja rentoutumiskurssilla. Yleensä arki on aika samaa työ-koti-lasten harrastus-oma jumppa-ruokakauppa-kirjasto rundia. Jos käy leffassa, niin se on lasten leffa. Jos käyn teatterissa, niin olen siellä useimmiten lasten kanssa.  Nyt loppukeväästä minulla on harvinaisen paljon muutakin, ihan omia menoja.  On teatteria, kässäkerhon retkeä, opintoja, kursseja, konserttia.

Mukavaa uutta viikkoa kaikille! Aurinko näyttää paistavan tulevalla viikolla, josko talvivaatteet jo uskaltaisi pestä ja laittaa varastoon odottamaan seuraavaa talvea?