Näytetään tekstit, joissa on tunniste ratkaisukeskeisyys. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ratkaisukeskeisyys. Näytä kaikki tekstit

perjantai 22. syyskuuta 2017

Näe sydämellä - luo arvostava yhteys lapseen


Olen viime vuosina lukenut paljon kasvatukseen ja vanhemmuuteen liittyviä kirjoja ja nettiartikkeleita. Osa näistä on ollut todella hyviä, osa aivan ala-arvoisia ja vanhakantaisia. Tämän päivän kasvatus korostaa tunnetaitoja ja empaattista, lasta kuuntelevaa vanhemmuutta. Tämän päivän kasvatus ei ole uhkailua, lahjomista, kiristämistä eikä lapsen muokkaamista sellaiseksi kuin vanhempi toivoisi hänen olevan.

Sain arvostelukappaleeksi kirjan "Näe sydämellä - luo arvostava yhteys lapseen". Kirjassa korostuu myötätuntoinen asenne ja kirjan teoriaperustassa yhdistyy ratkaisukeskeisyys, neuropsykiatrinen tietämys ja mindfulness. Ja lasta arvostava, empaattinen asenne. Nämä kaikki ovat juuri niitä asioita, joita myös itse haluan edistää sekä vanhempana että työssäni vanhemmuuden tukijana.

Kirjassa korostuu myönteinen vanhemmuus: "Jos sinun pitäisi valita yksi asia, jota muutat toiminnassasi, se kannattaisi olla myönteisen palautteen lisääminen lapselle". Tutkimusten mukaan lapsen myönteinen huomioiminen on yksi toimivimmista kasvattamisen tavoista, jota kuitenkin teemme liian vähän. Myönteinen huomio on kokonaisvaltaista vuorovaikutusta, jossa aikuisen iloa, tyytyväisyyttä ja turvaa viestivät paitsi sanat, myös kosketus, äänensävy ja ilme.


Kirjassa korostuu, että lapsi on peili meidän käytöksestämme - hän reagoi siihen, millä tuulella me tänään olemme tai mitä kautta lähdemme ratkomaan tilannetta. Lapsi ottaa meistä myös mallia, hän tutkii miten me teemme asioita. Lähtökohtana on se, että jos lapselle on ongelma, aikuisen täytyy miettiä, miten hän voisi muuttaa käytöstään. Jos se ei onnistu, silloin pitää katsoa peiliin ja etsiä luovasti ja kärsivällisesti tapaa, jolla tavoittaa yhteys lapseen.

Kirjassa käsitellään myös tottelemista. Moni vanhempi toivoo, että lapsi tottelisi nopeasti, jopa kerrasta. Tämä ehdottoman tottelemisen vaatiminen on kuitenkin hyvin jäykkää ja kontrolloivaa aikuisuusroolia. Tällöin meissä puhuu ikiaikainen perinne, joka vaatii lapsen totteluvaisuutta. Voi olla kysymys siitä, että vanhempi on epävarma ja keinoton, ei ole toista tapaa toimia. Tutkimusten mukaan toimivin kasvatus on empatiaa ja molemminpuoliseen kunnioitukseen perustuvaa - ei aikuisen yksinvaltaan. Kun aikuinen on liian autoritäärinen ja tiukka, lapsi ei voi sisimmässään luottaa aikuiseen, joka käskee, mutta ei kuule häntä ja hänen näkemyksiään. Tällöin lapsi joutuu pistämään omat tunteensa sivuun ja hänen yhteytensä aikuiseen katoaa.

Kirjassa oli kivoja vinkkejä myös myönteisyyden ja läsnäolon lisäämiseen arjessa. Pidin kirjan vankasta teoriaperustaisesta tekstistä, jota siivittivät myös käytännön esimerkit. Erityisen paljon pidin luvun lopussa olleista kysymyksistä, joiden avulla pystyi itse pohtimaan, miten luvun teemat näkyvät omassa elämässä. Kirjassa oli myös kivasti koostettuja yhteenvetolaatikoita, joissa oli tiiviissä muodossa lukujen teemoja ja esim. vinkkejä arkeen. Suosittelen kirjaa lämpimästi kaikille vanhemmille ja kasvattajille!

* kirja saatu arvostelukappaleeksi. Kiitos Kirsi Consulting!

perjantai 13. maaliskuuta 2015

Mitä tekee ratkaisukeskeinen valmentaja?



Valmistuin viikko sitten ratkaisukeskeiseksi valmentajaksi Helsingin yliopiston Palmenia-koulutuskeskuksesta. Takana on reilu vuosi opintoja. Opintoihin on kuulunut luentoja ja harjoituksia esimerkiksi ratkaisukeskeisyydestä, narratiivisuudesta, dialogisuudesta, toiminnallisista menetelmistä, mindfulnessista ja positiivisesta psykologiasta. Olen tehnyt joukon harjoitusvalmennuksia, tavannut pienryhmääni, referoinut kirjallisuutta ja tehnyt päättötyön omasta kehittymisestäni ratkaisukeskeisenä valmentajana.

Mitä on ratkaisukeskeisyys? Mitä tekee ratkaisukeskeinen valmentaja? Ratkaisukeskeisyys on työtapa, jossa hyödynnetään ihmisten voimavaroja, unelmia, tavoitteita ja osaamista. Ratkaisukeskeinen valmentaja ohjaa keskusteluprosessia. Hän ei ole asiakkaan elämänkokemusten ratkaisija ja asiantuntija vaan hänellä on tärkeä osuus keskustelun mahdollistajana ja vaihtoehtoisten mahdollisuuksien etsimisen avustajana. Valmentaminen on prosessi, jossa valmentaja auttaa ihmistä ottamaan käyttöönsä omia voimavarojaan niin, että hän voi saavuttaa tavoitteensa. Ratkaisukeskeinen valmennus saa usein aikaan uusien asioiden syntyä ja tilanteiden jäsentymistä.

Tärkeinä elementteinä työskentelyssä ovat arvostava kuuntelu ja haastattelu, unelmakeskeinen ajattelu, tavoitteiden luominen ja konkretisoiminen pieniksi askeliksi, niiden seuraaminen ja kannustaminen.

Valmennustilanteessa valmentaja kyselee ja voi teettää myös erilaisia tehtäviä. Valmentaja ei neuvo eikä ohjaa. Valmentajan kautta et saa vastauksia kaikkiin kysymyksiisi vaan valmentaja auttaa sinua kysymysten avulla löytämään niitä ratkaisuja itse. Lähtökohtana on, että ihminen on oman elämänsä asiantuntija ja valmentaja auttaa asiakasta löytämään ratkaisuja ja vastauksia. Ratkaisukeskeinen valmentaja auttaa ihmisiä toimimaan heille luontevalla tavalla heidän omien tavoitteidensa hyväksi.

Valmennukseen voi tulla minkä aiheen kanssa tahansa. Valmennus ei ole terapiaa, eikä valmennukseen tullessa tarvitse olla varsinaista ongelmaa, vaan halu selkeyttää omaa elämääsi tässä ja nyt, sekä hahmotella suuntaviivoja tulevaan. Valmentaja ei analysoi, arvostele tai ratkaise asioita puolestasi. Luomme tilan, jossa valmennettava voi oivaltaa itse.

Toivetila voi olla mikä tahansa. Se voi olla olla uusi suunta työelämässä, jokin henkilökohtaisen elämään tai perhe-elämään liittyvä tilanne tai vaikka kuntoiluun motivoituminen. Valmennus keskittyy tähän hetkeen ja tulevaisuuteen. Ratkaisukeskeinen valmentaminen on jokaisen asiakkaan kanssa ainutkertainen prosessi, johon ei ole valmiita kaavoja. Työskentelyn tapa ja kesto määräytyy käsiteltävän asian ja tilanteen mukaan. Valmennuskertojen määrä on valmennettavan päätettävissä. Yksi tapaaminen kestää noin tunnin.

Ratkaisukeskeisyydestä voi lukea lisää esim. Ratkesin sivuilta artikkelista Ratkaisukeskeisyys pähkinänkuoressa.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä heli (at)  kasvuntaika.fi

tiistai 30. joulukuuta 2014

Mitä sinulle kuuluu?



Vuodenvaihteessa on hyvä miettiä omaa elämää. Millainen vuosi 2014 oli?
Mistä tämän vuoden asioista, ihmisistä, kokemuksista ja oivalluksista olet kiitollinen? Mikä tai mitkä tunteet jäivät päällimmäisinä mieleesi?
Mitä tunteita, olotiloja, vahvuuksia ja ajatuksia haluat ottaa mukaan vuoteen 2015? Mitä taas et halua kantaa enää mukanasi? Mitä haluat, kaipaat ja tarvitset, jotta sinun arkesi olisi mahdollisimman paljon sinun näköistäsi ja itsellesi sopivaa?

Opiskelen ratkaisukeskeiseksi valmentajaksi Helsingin yliopiston Palmenia-koulutuskeskuksessa. Ratkaisukeskeisen lähestymistavan keskeisimmät teemat ovat voimavarakeskeisyys, asiakaslähtöisyys, arvostava vuorovaikutus ja luovuus.

Ratkaisukeskeinen valmentaja auttaa kysymyksin ja keskustelua ohjaten valmennettavaa löytämään omat voimavaransa ja etenemään kohti tavoitteita ja unelmia. Ratkaisukeskeinen valmennus saa usein aikaan uusien asioiden syntyä, tilanteiden jäsentymistä ja asiakkaan voimaantumista. Ratkaisukeskeinen valmennus keskittyy nykyhetkeen ja hyvään tulevaisuuteen. Valmennuksessa ongelmia käsitellään tavalla, jossa keskustelujen ja työskentelyn painopiste on tulevaisuudessa, tavoitteissa, ratkaisuissa ja ratkaisuideoissa sekä toivon herättämisessä. Tutkimalla ensin ongelmaa ja miettimällä sitten, miten asioiden toivotaan tulevaisuudessa olevan, luodaan energiaa ja myönteistä intoa löytää konkreettisia ratkaisuvaihtoehtoja.




Tässä muutama ratkaisukeskeinen kysymys, joiden avulla voit miettiä omaa hyvinvointiasi. Mitä sinulle kuuluu? 

* Mitä hyvinvointi tarkoittaa omassa elämässäsi?
* Kuinka tyytyväinen olet omaan hyvinvointiisi asteikolla 1-10? 
* Mikä kaikki on jo hyvin tällä osa-alueella?
* Mitä haluat ensisijaisesti muuttaa?
* Millainen on tavoite tai unelmatilasi? 
* Kirkasta vielä itsellesi, miksi haluat muuttaa sen, mitä haluat muuttaa?
* Millaisia tekoja tai tavoitteita ajattelet muutoksen läpiviemiseen ja unelmatilan saavuttamiseen tarvittavan?
* Jos tänään tai viimeistään huomenna lähtisit ottamaan ensiaskelia kohti haluamaasi, mitä tekisit ensimmäiseksi? Mikä olisi ensimmäinen askeleesi kohti muutosta? Entä seuraava? Minkä mahdollisimman helpon ja konkreettisen teon tai muutoksen voit tehdä nyt heti hyvinvointisi parantamiseksi?
* Minkä asian järjestyminen olisi sinulle kaikkein tärkeintä?
* Mitkä asiat tulevat olemaan eri lailla hyvässä, toimivassa tilanteessa?
* Miten haluat toimia jatkossa? Mitä kohti etenet vuonna 2015?


Säilyttäköön uusi vuosi sen mitä rakastat, tuokoon tullessaan sen mitä kaipaat, vieköön mennessään sen mitä taakkana kannat. Hyvää uutta vuotta!

torstai 5. kesäkuuta 2014

Ratkaisukeskeinen valmentaminen



Opiskelen ratkaisukeskeiseksi valmentajaksi Helsingin yliopiston Palmenia-koulutuskeskuksessa. Ratkaisukeskeisen lähestymistavan keskeisimmät teemat ovat voimavarakeskeisyys, asiakaslähtöisyys, arvostava vuorovaikutus ja luovuus.

Ratkaisukeskeinen valmentaja auttaa kysymyksin ja keskustelua ohjaten valmennettavaa löytämään omat voimavaransa ja etenemään kohti tavoitteita ja unelmia. Ratkaisukeskeinen valmennus saa usein aikaan uusien asioiden syntyä, tilanteiden jäsentymistä ja asiakkaan voimaantumista. Ratkaisukeskeinen valmennus keskittyy nykyhetkeen ja hyvään tulevaisuuteen. Valmennuksessa ongelmia käsitellään tavalla, jossa keskustelujen ja työskentelyn painopiste on tulevaisuudessa, tavoitteissa, ratkaisuissa ja ratkaisuideoissa sekä toivon herättämisessä. Tutkimalla ensin ongelmaa ja miettimällä sitten, miten asioiden toivotaan tulevaisuudessa olevan, luodaan energiaa ja myönteistä intoa löytää konkreettisia ratkaisuvaihtoehtoja.

Toivetila voi olla mikä tahansa elämässä, vaikkapa uusi suunta työelämässä, kuntoilun lisääminen, terveellisempi elämäntapa, jokin henkilökohtaiseen elämään liittyvä asia tai vaikkapa joku vanhemmuuteen liittyvä teema. Valmentaja ei neuvo tai anna ratkaisuja vaan pyrkii kysymysten avulla oivalluttamaan valmennettavaa. Valmentaja auttaa valmennettavaa itse oivaltamaan ratkaisuja ja liikkumaan kohti tavoitetta.

Opinnot alkoivat helmikuussa ja juuri olin taas kaksi päivää opiskelemassa aihetta. Opintojaksojen välillä teemme valmennusharjoitteluja, tapaamme pienryhmäämme, luemme kirjoja ja artikkeleja ja teemme etätehtäviä. Koulutuksen sisältöalueita ovat esimerkiksi ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys, narratiivisuus, positiivinen psykologia, mindfulness, tiimit ja organisaatiot, arvostava vuorovaikutus, dialogisuus ja haastavat tilanteet.

Valmennusharjoittelun lisäksi saamme myös itse valmennusta. Sekä koulutusjaksojen aikana että omalta valmentajalta. Minä tapasin omaa valmentajaani ensimmäisen kerran toukokuussa ja yhteistyömme jatkuu pian. Saadessani valmennusta olen huomannut kuinka tehokasta se on. Todella voimaannuttavaa ja ajatuksia liikkeelle laittavaa.

Olen aika innoissani näistä opinnoista. Ratkaisukeskeinen valmentaminen on minulle myös yksi tuleva työ, jota alan tehdä valmistuttuani ensi maaliskuussa.  Ratkaisukeskeisen valmennuksen oppeja tulen käyttämään myös kursseillani, joita tulen pitämään ensi syksynä vanhemmuuteen liittyen ("Voimavaroja vanhemmuuteen" ja  "Myönteisiä keinoja kasvatukseen").

Virheistä voi oppia, mutta onnistumisista oppii vielä enemmän!