Esittelyssä Jukka Hukka - tunnekirjat ( + arvonta)

Tunnetaidot ja tunnekasvatus ovat olleet viime aikoina paljon pinnalla. Ja hyvä niin. On havahduttu siihen, että tunnetaitoja voi opetella jo pienestä pitäen. Tunnetaitojen tukemiseksi on ilmestynyt paljon kirjoja, tunnekortteja ja erilaisia muita materiaaleja viime aikoina. Itse olen tästä Lasten Tunnetaito-ohjaajana iloinen.

Tunnetaitoja ei opi pelkästään kirjoja lukemalla tai kortteja katselemalla, mutta kirjat ja kortit antavat hyvän pohjan keskustella tunteista ja syventää tunnetaitoja lapsen kokemukseen ja kehotasolle asti. Missä tunne tuntuu? Miltä tunne tuntuu kehossa? Minkä muotoinen ja värinen tunne olisi? Jne.

Maaliskuussa ilmestyi Jukka Hukka - kirjasarja. Sarjaan kuuluu viisi riimimuotoista kirjaa. Kuhunkin kirjaan on myös koottu tehtäviä satuun liittyvien tunnetaitojen harjoittelemiseksi lasten kanssa. Pidän tosi paljon näistä keskustelu- ja toimintavinkeistä.

Jukka Hukka - kirjat käsittelevät rauhoittumisen harjoittelemista, itseluottamuksen vahvistamista, pelon ja jännityksen kesyttämistä, ystävällisyyttä ja toisten huomioimista ja menetyksestä ja surusta selviytymistä.

Kirjojen kirjoittaja on Avril McDonald ja suomentajana on toiminut Arja Pikkupeura. Kirjoissa on aivan ihastuttava kuvitus, jonka on tehnyt Tatiana Minina. Kirjat sopivat 4-7-vuotiaille lapsille. Jokaisessa kirjassa on sama idea: Jukka Hukka joutuu haastavaan tilanteeseen ja hän saa avuksi Hämähäkin, joka auttaa Jukka Hukkaa löytämään uuden näkökulman tai toimintatavan tilanteeseen.

Arvon blogini lukijoiden kesken kaksi Jukka Hukka - kirjaa, kirjat "Jukka Hukka ja hirveä harmi" ja "Jukka Hukka ja Iso Hukka".

"Jukka Hukka ja hirveä harmi" - kirjassa Jukka Hukka on murheen murtama, kun hänen paras kaverinsa Katri Katti lähtee leikkimään Hanna Hauvan kanssa eikä ota häntä mukaan. Jukka Hukka ajattelee, että he voivat leikkiä kolmisin, mutta hän joutuukin jäämään leikin ulkopuolelle. Hämähäkki muistuttaa, että myös yksin voi viihtyä ja leikkiä. Tehtäväosioon liittyy esimerkiksi keskustelua ja tehtäviä ulkopuolisuudesta ja koston kierteen katkaisemisesta.

"Jukka Hukka ja Iso Hukka" - kirja käsittelee surua. Eräänä päivänä Iso Hukka onkin poissa ja Jukka Hukka tulee hyvin surulliseksi. Hämähäkki auttaa löytämään uutta näkökulmaa tilanteeseen. "Jukka, surusi helpottaa voi itkien. Kyynel poskella viesti on rakkauden. Hän lähellä on myös pois lähdettyään, sen tuntea, nähdä voi sydämellään". Oikea rakkaus on loputon.

Kirja on niin koskettavasti kirjoitettua, että minulle tuli kyyneleet silmiin sitä lukiessa. Kirjan tehtäväosioon kuuluu esimerkiksi musiikkimaalaus surusta ja muistojen laatikon / kirjan kokoaminen.

Arvontaan voivat osallistua kaikki blogini lukijat (blogger - liity sivupalkista, bloglovin, facebook). Arvonta alkaa nyt ja päättyy su 20.5. klo 21. Arvontaan voi osallistua kommentoimalla tätä postausta täällä blogissa tai facebookissa. Kerro kommentissa mitä kautta luet blogiani. Arvottavana on yksi kahden kirjan paketti.

Onnea arvontaan!

* Kirjat saatu arvostelukappaleiksi kustantajalta (PS-kustannus). Arvottavat kirjat saatu Tunnetaitoja lapselle - sivuston kautta.

Lue myös nämä tekstini tunnetaidoista:

Lapsen ja nuoren tunnetaitojen tukeminen
Tehtäväkirja tunnetaidoista
Tunnekasvatuksen tueksi

Lasten tunnetaitojen ja keskittymiskyvyn tukeminen

Olen viime kuukaudet tehnyt Mindfulness lapsille - verkkokurssia. Nyt kurssi on vihdoinkin myynnissä. Teen töitä kouluttajana Ceestolle ja viime keväänä Ceeston Veli-Pekka kysyi, tekisinkö verkkokurssin lasten mindfulnessista. Tiesin heti, että tämä on aika iso kakku, mutta päätin ottaa haasteen vastaan. Koen aiheen supertärkeäksi, koska niin paljon puhutaan lasten levottomuuden lisääntymisestä ja tunnetaitojen tukemisen tärkeydestä. Sekä vanhemmat että ammattilaiset kaipaavat keinoja lapsen keskittymiskyvyn, rauhoittumisen ja tunnesäätelyn tukemiseen. Ja noihin haasteisiin tämä verkkokurssi vastaa.

Itse uskon, että jos lapset jo pienenä oppivat keinoja stressinhallintaan, tunteiden tunnistamiseen ja säätelyyn ja rauhoittumiseen, sillä on isoja vaikutuksia koko myöhempään elämään ja laajemmin ajatellen koko yhteiskuntaan. Mindfulness tarjoaa juuri sitä, mitä tämän päivän maailma tarvitsee. Läsnäoloa, myötätuntoa, ajatusmallien tiedostamista ja tunnetaitojen harjoittelua jo pienestä pitäen.

Tunnetaidot mainitaan myös uudessa opetussuunnitelmassa, mutta en käytännössä tiedä, miten tunnetaidot ja niiden opetteleminen näkyy tällä hetkellä koulun arjessa. Tietoisuustaitoja, mindfulnessia on tutkittu pilottikouluissa ja päiväkodeissa ja näissä tutkimuksissa mindfulnessin hyödyt ovat olleet vakuuttavat. Terve oppiva mieli – hankkeessa on tutkittu tietoisuustaitojen vaikutusta esimerkiksi tarkkaavaisuuteen, tunteiden hallintaan ja stressinhallintaan. Tutkimuksessa todettiin, että kolme neljästä nuoresta koki saavansa harjoittelusta hyötyä mm. kavereiden ja perheen kanssa pärjäämiseen, nukkumiseen, keskittymiseen luokassa ja harrastuksissa, stressinhallintaan sekä vaikeiden tunteiden käsittelyyn. Myös lasten arvosanat paranivat. Aika merkittävää, eikö totta?

Monesti kuulen, että aikuinen sanoo lapselle, että "rauhoitu nyt". Se ei auta lasta rauhoittumaan, sillä tuo lause ei anna lapselle keinoja siihen, mitä hänen pitäisi tehdä tai että mikä häntä voisi tukea rauhoittumaan. Lapsi tarvitsee itselleen keinovalikoimaa. Kuten myös aikuinen. Sekä rauhoittumiseen että tunteiden säätelyyn.

Silloin kun itse olen ollut pieni, ei tiedetty mitään tunnetaitojen tai rauhoittumisen tukemisesta. Nyt tiedetään ja on mahtavaa, kun tieto alkaa levitä sekä ammattilaisten että vanhempien joukkoon. Mindfulness lapsille - verkkokurssi on minun yksi tapani levittää sitä tietoa lasta arvostavasta, empaattisesta ja myötäelävästä kasvattajuudesta ja lapsen tunnetaitojen, rauhoittumisen ja keskittymiskyvyn tukemisesta, jota olen vuosien varrella opiskellut eri koulutuksissa (esim. toimintaterapeutti, mindfulness-ohjaaja ja Lasten Tunnetaito-ohjaaja) ja käytännössä testannut omien lasteni kanssa ja lukuisissa tunnetyöpajoissa, tunnetaitoryhmissä ja mindfulness-kursseillani.

Mindfulness lapsille - verkkokurssi on nyt lanseeraustarjouksessa  Ja hei, jos en jo kertonut, niin tää kurssi on hyvä. Verkkokurssin tekeminen on vienyt minut kohti omia pelkoja ja epävarmuutta. Sisäinen ääneni on välillä (ööh, aika usein...) hokenut, ettei susta ole tähän. Olen iloinen, että olen käynyt tuon kaiken läpi, olen kohdannut itseäni ja omaa epävarmuuttani ja päässyt siitä yli  ja nyt kurssi on valmis. Ja on kuulkaas hieman jäätävää katsoa itseään videolta, kun en kuulu siihen tubettajasukupolveen, jolle se on luontevaa. Samoin oma ääni mindfulness-äänitteissä kuulostaa vähän vieraalta. Mutta nyt se on valmis! Kuukausien työ on takana ja nyt voin ostaa itselleni kukkakimpun ja kakun ja onnitella itseäni tästä isosta ponnistuksesta!

Tunnetaitoja kirjoista

Tunnetaidot ovat nousseet viime vuosina paljon esille. Tunnetaidot mainitaan myös koulun uudessa opetussuunnitelmassa. Itse mindfulness-ohjaajana ja Lasten Tunnetaito-ohjaajana olen sitä mieltä, että tunnetaidot ovat elämän tärkeimpiä taitoja. Hyviä tunnetaitoja tarvitaan kaikissa ihmissuhteissa. Kun lapsella on hyvät tunnetaidot, hän selviytyy paremmin vastoinkäymisistä, tulee paremmin toimeen ystäviensä kanssa ja pystyy nopeammin rauhoittamaan itsensä. Hyvät tunnetaidot lisäävät onnellisuutta ja tervettä itsetuntoa. Hyvät tunnetaidot suojaavat myös riippuvuuksilta, ahdistukselta ja stressiltä.

Tunnetaidot ovat nousseet yhdeksi tärkeäksi teemaksi myös lastenkirjoissa ja lautapeleissä. Joku aika sitten ilmestyi uudet Ympyräiset - tunnekirjat ja minä sain kirjat arvostelukappaleiksi. Ympyräiset - kirjasarja on suunnattu 3-6-vuotiaille lapsille ja sarjaan kuuluu tällä hetkellä kolme kirjaa. Kirjoissa hyödynnetään positiivista psykologiaa. Kehitteillä on lisäksi animaatiosarja, mobiilipelejä ja - sovellus.

Ympyräiset kirjoissa on eläinhahmoja, jotka asuvat Poutapilven satumaailmassa, jossa kaikenlaiset tunteet ovat sallittuja. Tarinoissa on tarinan lisäksi myös teemaan liittyviä kysymyksiä, joiden avulla lasten kanssa pystyy syventämään kirjan teemaa. Itse pidin näistä kysymyksistä paljon.

"Kiva Kirahvin kannustus" - kirja korostaa positiivisten sanojen voimaa ja omien vahvuuksien löytämistä. Missä sinä olet taitava? Mistä sinua on kehuttu? Kirjan avulla pystyy suuntaamaan katsetta hyvään ja vahvuuksiin. Itse olen tämän kirjan lukenut lapsille tunnetaitoryhmäni toisella ryhmäkerralla, jolloin teemana on ollut "Millainen minä olen? Mitkä ovat vahvuuteni?.

"Räyhä Ravun kiukkupuuska" - kirjassa korostuu myötäeläminen, toisten tunteiden huomioiminen ja anteeksipyytäminen- ja saaminen. Olen kuullut ja lukenut, että tämä Räyhä Rapu - kirja on kiehtonut lapsia. Kiukku on voimakas tunne ja sen säätely on haastavaa lapselle - kuten myös monille aikuisille. Itse olisin tältä kirjalta kaivannut ihan konkreettisia keinoja kiukun kohtaamiseen ja kiukun tunteen säätelyyn, esimerkiksi syvän ja rauhallisen hengittämisen opettamista.

Kirja "Sisu Kettu ei anna periksi" tuo esille toisten auttamista, sinnikkyyttä ja omien asioiden jakamista. Olin alkuvuodesta Kaisa Vuorisen Huomaa hyvä! - luennolla ja hän korosti paljon sitä, että sinnikkyyttä kannattaa kehittää lapsissa. Tämä kirja osuus siis tärkeään teemaan.

Koska itse teen töitä tunnetaitojen parissa, jään mielenkiinnolla odottamaan, millaisia uusia tuotteita Ympyräiset - sarjaan tulee. Mobiilipelit tunteista kuulostaa hauskalta ajatukselta - kunhan sitä kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta ja tunnetaitojen opetusta on myös paljon.

Ympyräiset - sarjasta on blogikirjoitus myös seuraavissa seuraamissani blogeissa:

Pienten taikapiiri: Ympyräiset opettavat tärkeitä sosiaalisia taitoja
Luetaanko tämä:  Tunnetaitoja lapsille: Ympyräiset - sarja 

Tykkää blogistani myös facebookissa!

Kolmas vuosi yrittäjänä

Yritykseni Kasvun Taika täyttää tänään kolme vuotta. Kolme vuotta sitten oli liiketoimintasuunnitelma tehty, saatu starttirahapäätös ja perustettu yritys. Aloitettu tulevan suunnittelu. Näin jälkikäteen ajatellen olin kyllä onnellisen pihalla kaikesta. Intoa oli, mutta tietoa ja taitoa aika lailla vähemmän. Siihen yrittäjyyteen liittyen nimittäin.

Nyt kun yrityksen kolmas vuosi tuli täyteen, on jo jotain yrittäjyystaitojakin hallussa. Olen tämän kolmannen vuoden aikana panostanut aika lailla siihen, että olen opiskellut esimerkiksi markkinointia, myyvää kirjoittamista ja miten lanseerata uusia tuotteita. Sen olen todellakin näinä kolmena vuonna oppinut, ettei riitä, että on hyvä tuote tai palvelu. Asiakkaan pitää ensin löytää tuote. Ja kun tuote on löydetty, se pitää osata myös myydä asiakkaille. Pitää osata kertoa tuotteen tai palvelun hyödyistä. Opiskeltavaa yrittäjyystaidoissa vielä riittää ja pitäisi myös vielä viedä käytäntöön moni sellainen asia, jonka olen teorian tasolla ymmärtänyt, mutta jota en ole vielä saanut vietyä käytäntöön.

Kolmas vuosi yrittäjänä on ollut monella tapaa hyvä. Olen tehnyt useamman verkkovalmennuksen (Voimavaroja vanhemmuuteen, Myrskyn sydän - kuinka pysyä rauhallisena lapsen saadessa raivarit ja Yökukkujasta nukkujaksi - tukea unikoulun toteuttamiseen). Nyt kesän aikana olen valmistellut kahta seuraavaa verkkovalmennusta. Näistä toisen lanseeraus on tulossa ihan pian, toisen sitten loppuvuodesta. On ollut ilo huomata, että moni vanhempi haluaa satsata omaan vanhemmuuteensa ja kehittää omia vanhemmuustaitojaan verkkovalmennusten (ja myös luentojen ja kurssien) kautta.

Viime syksynä valmistuin Lasten Tunnetaito-ohjaajaksi ja keväällä pidin ensimmäiset tunnetaitokurssini lapsille. Tänä syksynä näitä lasten tunnetaitoryhmiä ja tunnetyöpajoja on tulossa enemmän. Kolmannen yrittäjyysvuoteni aikana aloitin yhteistyön Ceeston kanssa ja ohjaan Ceestolle Mindfulness lapsille - kursseja.

Uuden kännykän myötä vein Kasvun Taian viime vuoden lopulla myös instarammiin ja kesällä sain perustettua sähköpostilistan ja tehtyä Viisi vinkkiä tasapainoiseen vanhemmuuteen - ilmaisoppaan. Ihan pian sähköpostilistalaiset tulevat saamaan itselleen ilmaisen"Myönteisiä keinoja kasvatukseen" - miniverkkovalmennuksen.

Olen ohjannut ryhmiä, luennoinut, tehnyt kotikäyntejä, ollut läppärin ääressä vastaamassa meileihin ja verkkovalmennuslaisten kysymyksiin. Olen lukenut kirjoja, opiskellut lisää. On ollut suuria hetkiä, on ollut surkeita hetkiä. Olen kasvanut taas valtavasti ihmisenä ja myös yrittäjänä tämän vuoden aikana.

Ainut asia, mikä minua harmittaa on se, etten päässyt siihen taloudelliseen tulokseen, mitä kolmantena vuonna tavoittelin. Ei minun tulos huono ollut, olen saanut nostettua palkkaa joka kuukausi, mutta tavoitteeni oli korkeammalla. Kun tästä kirjanpitäjälleni viestittelin hän vastasi, että hänen mielestään minulla on mennyt loistavasti, myös taloudellisesti. Silti neljännen vuoden selkeänä tavoitteena on nostaa taloudellista tulosta.

Luin jostakin, että 80 % yrittäjistä lopettaa ensimmäisen kolmen vuoden aikana. Minulla on nyt kolme vuotta takana, hyvät yhteistyökumppanit löydetty ja olen saanut luotua loistavia tuotteita. Erityisen ylpeä olen Villipedon naamarit - tunnetyöpajasta, joka on täysin minun luomani, oma tuotteeni ja näihin tunnetyöpajoihin tullaan tosi kaukaa. Olen luonut jotain sellaista, mikä koetaan niin tarpeelliseksi omalle perheelle, että Helsingissä olevaan tunnin työpajaan tullaan Lahdesta ja Riihimäeltä asti. Ja voin jo nyt sanoa, että mun tänä syksynä lanseerattavat verkkovalmennukset ovat huikean hyvät. Vielä muutama vuosi sitten olisin vähätellyt itseäni, että "eihän nää nyt mitään, nää on vaan tällaisia". Nyt huomaan, että itseluottamukseni on kasvanut valtavasti ja osaan antaa arvoa myös omalle osaamiselleni ja tekemiselleni.

Tästä jatketaan. Nokka kohti neljättä yrittäjyysvuotta. Neljäntenä yrittäjyysvuonna aion lisätä tunnetaitoryhmien ja mindfulness-kurssien osuutta liiketoiminnassani. Satsaan verkkovalmennusten markkinointiin enemmän. Jatkan yrittäjyystaitojen opiskelua. Ja toivon, että vuoden päästä olen siinä taloudellisessa tavoitteessa, minkä tälle vuodelle asetan.

Tunnetko sinä tunteesi?

Tunnetko sinä tunteesi? Millaiset tunteiden säätelytaidot sinulla on? Olen työni kautta huomannut, että moni suomalainen vanhempi on aika pihalla omien tunteidensa kanssa. Meidän ikäluokkamme ei ole saanut tunnekasvatusta vanhemmiltamme. Meidän tunteitamme ei ole nimetty, emme ole oppineet tunteiden säätelytaitoja. Olemme oppineet, että on tiettyjä tunteita, joita ei saa olla ja niitä ei saa näyttää. Pitää olla reipas. Pitää olla kiltti. Ei saa olla kiukkuinen ja tuhma. Ja kun itsellä ei ole kontaktia omiin tunteisiin, niitä on vaikea kohdata omalta lapselta.

Sain arvostelukappaleeksi kirjan "Tunne tunteesi". Kirjassa kuvataan Jonia, joka osasi tunnistaa kaksi tunnetta. Toinen oli "ihan ok" ja toinen "vituttaa". Jos itse joutuu kapeuttamaan omia tunteitaan eikä niitä saa ilmaista, voi käydä kuten Jonille. Kontakti omiin tunteisiin häviää. Taito tunnistaa ja nimetä tunteita näivettyy kuin lihas, jota ei käytetä vuosiin. Minäkin olen ollut aika pihalla omien tunteideni kanssa. Olen ilmaissut esimerkiksi kiukkua paiskomalla ovia, olemalla marttyyri ja olen myös heittänyt yhden puhelimen lattialle niin, että se meni rikki. Se oli lankapuhelin eli siitä on aikaa. En tunne itseäni kauhean ylpeäksi, kun kirjoitan asiasta täällä blogissani. Onneksi noista ajoista on menty eteenpäin. Olen viime vuosina tehnyt syvää tutustumista omaan itseeni ja omiin tunteisiini. Jotta olisin parempi vanhempi omille lapsilleni.

Tunnetaidot lisäävät elämänlaatua ja terveyttä. Ihmisen tunteet, ajatukset ja toiminta ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kun tunnistaa omat tunteensa, voi valita kuinka niiden perusteella toimii. Tunteiden tunnistaminen on tärkeää, sillä mitä varhaisemmassa vaiheessa tunteen tunnistaa, sitä lievempänä versiona se tulee. Kyky käsitellä ja hyväksyä tunteita lisää psyykkistä joustavuutta ja auttaa sietämään stressiä.

Tunteiden tehtävä on ohjata toimintaamme ja auttaa meitä tekemään valintoja. Tunteet toimivat sekä kompassina että moottorina suunnistaessamme jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä. Valintojen tekeminen on hankalaa silloin, jos tunne-elämä on latistunut esimerkiksi masennuksen takia.

Tunteiden säätelytaitoja voi opetella ja kehittää koko elämän ajan.  Kirja "Tunne tunteesi" sisältää runsaasti harjoituksia, jotka auttavat tunnistamaan tunteita ja niiden aiheuttamia fysiologisia reaktioita ja vaikutuksia käyttäytymiseemme.  Läsnäolon ja pysähtymisen taito on tunteiden säätelyn perusta.Mindfulness eli tietoinen läsnäolo auttaa tutkitusti fysiologisiin stressioireisiin: verenpaine ja stressihormonipitoisuus veressä laskevat.

Itse olen mindfulness-ohjaaja ja Lasten Tunnetaito-ohjaaja ja minulla on paljon tietoa tunteista ja niiden säätelystä. Silti koen saaneeni kirjan kautta myös paljon uusia ajatuksia. Pidin tosi paljon kirjassa olleista harjoituksista. Itselle tuli ajatus, että näitä harjoituksia olisi kiva kuunnella myös äänitteinä.

Kirja kannustaa omien tunteiden tunnistamiseen ja kohtaamiseen, tunteiden rakentavaan käsittelyyn ja omiin ajatusvääristymiin tutustumiseen. Kirja kannustaa myös pysähtymään omien tunteiden äärelle. Kirjan kirjoittaja Katja Myllyviita toteaa viisaasti: "Haluaisin ihmisten suhtautuvan tunteisiinsa viestin tuojina. Tällä tavalla kaikki tunteet, myös epämiellyttävät tai ahdistavat, ovat yhtä tärkeitä eikä niitä kannata torjua. Tunteet eivät ole vaarallisia, päinvastoin. Kyky käsitellä tunteita auttaa meitä kohtelemaan itseämme myötätuntoisesti samalla tavoin kuin kohtelemme ystäviämme".

* kirja on saatu arvostelukappaleeksi kustantajalta (Duodecim Kustannus). Kirjassa on 256 sivua. Kirjan kirjoittaja Katja Myllyviita on psykoterapeutti ja tietokirjailija.

Vuosikatsaus 2016: heinäkuusta joulukuuhun

Vuosikatsaus jatkuu syyskauden muistelulla. Vuosikatsauksen tammikuusta-kesäkuuhun voi lukea täältä.

Heinäkuussa olin lomalla. Luin paljon kirjoja, erityisesti mieleeni jäi Liane Moriartyn kirjat. Löysin myös Veera Vaahteran chick lit - kirjat ja niitä on ollut kiva lukea niinä hetkinä, kun kaipaa kevyttä hömppää. Luin Konmarin ja innostuin hetkeksi raivaamaan kotiamme. Raivaaminen meinasi mennä överiksi, sillä tein sitä vähän hampaat irvessä - meiningillä.

Olimme lomalla paljon kotona ja teimme pieniä retkiä esim. Kiasmaan ja Heurekaan. Kävimme myös kotiseudullani Mikkelissä.

Elokuussa aloittelin töitä loman jälkeen. Ohjasin muutamaa ryhmää, mutta pääasiassa istuin kotona tietokoneen ääressä ja naputtelin Lasten Tunnetaito-ohjaajaopintojen päättötyötä ja tein sekä kirjallisia että äänitemateriaaleja kahteen verkkovalmennukseen, Voimavaroja vanhemmuuteen ja Myrskyn sydän - kuinka pysyä rauhallisena lapsen saadessa raivarit. Demosin myös yhden verkkovalmennuksen ja tästä on valmisteilla opinnäytetyö.

Esikoisella alkoi  yläaste ja tämä nostatti minussa pinnalle voimakkaita tunteita, minua itseäni kiusattiin yläasteella. Hänen koulunsa alkoi kuitenkin hyvin. Aina pitää muistaa, ettei sekoita omia tunteita ja pelkoja omaan lapseen. Kuun loppupuolella vietin Mikkelissä yhden viikonlopun Itsemyötätunnon perusteet - kurssilla. Kävin poikien kanssa katsomassa Shrek-musikaalin.

Syyskuun alussa valmistuin Lasten Tunnetaito-ohjaajaksi. Syyskuussa uusin myös satuhierontaohjaajalisenssini ja vietin yhden viikonlopun ihanassa kurssikeskus Elontulessa. 

Innostuin Härkiksestä ja jo sitä ennen ehdin innostua nyhtiksestä. Syyskuussa tein paljon ohjaustöitä ja alkoi ensimmäinen verkkovalmennukseni, Voimavaroja vanhemmuuteen. 

Lokakuussa kävin katsomassa kaksi teatteriesitystä ystävieni kanssa, "Rantarouvat" Aleksanterin teatterissa ja Kom-teatterissa huippuhyvän "Pasi was here". Kävin myös Kansallismuseon bloggaajapäivässä. Luin paljon kirjoja ja seurasin useampaa sarjaa telkkarista. Erityisesti telkkusarjoista mieleeni jäi "Ex-onnelliset" ja tietenkin "Vain elämää". 

Syyslomaa vietin lasten kanssa Mikkelissä ja sairastin pikaflunssan. Kävin katsomassa lasten kanssa Tatu ja Patu -leffan. Kuun lopulla pääsin kokeilemaan Tiibetiläistä äänimaljahoitoa.

Marraskuussa oli aika tiivis työjakso, joka oli väsyttävä. Tuntui, ettei energiaa riitä mihinkään ylimääräiseen. Olin talkoolaisena alakoulun vanhempainyhdistyksen marrasmarkkinoilla. Poikien serkun nimiäisiä juhlittiin. Kuun alussa kävin "Voimaa- Hyvän elämän polku" - kirjan julkkareissa ja sen jälkeen syömässä ravintolassa kahden mindfulness-ohjaajaystäväni kanssa. Siitä päivästä jäi lämpimät muistot. 

Myrskyn sydän - verkkovalmennus alkoi ja sen suosio ilahdutti minua paljon. Kuun lopussa kävin lasten kanssa katsomassa Tikkurilan teatteri- ja sirkuskoulun joulusirkuksen "Vilske". Molemmat pojat käyvät sirkuskoulussa tuolla, mutta kumpikaan ei ollut esiintymässä joulunäytöksessä.

Joulukuussa työt vähenivät pikkuhiljaa ja pääsin siirtymään kohti joululomaa. Kävin kuun alussa katsomassa Lahdessa Housut pois - musikaalin. Kävin muutamalla joululounaalla yritykseni yhteistyökumppaneiden kanssa. Joulua vietimme kotonamme. Ennen joulua kävin lasten kanssa katsomassa Talvisirkus Muistin ja joulun välipäivinä vietimme  yhden mukavan päivän Pomppulinnataivaassa.

Tänä syksynä olen lukenut paljon kirjoja ja se on ollut ihanaa. Olen käynyt hierojalla säännöllisesti ja näin satsannut omaan hyvinvointiini. Silti on ollut ajanjaksoja, jolloin olen ollut aika väsynyt. Loppuvuodesta tein ison ratkaisun ja päätin luopua ohjaamistani iltajumpparyhmistä ja aloitin oman joogaharrastuksen. Olen kokenut paljon mukavia hetkiä teatterissa ja ystävieni kanssa. Takana on hyvä syksy.

Vuosikatsaus 2016: Tammikuusta kesäkuuhun

On vuosikatsauksen aika. Tuntuu, että vuonna 2016 on tapahtunut niin paljon, että on itsellekin mielenkiintoista palata kalenterin ja blogitekstien avulla vuoden tapahtumiin.

Tammikuussa viimeistelin mindfulness-ohjaajaopintojeni päättötyön ja valmistuin mindfulness-ohjaajaksi. Kuun puolivälissä alkoivat ohjaamani liikuntaryhmät. Luennoin myös pari uniluentoa tammikuussa. Lasten Tunnetaito-ohjaajakoulutuksen kolmas jakso oli tammikuussa. Valokuvista päätellen tammikuussa on ollut paljon lunta.

Helmikuussa tein töiden tiimoilta paljon ohjaushommia ja oli ensimmäiset uniluentokutsut. Tiiviin työrupeaman jälkeen hiihtoloma tuntui todella ansaitulta. Meillä alkoi putkiremontti ja se venyi paljon pidemmäksi kuin alkuperäinen ajatus oli. Putkiremontti tarkoitti sitä, että tyhjensimme kolme huonetta ja suurin osa näiden huoneiden tavaroista oli minun työhuoneessani säilössä monta viikkoa. Elimme ilman vettä aika pitkän aikaa.

Hiihtolomalla kävin poikien kanssa ensin Mikkelissä ja kotiin palattuamme Heurekassa. Pääkaupunkiseudulla talvi jäi lyhyeksi ja vettä satoi helmikuussa paljon. Pohdin blogissani sitä, uskallanko taas hypätä?

Maaliskuussa oli vähän vähemmän töitä ja tämä tuntui hyvältä. Facebookista löytyi merkintä 8.3. "Meille tulee vettä! Olihan se aika reteetä käydä vessassa ja pystyä vetämään vessa ja pestä kädet lavuaarissa. Vesi on jääkylmää, mutta en valita. Huomenna saadaan lämmintä vettä. #remppaetenee"

Kävin kasvohoidossa pitkästä aikaa. Olin Perenting Happiness - seminaarissa ja se oli antoisa päivä. Pääsiäistä vietimme Mikkelissä. Pääsiäisen aikaan kävin katsomassa useamman elokuvan ja luin kirjoja.

Huhtikuussa oli Lasten Tunnetaito-ohjaajakoulutuksen viides jakso. Aloitin opintoihin kuuluvan tunnetaitojen harjoitteluryhmän pienelle poikaryhmälle. Voitin taas jälleen kerran arvonnassa liput Lapsimessuille ja kävimme siellä koko perheen voimin, mies ja pojat olivat lähinnä pienoismallipuolella.

Kävin katsomassa ystäväni kanssa Beige tappaa - esityksen teatterissa ja poikien kanssa kävin katsomassa Momo- teatteriesityksen. Käväisin myös Tampereella satuhierontaohjaajakoulutuksessa. Kuun lopussa tapahtui varmasti yksi vuoden kummallisimmista tapahtumista, kun tilitoimiston omistaja suuttui minuun ja irtisanoi sopimukseni.

Tein pihahommia ja kirjoitin suositun blogitekstin Mitä löytyy kauppakassista, kun perhe ei syö lihaa?

Toukokuussa oli vähemmän töitä ja alkoi vähittäinen laskeutuminen kohti kesälomaa. Kävin ystäväni kanssa Mokossa brunssilla ja äitienpäivänä kävimme perheen voimin ravintolassa syömässä ja katsomassa leffassa Soppalinnan salaseuran. Oli kuopuksen sirkuskoulun kevätnäytös ja olin yhden viikonlopun Tampereen lähellä satuhierontaohjaajakoulutuksessa.

Olin mukana koulun vanhempainyhdistyksen järjestämässä kevätriehassa talkoolaisena. Koulutin Imetyksen tuki ry:n vapaaehtoisia vuorovaikutuksen tiimoilta. Kuun lopussa oli Lasten Tunnetaito-ohjaajakoulutuksen toiseksi viimeinen jakso. Toukokuussa olen kirjoittanut eniten blogitekstejä (15). Teksti "Penis ei nouse, vaikka kuinka yrittäisi" on noista eniten luettu.

Kesäkuussa innostuin villivihanneksista. Osallistuin horta-kurssille ja sen myötä innostuin kokeilemaan esimerkiksi nokkosen ja vuohenputken käyttöä ruuanlaitossa ja leivonnassa. Esikoisella loppui alakoulu ja se nostatti minussa haikeita tunnelmia. Pojat osallistuivat kahden ekan lomaviikkonsa ajan sirkusleireille ja olimme miehen kanssa kahtena perjantaina katsomassa leirin loppunäytöksiä. Osallistuin itse paikallisen MLL:n järjestämään Liiku ja leiki - tapahtumaan vapaaehtoisena.

Ohjasin kesäkursseja ja aloitin kesäloman juhannukselta. Käväisin poikien kanssa Mikkelissä ja kuun lopussa lähdimme koko perheen voimin kesälomareissullemme Viroon (Tallinnaan ja Haapsaluun). Tuosta reissusta kirjoitin useamman matkaraportin, (Tallinnassa ja lähiseudulla ja Sympaattinen Haapsalu).

Jatkoa seuraa eli alan kirjoitella vuosikoostetta loppuvuodestani.

Ajatuksia kolmanteen yrittäjyysvuoteen

Yritykseni Kasvun Taika täytti elokuun puolivälissä kaksi vuotta. Itse ajattelin etukäteen ennen yrityksen perustamista, että käytän kaksi vuotta aikaa yrityksen brändäämiseen, omaan lisäkouluttautumisen ja yrittäjyyden opiskeluun. Näin olen tehnytkin. Toinen vuosi oli jo monella tapaa hyvä, kurssit ja luennot keräsivät osallistujia ja myös taloudellisesti vuosi oli ihan hyvä.

Mietin viime keväänä paljon, mitä haluan elämältä ja yritystoiminnaltani jatkossa. Päätin, että lähden nostamaan yritystoimintaani uudelle tasolle eli kehittämään verkkopohjaisia valmennuksia. Tämä on ollut tavoitteeni jo yritystoiminnan alusta alkaen, mutta milloin oma aikaansaamattomuus, milloin omat uskomukset ("en minä mitään verkkokursseja osaa tehdä") ja milloin kiire muiden töideni kanssa ovat estäneet tämän prosessin etenemistä. Kesällä päätin, että loman jälkeen alan tosissani luoda verkkokursseja. Kävin läpi uskomuksiani ja työstin pelkojani. Onko minusta siihen? Onko minulla annettavaa toisille? Miten verkkovalmennusten tekniikka hoituu? Millaisia haluan verkkovalmennuksistani tulevan?

Käytin elokuun siihen, että kirjoitin valmiiksi Lasten Tunnetaito-ohjaajaopintojeni päättötyön ja tein kaksi verkkovalmennusta niin pitkälle kuin ehdin ja kolmannesta verkkovalmennuksesta oli demoryhmä, jonka kanssa testasin erään uudenlaisen verkkovalmennuksen toteutusta. Tästä demoryhmästä on tulossa opinnäytetyö, jota eräs sosionomiopiskelija viimeistelee tällä hetkellä. Ensimmäinen verkkovalmennukseni "Voimavaroja vanhemmuuteen" on nyt ohi ja sain siitä hyvää palautetta. Se valmennus alkaa seuraavan kerran tammikuussa. Toivon saavani toisen verkkovalmennukseni myyntiin loka-marraskuun vaihteessa. Ja sen kolmannen sitten kun siitä tehtävä opinnäytetyö on valmis ja olen saanut kuulla demoryhmään osallistuneiden palautteet valmennuksesta. Ideoita on vielä ainakin kahteen muuhunkin verkkopohjaiseen valmennukseen.

Tarkoitus on verkkovalmennusten kautta tavoittaa uusia asiakkaita ympäri Suomea ja pystyä tarjoamaan palveluitani laajemmin kuin vain pelkästään pääkaupunkiseudulle.

Toinen iso asia verkkovalmennusten lisäksi tähän kolmanteen yrittäjyysvuoteen on se, että yhteistyökumppanini Ipanainen on saamassa uudet ja isommat tilat ensi vuoden alkupuolella. Ipanaiselle tulee myös erillinen kurssitila. Tänä syksynä Ipanaisella ei ole kurssitarjontaa tilan ahtauden takia. Aiemmin olen pitänyt Ipanaisella uniluentoja ja mindfulness-kursseja. Nämä varmasti jatkuvat ja toivon, että pääsen pitämään ensi kevätkaudella ensimmäisen lasten tunnetaitoryhmäni Ipanaisen tiloissa. Ideoita on monenlaiseen kurssi- ja luentotoimintaan.

Loppukeväästä liityin Yhdessäonnistujat digiyhteisöön, joka kautta olen saanut kuukausittaista koulutusta yrittäjyyteen liittyen (teemoina on tähän mennessä ollut esimerkiksi "Verkosta virtaa bisnekseen", "Yrittäjä ja hyvinvointi" ja "Tehoa talouteen"). Lisäksi olen ollut mukana pienimuotoisissa yrittäjätapaamisissa Yhdessäonnistujien tiimoilta. Tuntuu, että yrittäjyydessä on vielä monia asioita, joista olen aika pihalla. Markkinointia ja myyvää kirjoittamista on otettava haltuun vielä enemmän.

Kaikkiaan olen tyytyväinen siihen, että olen kahdessa vuodessa saanut vietyä yritystoimintaani siihen suuntaan, mikä on ollut alkuperäinen ajatukseni. Olen yrittäjyyteni aikana valmistunut ratkaisukeskeiseksi valmentajaksi, mindfulness-ohjaajaksi ja Lasten Tunnetaito-ohjaajaksi. Lisäksi olen käynyt lukuisan määrän erilaisia lyhytkursseja. Kahdessa vuodessa olen saanut luotua konseptin, jossa pääsen käyttämään hyvin monipuolisesti ammattitaitoani ja olen saanut tavata satoja perheitä kursseillani ja luennoillani. Fiilis on hyvä. Olkoon tämä kolmas vuosi kasvun vuosi. Yritystoimintani laajenee verkkovalmennuksiin ja sitä kautta pääsen palvelemaan koko Suomea.

ps. valokuvissa on inspiraatiokortteja, jotka ovat aivan uunituoreet ja jotka sain blogini kautta esittelykappaleiksi. Sain myös toisen pinkan arvontakappaleeksi eli ihan pian on blogissani alkamassa ihana arvonta!

Viikko yrittäjän elämästä

Tunteisiin ja kiukkuun liittyviä kirjoja, joita esittelin keskiviikon kiukkuluennollani

Olen aika ajoin kirjoitellut kuvauksia viikostani yrittäjänä. Näitä on ollut mielenkiintoista lukea jälkikäteen. Tässä tulee tämän syyskauden ensimmäinen viikko yrittäjän elämästä - postaus. Tämä oli tarkoitus kirjoittaa ja julkaista maanantaina 5.9, joka oli Yrittäjän päivä, mutta silloin olin niin väsynyt viikonlopun jäljiltä, etten saanut oikeastaan mitään järjellistä tehtyä. Onneksi oli vapaapäivä.

Palaan tässä postauksessa viime viikkoon.

Maanantai 29.8.

Minulla loppui elokuun lyhytkurssit Mommy&Me:ssa, oli vauvahierontakurssin ja vauva- ja taaperosirkuskurssien viimeiset kerrat. Iltapäivällä kotiin tultuani laitoin Voimavaroja vanhemmuuteen - verkkokurssin myyntiin Holvi-verkkokauppaani ja viimeistelin kurssisivun tekstit, jotka laitoin eteenpäin miehelleni, joka päivittää nettisivuni. Mies päivitti tiedot sivuilleni ilallalla ja sain laitettua kurssin myyntiin ja jestas kun olin iloinen, kun ekan tunnin aikana tuli jo eka tilaus! (tarjoan blogini lukijoille alennusta tästä kurssista, alekoodi löytyy tästä postauksesta ja se on early bird- hinta eli alekoodi on voimassa su 11.9. klo 21 asti).

Illalla keräsimme omenoita koko perheen voimin, olimme varanneet ajan mehuasemalle tiistai-iltapäivälle.

Tiistai 30.8.

Minulla alkoi Vipeltävän Siilin kausitunnit Metsälän salilla, temppuilutunnit nappuloille, taaperoille ja vauvoille. Tultuani kotiin anoppini oli meillä, olivat tulleet käymään pääkaupunkiseudulla ja hakivat meiltä omenoita. Mies oli appiukon kanssa mehuasemalla ja meillä on on nyt omenamehua aika reilusti, lähes 200 kiloa oli omppuja.

Iltapäivällä vastasin muutamaan meiliin ja tein Lasten Tunnetaito-ohjaajaopintojen päättötyön esitystä. Selvittelin myös, miten saan avaimet seuraavana päivänä olevalle luennolleni.

Keskiviikko 31.8.

Aamupäivällä tein toimistohommia kotoa käsin ja viimeistelin "Kiukku lapsen ja aikuisen haasteena" - luentoa, joka oli tulossa illalla. Tulostelin mainoksia tulevista kursseistani ja kuskasin niitä fillarivoimin lähialueen kahteen neuvolaan. Iltapäivällä kuuntelin yhden yrittäjyyteen liittyvän webinaarin teemalla "Tehoa talouteen". Illalla luennoin kiukusta yhdeksälle vanhemmalle. Olin iloinen osallistujamäärästä ja toivon, että kuulijat saivat uusia ajatuksia ja toimintatapoja luennon kautta. Luennon lähtökohdat olivat tunnetaidoissa, niiden tukemisessa ja aikuisen vastuullisuudessa omista tunteistaan. Luennon pääsanoma on, että kun aikuinen muuttaa omaa käytöstään, myös lapsen käytös muuttuu.

Torstai 1.9.

Ohjasin Vipeltävän Siilin temppuilutunnit nappuloille, taaperoille ja vauvoille Haagan salilla. Kotiin tultuani vastailin muutamaan meiliin. Illalla olin kuuntelemassa Janna Rantalan luentoa "Mistä näitä kovapäisiä lapsia oikein tulee?", jonka innoittamana kirjoitin perjantaina blogiini tekstin Kiinnostaako sinua oman vanhemmuutesi kehittäminen?

Lasten Tunnetaito-ohjaajakoulutuksen opiskelukaverini Miian tekemät voimalausetaulut

Perjantai 2.9. 

Kävin läpi kirjanpitoon kuuluvia kuitteja ja lippusialappusia. Viimeistelin Lasten Tunnetaito-ohjaajaopintojen päättötyön esitystä. Laitoin kutsun niille, jotka ovat ilmoittautuneet su 11.9. olevaan aikuisten ja lasten yhteiseen työpajaan "Villipedon naamarit".

Fillaroin taas pitkin lähiseutua viemässä esitteitä tulevista omista kursseistani ja myös paikallisen MLL:n toiminnasta. Kävin myös hakemassa avaimen eräältä lähikoululta tulevia sirkuskurssejani varten. Illalla alkoi Lasten Tunnetaito-ohjaajakoulutuksen viimeinen jakso. Kuulin kolme päättötyön esitystä.

Lauantai 3.9.

Koko päivä oli Lasten Tunnetaito-ohjaajaopintoja. Oman päättötyöni esitys oli aamupäivällä ja päivän aikana kuulin monen monta esitystä ja sain niistä valtavasti ajatuksia ja ideoita tulevia tunnetaitoryhmiäni varten. Koulutuspäivä loppui klo 17 ja jäin sen jälkeen vielä reiluksi kahdeksi tunniksi illanviettoon opiskelukavereideni kanssa.

Sunnuntai 4.9.

Koko päivä oli Lasten Tunnetaito-ohjaajaopintoja, viimeinen yhteinen koulutuspäivämme. Esittelyssä oli viimeiset päättötyöt ja lisäksi teimme koulutuksesta irtipäästämistä, oli kakkua ja kuohuvaa ja saimme todistukset. Ja koska olimme tekemisissä tunteiden ja niiden ilmaisun kanssa, niin kyllä meistä itse kukin itki ihan vähän väliä. Olo oli samalla kiitollisuudesta täysi ja haikeudesta aivan tyhjä.

Viikko sisälsi paljon tunteita ja maanantaina olinkin sen verran väsynyt, etten tehnyt mitään muuta kuin ihan välttämättömät asiat ja muuten istuin takapihallamme ihanassa auringonpaisteessa lukemassa kirjaa.

Tänään olen menossa hierojalle ja illalla kuuntelemaan "Onnellinen lapsi" - luentoa. Nyt on oikeastaan pitkästä aikaa viimeinen viikko, kun minulla on vielä suht vähän töitä, tästä eteenpäin ohjattavien ryhmien määrä lisääntyy aika reilusti. Myös uutta on suunnitteilla eli lisää verkkokursseja ja toivon pääseväni käynnistämään ensimmäisen tunnetaitoryhmäni alkuvuodesta 2017.

Tunteiden vuoristoradalla

Olen ollut aikamoisella tunteiden vuoristoradalla viimeisen viikon ajan. Viikko sitten alkoi lapsilla koulut. Esikoisella alkoi yläaste ja jännitin tätä jonkin verran (oikeasti tosi paljon), oman koulukiusaamistaustan takia. Ensimmäinen koulupäivä meni minulta itkeskellessä pitkin päivää. Olin aivan uupunut illalla. Esikoisen alakoululuokka hajosi kolmeen eri yläkouluun ja nykyisellä seiskaluokalla ei ole yhtään vanhaa luokkakaveria. Esikoisen on aika vaikea tutustua uusiin ystäviin ja erikoisen vaikeaksi hän kokee tutustumisen, kun kaikki ovat väli- ja ruokatuntisin kännykät kädessä eivätkä juttele, vaan pelaavat kännyköillään. Ilmeisesti häntä itseään ei haittaa se, että hän on aika yksin. Tärkeintä on kuitenkin se, ettei häntä kiusattaisi.

Olen myös yritykseni tiimoilta elänyt läpi varsinaisen tunteiden oppikoulun. Kasvun Taika täytti 2 v viime perjantaina. Olin ajatellut, että nyt kun on jo kaksi vuotta yrittäjyyttä täynnä, kaikki sujuu paljon helpommin. Ajattelin, että luennoille ja kursseille tulee helpommin ilmoittautujia, kun yritys ja osaamiseni alkaa olla tunnettua. Yllättäen tajusinkin olevani tilanteessa, ettei ensi sunnuntaille suunnittelemani mindfulness-lyhytkurssi toteudu. Siihen ei tullut tarpeeksi ilmoittautujia ja tein eilen päätöksen kurssin perumisesta. Olen edelleenkin aika pihalla, miksi näin kävi, sillä aikaisemmat kurssini ovat olleet aina täynnä. Tarjosin kurssia täällä meidän lähellä. Edullisen tilavuokran takia kurssi oli halvempi tuntihinnaltaan kuin aiemmat mindfulness-kurssini, mutta ilmeisesti täällä asuvat eivät ole valmiita maksamaan esimerkiksi siitä, että saisivat keinoja itselleen, etteivät enää huutaisi tai hermostuisi lapsilleen tai että saisivat positiivisemman arjen. Tarvetta kyllä olisi tälle, eilen taas seurasin kaupassa muutaman perheen edesottamuksia ja tuli olo, että moni vanhempi kaipaisi paljon tukea ja ohjeita vanhemmuuteen. Tämän kurssin peruuntuminen oli hyvä opetus itselle. Jatkossa tarjoan kursseja paikoissa, jossa on kysyntää kursseilleni. Aikamoisen tunneprosessin kävin läpi tämän yhden kurssin perumisen myötä. Olen tuntenut välillä itseni ja yritykseni ihan luuseriksi.

Eilen illalla palautin Lasten Tunnetaito-ohjaajaopintojen päättötyön ja oppimisprosessin kuvauksen. Täytyy sanoa, että aika lailla oli takki tyhjänä niiden palauttamisen jälkeen. Kirjoitin päättötyötä monta kokonaista päivää ja se oli iso prosessi ja vei aikaa.

Viikonloppuna olin Mikkelissä Itsemyötätunnon perusteet - kurssilla. Siitä kirjoitan ihan oman postauksen, kunhan saan jäsennettyä ajatuksiani. Kurssi oli aika syvä sukellus itseen ja omiin tunteisiin. Ja vaikka kurssi sinällään oli voimauttava myös, niin aika ison ja väsyttävän tunneprosessin kävin läpi myös sen myötä.

Paljon on siis ollut isoja tunteita kuluneen viikon aikana. Olen ollut suossa, noussut sieltä ja hetken päästä taas olen ollut hyvin syvissä vesissä.Tänään löysäilen ja annan itselleni ja keholleni mahdollisuuden levätä. Olen menossa parin tunnin päästä hierojalle. Huomenna suuntaan katseen taas syksyyn, tuleviin kursseihin ja luentoihini. Toivon, että saan taas hyvän flown päälle.

Jotenkin minulla on olo, että nyt kuitenkin kaipaisin virtuaalihalauksia, joten olisin iloinen, jos joku suuntaisi ajatuksia ja halauksia minulle.

Kiitos! Sieltä taisi tulla jo yksi halaus. Olette tärkeitä.

ps. kuvat ovat nallekorteista, jotka hankin tulevia Lasten Tunnetaito-ryhmiäni varten

Yrittäjyyttä ja opiskelua

Minä olen ollut pian kaksi vuotta yrittäjä. Ja koko yrittäjyyteni ajan olen myös kouluttautunut lisää. Olin aloittanut helmikuussa 2014 opinnot ratkaisukeskeiseksi valmentajaksi ja ne opinnot olivat menossa siinä vaiheessa, kun perustin yrityksen. Yrittäjyyden ensimmäisenä syksynä tein opintoihini kuuluvia harjoitusvalmennuksia ja kirjallisia tehtäviä, tapasin pienryhmääni ja noin kerran kuussa meillä oli opintoihin kuuluvat lähiopetuspäivät. Valmistuin näistä opinnoista maaliskuussa 2015. Ja jo heti perään huhtikuussa aloitin opinnot mindfulness-ohjaajaksi. Mindfulness-ohjaajaopintoihin kuului kaksi kirjareferaattia, lähiopetusjaksoja noin kerran kuussa ja oma harjoitusryhmä. Ja lopputyönä reflektiivinen oppimispäiväkirja. Niin ja laitettakoon tähän vielä, että kaikkiaan mindfulness-ohjaajaksi kouluttautuminen on paljon pidempi prosessi, eli minun kohdallani alkoi jo keväälä 2014, kun kävin intensiivikurssin ja seuraavana syksynä jatkokurssin.  Mindfulness-ohjaajaksi valmistuin tämän vuoden alussa eli tammikuussa 2016. Kaikkiaan siis minulla prosessi intensiivikurssista ohjaajaksi asti kesti kaksi vuotta.

Eikä tässä vielä kaikki. Keväällä 2015 huomasin hakuilmoituksen Lasten Tunnetaito-ohjaajakoulutukseen. Koulutus vaikutti huippukiinnostavalta ja juuri sellaiselta, jonka tiesin lisäävän ammattitaitoni juuri siihen suuntaan, johon haluan yritystoimintaani kehittää. Hain opintoihin ja pääsin niihin. Opinnot alkoivat lokakuussa. Eli minulla oli muutaman kuukauden ajan kahdet opinnot päällekkäin. Opiskelin sekä mindfulness-ohjaajaksi että Lasten Tunnetaito-ohjaajaksi ja pyöritin samalla yritystoimintaa, joka sekin oli vielä aika alkuvaiheessa ja vaati panostusta paljon.

Voin sanoa, että loppuvuosi oli aika tiivistä aikaa. Nämä Lasten Tunnetaito-ohjaajaopinnot ovat vaatineet aika isoa panostusta. Joka jakson välissä on ollut kirjallinen työ ja lisäksi opintoihin on kuulunut tunnetaitojen harjoitteluryhmä, jonka itse ohjasin huhti-toukokuussa pienelle lapsiryhmälle.

Yrittäjyys ja jatkuva kouluttautuminen samanaikaisesti on ollut välillä haastava yhdistelmä, mutta toisaalta olen huomannut opiskelukavereistani, että palkkatyön ja kouluttautumisen yhdistäminen on myös haastavaa. Minä yrittäjänä olen kuitenkin ehkä pystynyt vähän säätämään omia työaikojani niin, että olen pystynyt jättämään kokonaisia "vapaapäiviä" tehtävien tekemistä varten. Tällä hetkellä kirjoitan lopputyötä ja olen varannut kalenteristani sen kirjoittamiseen useamman kokonaisen työpäivän. Toki en yrittäjänä saa näistä päivistä palkkaa, kun en tee asiakastyötä, mutta minun kirjoittamistani helpottaa se, että saan tehdä sitä pitkiä jaksoja yhtä päätä. Jos olisin palkkatyössä, joutuisin kirjoittamaan päättötyötä iltaisin ja viikonloppuisin.

Huomaan, että kaipaan jo vapaata. Sellaista aikaa, ettei koko ajan tarvitsisi tehdä jotain kirjallista tehtävää valmiiksi. Ettei koko ajan tarvitsisi lukea jotain kirjaa referaattia varten. Olenhan nyt jo yli kaksi vuotta koko ajan opiskellut jotain. Nämä koulutukset ovat olleet myös iso rahallinen satsaus ja aika paljon yritykseni ekan vuoden tuotosta meni koulutusten maksamiseen. Nyt toisenakin vuonna lasten satsanneeni kouluttautumiseen noin 3500 euroa. Se on aloittelevalle pienyrittäjälle aika iso summa. Valmistun Lasten Tunnetaito-ohjaajaksi syyskuussa. Sitten aion pitää breikkiä kouluttautumisessa. Lyhytkursseja voin toki käydä, mutta nämä pitkät koulutukset ovat nyt hetkeksi suoritettu. On aika laittaa opittuja asioita käytäntöön. Ammatillisesti nämä koulutukset ovat tuoneet ihan valtavasti uutta tietoa ja inspiraatiota. Olen saanut myös uusia ystäviä. Ja kasvanut ihmisenä.

Luin kesällä monta kirjaa. Nyt kun ei koko ajan tarvitse lukea referaattikirjoja tai lähdekirjallisuutta, voin lukea enemmän kaunokirjallisuutta ja hömppää koko vuoden ympäri. Se on ihanaa.

Millaisia kokemuksia sinulla on työn tai yrittäjyyden ohessa kouluttautumisesta?

Toinen kevät yrittäjänä

Aloitan loman ensi viikolla. Jäljellä on enää maanantain vauva- ja taaperosirkuskurssien ja vauvahierontakurssin päätöskerrat. Tiistain olen vielä varannut toimistotöille ja keskiviikosta 22.6. alkaen olen lomalainen. Seuraavan kerran minulla on töitä ke 3.8., jolloin ohjaan satuhierontasession eräällä kesäleirillä. Väliin jää useamman viikon loma, jolloin tosin joudun hoitamaan esim. yrityksen laskuja ja mahdollisia muita akuutteja asioita. Tänä vuonna minun ei enää onneksi tarvitse kytätä kurssien täyttymistä, koska Holvi-verkkokauppani huolehtii siitä puolestani.

On aika laittaa pakettiin tätä kevättä. Millainen oli toinen kevääni yrittäjänä? Lähden liikkeelle numeroista. Ohjasin kevätkaudella 11 viikottain kokoontuvaa liikuntaryhmää. Lisäksi minulla oli lukuisa määrä erilaisia kursseja ja luentoja. Mainittakoon vaikka 17 eri sirkuskurssia (tuntuu huimalta määrältä), 11 uniluentoa ja 2 neljän kerran kestänyttä mindfulness-kurssia. Lisäksi ohjasin vauvahierontakursseja, voimavaroja vanhemmuuteen - iltapäivän, kävin perhekahviloissa esittelemässä niin satuhierontaa, taaperosirkusta kuin puhumassa uniasioistakin. Tein kotikäyntejä niin uniohjausten kuin muidenkin perhettä mietityttävien asioiden tiimoilta. Toimin toukokuun lopussa Imetyksen tuki ry:n tukiäideille kouluttajana teemalla "Tukemisen taidot".

Valmistuin tammikuussa mindfulness-ohjaajaksi ja kevään aikana ohjasin kaksi neljän kerran kestänyttä mindfulness-kurssia vanhemmille. Nämä olivat hyvä kokemus itselle ja vanhemmat tuntuivat saaneen paljon kurssista. Lanseerasin kevään aikana myös toisen uuden tuotteen, uniluentokutsut. Tämä idea lähti liikkeelle asiakkaista käsin ja kävin muutaman olohuone/kerhotilaluennon luennoimassa uniasioista pitkin pääkaupunkiseutua.

Koko kevään ajan olen opiskellut Lasten Tunnetaito-ohjaajaksi ja nämä opinnot ovat työllistäneet paljon. Kirjallisia tehtäviä on ollut joka jakson välissä ja lisäksi ohjasin Lasten Tunnetaitojen harjoitteluryhmän huhti-toukokuussa. Lähiopetusjaksoja (pe-su) on ollut noin kerran kuussa.Tälläkin viikolla palautin kaksi kirjallista tehtävää ja nyt on vielä päättötyö ja oman oppimisprosessin tiivistelmä jäljellä. Valmistun syyskuun alussa Lasten Tunnetaito-ohjaajaksi.

Katselin, mitä joulun alla kirjoitin toisesta syksystäni yrittäjänä. Tutulta kuulostaa. Tunteiden vuoristorata ja asioiden priorisointi on jatkunut. Holvi-verkkokauppaan olen enemmän kuin tyytyväinen. Olen myös saanut rauhan sen suhteen, ettei yritykseni tarvitse olla jokaisessa some-kanavassa mukana. Jossain vaiheessa loin "hädissäni" pinterest-tiliä yms. mutta tämä kevät on tuonut rauhan, että toistaiseksi nykyiset kanavat eli aktiiviset fb-päivitykset, ajantasaiset nettisivut ja siellä ammatilliset blogikirjoitukset ja ei-niin-aktiivinen-twitter riittävät.

Tämä kevät on tuonut myös vahvistusta sille, että haluan alkaa luomaan myös verkkopohjaisia kursseja, jotta kaikki tuloni ei perustu minun läsnäolooni, vaan alan saada vähitellen myös passiivista tuloa. Olenkin viime viikkojen aikana kirjoitellut materiaaleja ensimmäistä verkkokurssiani varten. Toivon, että lomatauko tuo buustia siihen ja elokuun alussa voimaantuneena loman jälkeen saan sen viimeisteltyä freesein ajatuksin.

Elokuussa yritykseni Kasvun Taika täyttää kaksi vuotta ja silloin varmaankin kirjoittelen ajatuksiani kahdesta yrittäjyysvuodesta. Sen olen huomannut, että yrittäjyys vaatii valtavasti luottamusta ja sinnikästä työtä, jotta tuloksia syntyy. On asioita, joissa olen vielä aivan raakile yrittäjänä, esim. markkinointi ja myyminen. Mutta on ollut ilahduttavaa huomata, että myös puskaradio on alkanut toimimaan ja moni tulee kursseilleni, luennoilleni tai pyytää minut kotikäynnille ystävän suosituksesta. Tämä tuntuu hyvältä.

Jotta saisin puhtia yrittäjyyteen ja uutta innostusta kolmanteen yrittäjyysvuoteen, tulin loppukeväästä liittyneeksi Yhdessäonnistujat - digiyhteisöön, joka lupaa kuukausittaista verkkopohjaista koulutusta, innostusta ja verkostoitumista toisten yrittäjien kanssa. Olen aika ajoin myös miettinyt yrittäjän ammattitutkinnon suorittamista, mutta tähän mennessä asia on tyssännyt siihen, ettei kotikaupunkini Vantaa solmi oppisopimuksia löytämiini koulutuksiin. Enkä ole ehtinyt ja jaksanut selvitellä, mihin koulutuksiin saisin oppisopimuksen. On olo, että tuokin asia olisi voitu tehdä helpommaksi yrittäjän kannalta.

Nyt on pian edessä kesäloma. Samalla kun tunnen kiitollisuutta hyvin menneestä keväästä, huomaan, että mielessäni pyörii pieni huoli ensi syksystä ja erityisesti uusien kurssieni ja luentojeni täyttymisestä. Uuden kurssin / luennon lanseeraaminen on aina haaste, kun ei ikinä tiedä, onko tämä jättimenestys vai olenko vain minä itse innostunut asiasta. Toivon, että kesäloma rentouttaa ja rauhoittaa minut ja voin elokuussa aloittaa työt luottavaisin mielin.

Miten elämäni on muuttunut kahdessa vuodessa?

Blogini täytti pari päivää sitten kaksi vuotta. Eilen jäin miettimään sitä, mitä on tapahtunut elämässäni viimeisen kahden vuoden aikana. Olin Äitipeli - kirjan julkkareissa ja siellä juttelin kahden naisen kanssa yrittäjyydestä. Mainitsin, etten kolme-neljä vuotta sitten vielä voinut kuvitellakaan olevani yrittäjä. He tietenkin kysyivät tarinani, miten tulin sitten lähteneeksi yrittäjäksi. Kerroin tarinani ja samalla mainitsin, että päätös lähteä palkkatyöstä käynnisti elämässäni myös monta muuta prosessia. Ja sanottuani tuon tajusin, että elämäni on aika erilaista kuin kaksi vuotta sitten. Niin moni asia on muuttunut. Ja lähinnä vain hyvällä tapaa.

Minusta todellakin tuli yrittäjä. Uskalsin irtisanoutua palkkatyöstä ja perustaa yrityksen. Uskalsin kuunnella sydäntäni ja tehdä isoja ratkaisuja elämässäni kaksi vuotta sitten. Hienolta tuntuu se, että saan rahaa siitä työstä, jonka tekemisestä tykkään eikä tarvitse herätä aamulla kettuuntuneena, kun taas pitää aloittaa työpäivä.

Olen ollut kiinnostunut ihmisenä ja vanhempana kasvamisesta jo vuosia. Mutta pari vuotta sitten asian suhteen käynnistyi suurempi aalto. Olen alkanut elää unelmieni mukaan enkä ole vain suunnannut ajatuksia unelmiini. Ennen etsin onnellisuutta ulkoa päin, ulkoisista asioista. Nyt tiedän onnellisuuden tulevan sisältäni. Ajatteluni on avartunut ja maailmankuvani laajentunut.

Viimeisen kahden vuoden aikana olen harjoitellut sekä vuorovaikutus- että tunnetaitoja. Olen opiskellut mindfulness-ohjaajaksi ja se on ollut merkittävä askel omalla polullani ihmisenä kasvamisen suhteen. Nyt on menossa opinnot Lasten Tunnetaito-ohjaajaksi. Olen tutustunut lukuisiin uusiin ihmisiin ja tuntuu, että moni ihminen on tuonut jotain uutta elämääni. Uutta ajateltavaa tai uusia tuulia johonkin suuntaan.

Minusta on tullut kahden viimeisen vuoden aikana paljon suurpiirteisempi kuin ennen olin. Voin myöntää, että meillä ei ehkä ole enää niin siistiä kuin joskus on ollut. Hyviäkin puolia tästä rennommasta elämänasenteesta on. Tätä remonttia olisi ollut tosi vaikea sietää vaikkapa kolme vuotta sitten. Luulen, että olisin pimahtanut aika nopeasti, jos vesi ei olisi tullut 2.5 viikkoon. Nyt ajattelin lähinnä "nyt on näin". Toki oli päiviä, että harmitti, mutta meillä oli kuitenkin koko ajan katto pään päällä ja muuten asiat ihan hyvin. Mitä nyt alakerta ihan kaaoksessa, joka paikka täynnä pölyä ja muuta sellaista pientä.

Yrittäjyys on tuonut esille itsestäni ihan uusia piirteitä, sellaisia, jotka eivät palkkatyötä tehdessä juurikaan näkyneet. Olen huomannut, että minun on aika vaikea välillä sietää epävarmuutta ja sitähän yrittäjän elämässä on aika paljonkin. Kasvatan jatkuvasti luottamuksen tunnetta itsessäni, mutta epävarmuus on ihan eri tavoin mielen päällä kuin se oli palkkatyöläisenä. Yrittäjyyteen heittäytyminen on osaltaan vauhdittanut omaa kasvuprosessiani.

Luultavasti viimeisen kahden vuoden aikana on tapahtunut enemmän asioita kuin tapahtui sitä ennen moneen vuoteen. Sitä ennen suurten muutosten vuosia olivat lasten syntymät. Silloinkin käynnistyi kasvuprosessia elämässäni. Tuli halu kehittää omia vuorovaikutustaitoja ja toimia toisin kuin omat vanhemmat toimivat minun ollessani lapsi.

Millaisia sinun kaksi viimeistä vuottasi ovat olleet? Ovatko muutoksen tuulet pyörineet vai ovatko vuodet olleet tasaisia?

ps. kuvassa Hyvän mielen kortteja, jotka olen saanut arvostelukappaleeksi

Lasten Tunnetaito - ohjaajakoulutus

Aloitin viime lokakuussa opinnot Lasten Tunnetaito-ohjaajaksi. Näin viime keväänä mainoksen Lasten Tunnetaito-ohjaajakoulutuksesta ja innostuin heti. Ensimmäisen koulutusryhmän aikataulut eivät sopineet omiini, mutta onneksi perään alkoi heti toinen ryhmä (suuren kysynnän vuoksi) ja aloitin toisessa koulutusryhmässä. Nyt näitä koulutuksia on alkanut Tuusulan ja Järvenpään lisäksi myös Ylivieskassa. Tulevat koulutukset löytyvät tästä linkistä.

Lasten Tunnetaito - ohjaajakoulutusta on minun ryhmälläni takana nyt neljä jaksoa. Näiden neljän jakson aikana olemme saaneet valtavasti tietoa tunteista, tunnekehityksestä, tunteiden tunnistamisesta, niiden purkamisesta ja tunteiden kanssa työskentelystä. Kolme ensimmäistä jaksoa olivat vahvasti tutustumista omaan itseen ja omaa tunnetyöskentelyä. Olemme maalanneet ja työstäneet savea esimerkiksi teemoilla oma sisäinen lapsi ja oman lapsuuden tarina. Olen kokenut taideterapeuttisen työskentelyn todella voimauttavana. Nyt viime viikonloppuna olleella neljännellä jaksolla menimme jo kohti lasten tunnetaito - ohjaajuutta. Pääsimme kokemaan ihanan tunnetaitotuokion ja myös tutustumaan Eheyttävää Satutaiteeseen. Olen näiden tuokioiden kautta saanut ideoita ja ajatuksia myös nykyisiin ryhmiini. Ryhmälläni on jäljellä vielä kolme koulutusjaksoa. Seuraavalla jaksolla paneudumme lisää lasten tunnetaito-ohjaukseen harjoitellen tunnetaitoharjoitusten ohjaamista. Toisena teemana on satuhieronta (tämän päivän olen itse poissa, koska olen jo satuhierontaohjaaja). Toukokuun lopulla teemana on tunne- ja tarvelähtöinen vuorovaikutus (kuunteleminen ja minä-viestintä, havainto-tunne-tarve-pyyntö) ja syyskuun alussa esittelemme lopputyöt.

Lähijaksojen välillä on ollut etätehtäviä. Etätehtäviä varten olemme lukeneet kirjoja ja tehneet niistä pohdinnallisia tehtäviä. Viime etäjaksolla teemana oli itsensä voimaannuttaminen EFT - naputtelun eli tunteiden vapautustekniikan avulla. Osallistuimme EFT:n verkkokurssille. Etätehtävät ovat olleet aika laajoja ja vaatineet paneutumista. Hyvä niin, sillä se on samalla syventänyt omaa osaamista ja omia tunnetaitoja. Koulutukseen kuuluu myös n. 8 kertaa kestävä ja itse suunniteltu ja ohjattu tunnetaitoryhmä ja sen perusteella tehtävä lopputyö.

Koulutusryhmässäni on 14 naista ja suurin osa on päiväkotien ammattilaisia. Lisäksi meitä on muutama, joka työskentelee muualla kuin päiväkodissa. Joukossa on esimerkiksi toimintaterapeutti, joogaohjaaja ja työntekijöitä kehitysvammatyön ja myös lastenpsykiatrian puolelta.

Kurssin pääkouluttajana toimii Anne-Mari Jääskinen, joka on LogoArt taideterapiaohjaaja ja rakentavan vuorovaikutuksen ohjaaja. Vierailevina kouluttajina ovat tähän mennessä olleet Erja Reinikainen (Leimatut lapset - kirjan kirjoittaja), Anu Raines (Eheyttävä Satutaide) ja seuraavalla jaksollamme on Sanna Tuovinen ohjaamassa satuhierontaa. Verkkokurssina olemme suorittaneet EFT - tapping menetelmän kurssin Karita Palomäen ohjaamana. Koulutus perustuu tunne- ja taideterapiaan, voimavarakeskeiseen logoterapiaan, LogoArtiin ja erilaisiin draamallisiin ja luoviin taideterapiamenetelmiin. Koulutuksen laskennallinen opintopistemäärä on 20 opintopistettä ja minun ryhmälläni koulutus kestää himpun vajaan vuoden.

Koulutus on huikea tunnematka omaan itseen ja samalla se antaa paljon välineitä ja ajatuksia lasten tunnetaitoryhmien ohjaamiseen. Minä aion jatkossa laajentaa yritykseni palvelutarjontaa lasten tunnetaitoryhmiin ja myös vanhemmille suunnattuihin luentoihin esim. lapsen kiukkuun liittyen. Tämä Lasten Tunnetaito-ohjaajakoulutus yhdessä muiden koulutusteni kanssa (esim. mindfulness-ohjaaja) antaa minulle hyvät eväät sekä lasten että perheiden tukemiseen tunnekasvatuksen saralla. Ja olen jo nyt saanut sekä ihmisenä että ammattilaisena paljon tästä koulutuksesta. Lämpimät suosittelut, jos olet kiinnostunut tunteista ja niiden kanssa työskentelystä!

Uskallanko taas hypätä?

Minä olen tehnyt muutaman rohkean ratkaisun elämässäni. Olen irtisanoutunut vakituisesta työsuhteesta lähteäkseni lyhyeen sijaisuuteen. Sen lyhyen sijaisuuden aikana kiinnostuin toimintaterapiasta ja seuraavana syksynä polkuni suuntautuikin niihin opintoihin. Ehkä sekin oli rohkea ratkaisu, että jätimme ehkäisyn pois noiden opintojen aikana ja esikoinen syntyi noin puoli vuotta ennen valmistumistani - sain silti opintoni valmiksi muun ryhmän kanssa samanaikaisesti, koska jäjellä oli enää lähinnä päättötyö ja sen esittely. Eli emme varmistelleet, että minulla on ensin vakituinen työpaikka, jossa olen ollut pari vuotta töissä, jotta saisin äitiyspäivärahan hyvälle tasolle. Sitten olinkin kotona vuosia. Pärjäsimme hyvin taloudellisesti, vaikka minä sain minimiäitiyspäivärahaa. Tein vähän töitä koko kotiäitiyteni ajan ja se toi myös mielekkyyttä kotiäitivuosiin.

Kaksi vuotta sitten tein elämäni rohkeimman päätöksen. Päätin irtisanoutua vakituisesta työsuhteesta ja ryhtyä yrittäjäksi. Sillä tiellä olen nyt. Halusin kuitenkin varmistaa taloudellista toimeentuloani ja hankin muutaman sellaisen yhteistyökumppanin, jonka kautta olen saanut ns. varmaa tuloa joka kuukausi. Näitä ovat olleet esim. eri työväen/aikuisopistot ja yksi urheiluseura. Olen koko ajan kuitenkin vähentänyt työntekoani opistoilla, yksinkertaisesti siitä syystä, että palkkaus on aika alhainen.

Jo viime syksynä olin tilanteessa, että minulla oli töitä vähän liikaakin. Toki tulojakin tuli. Nyt on ollut sama tilanne alkuvuodesta. Ryhmiä on ollut paljon. Tykkään ohjata niitä, tykkään valtavasti. Mutta en halua kuitenkaan tehdä töitä liukuhihnalla. Erityisesti viikosta toiseen toistuvat iltatyöt olen alkanut kokea sellaisina, joista haluaisin vähitellen luopua. Kysymys kuuluukin nyt, uskallanko tehdä sen? Luopua säännöllisistä tuloista ja heittäytyä taas entistä enemmän vain yritykseni tuomien tulojen varaan?

Minulla on ollut tärkeää, että saan myös ns. varmaa tuloa joka kuukausi. Minulla on ollut koko yrittäjyyteni ajan kalliita koulutuksia maksettavana. Ensin ratkaisukeskeinen valmentaja / coach opinnot, sitten mindfulness-ohjaajaopinnot ja nyt lasten tunnetaito-ohjaajaopinnot. Sen lisäksi, että olen saanut maksettua nuo koulutukset yritykseni tuloista, olen halunnut nostaa myös palkkaa. Kukapa ei haluaisi.

Nyt mietin, uskallanko taas hypätä? Jättää tietyt säännöllistä tuloa tuovat työt ja tehdä jatkossa töitä vähemmän. Keskittyä enemmän luennointiin, workshopeihin ja lyhytkursseihin pitkien koko kauden kestävien liikuntaryhmien sijaan. Viedä palvelujani myös verkkoon ja luottaa siihen, että alan saada sitä kautta myös ns. passiivista tuloa.  Uskallanko luottaa siihen, että saan jatkossa mindfulness-kursseilleni suuret määrät osallistujia ja myös Lasten Tunnetaito-ryhmät alkavat saada asiakkaita (kunhan valmistun syyskuussa) ja voin jättää jumpparyhmien osuutta vähemmälle.

Uskallanko taas heittäytyä, luottaa? Uskallanko vai tuleeko pelko? Pidänkö kiinni siitä mitä nyt on vai saanko tietyistä töistä luopumalla jotain uutta tilalle? 

ps. pääkaunkiseudullakin on taas vaihteeksi lunta. Kuvat otti esikoinen omalla takapihallamme.