Mikä on lomalla tärkeintä?

Luin muutama päivä sitten Meidän Perhe -lehden päätoimittajan kirjoituksen ja nyökkäilin. Parasta perheen lomamatkalla oli se, minkä olisi voinut tehdä kotonakin - koko perheen yhteinen uimareissu. Tyttö oli koko kevään pyytänyt äitiään uimaan, mutta äiti oli keksinyt milloin mitäkin verukkeita. Lomalla perhe sitten ehti uimaan yhdessä. Kivointa ei ollutkaan se, että perhe oli ulkomailla kahdessakin eri maassa vaan se, että he kävivät uimassa yhdessä. Pieni voi olla lapselle suurta.

Aikuiset ajattelevat, että lapset tarvitsevat hienoja ja kalliita matkoja viihtyäkseen ja kehittyäkseen, saadakseen arvokkaita kokemuksia ja ties mitä. Lapsille usein taas riittää aivan tavalliset asiat. Tästä sain oivalluksen jo aikana ennen omia lapsiani. Ohjasin muutamana kesänä seikkailuleikkikenttätoimintaa eri leikkikentillä Mikkelissä. Järjestimme erilaisia ohjattuja seikkailuja leikkikentällä ja sen lähiympäristössä. Viimeisenä seikkailuleikkikenttäpäivänä lapset piirsivät, mikä oli ollut kivointa viikossa. Yksi tyttö piirsi viikon kivoimmaksi jutuksi koiran, joka oli yhtenä päivänä kulkenut leikkikentän ohitse. Muistan ajatelleeni, että "ahaa, aina kivoin juttu ei siis olekaan se järjestetty toiminta, jonka aikuinen on ajatellut kivaksi ja kehittäväksi vaan se voi olla jotain ihan muuta. Aikuisen mielestä vähäpätöistä, mutta lapselle ihanaa ja tärkeää".

Viime kesänä kävimme Berliinissä, Mikkelissä ja pojat kävivät Tampereella. Ja kävimme myös entisten naapureidemme luona Kotkassa. Ja minkä asian lapset nostivat kesän kohokohdaksi? Sen, kun olimme Kotkassa ja he kävivät seikkailemassa metsässä ja maalasivat kasvonsa mustikalla. Muutaman vuoden takaa muistan Tukholman reissumme, jossa kahden päivän ajan kiertelimme useassa eri kohteessa (Junibacken, Vasa-museo ja Tekniikan museo). Lapsista kaikkein kivointa oli pelata laivalla pleikkaa. Sitä he olisivat voineet tehdä naapurissakin.

Uskon, että moni lapsi pitää tärkeimpänä asiana lomalla sitä, että perhe on yhdessä. Sitä, että on aikaa. Sitä, ettei ole kiirettä. Sitä, että aikuinen ehtii paneutua lapseen ja olla hänen ajatustensa äärellä. Sitä, että aikuinen ehtii katsoa sitä muurahaista, joka kiehtoo lasta ja jota lapsi jaksaa tuijottaa pitkät ajat. Tärkeää on se, ettei loma ole suorittamista. Lapsikin tarvitsee lomalla luppoaikaa ja myös tylsyyttä. Itse ajattelen, että tylsyys on hyväksi. Ajattelen myös, että vähemmän on enemmän. Jos kesä on täyteen viritetty erilaisia retkiä, matkoja ja kohteita, mikään niistä ei tunnu erityisen arvokkaalta mielessä. Mutta kun on käyty parissa-kolmessa kohteessa, ne jäävät enemmän lapsen mieleen. Ja sitten jää aikaa myös niille mustikkanaamoille, muurahaisille ja leikkipuiston ohi kulkeville koirille.

Meidän perheen hyvään lomakonseptiin on jo useamman vuoden ajan kuulunut koko perheen yhteinen lomamatka ulkomaille. Matkan optimaalinen pituus on 4-5 päivää, enempää ei lapset jaksa (ja tulee koti-ikävä; jopa Legolandissa tuli mieleen koti-ikävä!) ja myöskään puutarha ei voi olla ilman hoitoa pidempään. Sen lisäksi käymme Suomessa pari reissua, toinen reissuista on aina kotiseudulleni Mikkeliin. Minä käyn lasten kanssa pari päivää jossakin, jotta mies saa omaa aikaa ja mies puolestaan käy lasten kanssa parin päivän reissun, jotta minä saan omaa aikaa. Esikoiselle on tärkeää, että lomalla ollaan myös tarpeeksi kotona. Hän on kotikissa, tykkää olla kotona ja lukea kirjoja. Kuopus taas tykkää olla kavereitten kanssa ja hänellekin on tärkeää, ettei olla liian paljon reissussa - jotta saa olla aamusta iltaan omien kavereittensa kanssa. Meidän perheelle lomalla on tärkeää yhteisen ajan lisäksi myös jokaisen tarpeet ja oma aika. Näin lomasta tulee paras mahdollinen.

Mikä on teidän perheelle lomalla tärkeintä?

* Kuvat ovat parin viikon takaa kesän toiselta Mikkelin reissultamme, tivolista ja keilahallista.

Edullisia kesäretkiä lasten kanssa

Olen seurannut netistä keskustelua siitä, miten kesäloma tulee kalliiksi vanhemmille. Miten kaikilla vanhemmilla ei ole varaa kustantaa kalliita huvipuisto- ja kylpyläreissuja. Itse ajattelen, että onnistunut kesäloma ei tule kalliista reissuista, se tulee yhteisestä tekemisestä ja vaikka siitä, että käydään yhdessä uimarannalla eväiden kanssa. Meidän perhe on käynyt kylpylässä ehkä joka toinen tai kolmas vuosi. Huvipuistossakaan ei olla käyty joka kesä, vaikka Linnanmäki meitä lähellä onkin. Sen sijaan joka kesä olemme tehneet useamman tosi kivan retken, moni retki on ollut aivan ilmainen. Viime kesältä muistan kivan retken ilmaiseen Musiikkia-näyttelyn. Tuo näyttely on muuten avoinna edelleenkin. Kesältä 2014 yhtenä parhaimpana muistona jäi mieleemme pyöräretki lähiseutumme kohteissa.

Ajattelin listata muutaman ilmaisen tai edullisen kesälomakohteen pääkaupunkiseudulla, joissa olen ajatellut käydä poikieni kanssa tänä kesänä. Tässä on jo niin monta kohdetta, että luultavasti kaikkialla ei ehditä (eikä olisi edes mielekästä) käydä. Kesälomalla kun on myös tarkoitus vain olla kotona.

Helsingin kaupunginmuseo on avautunut remontin jälkeen. Museossa on Lasten kaupunki, Aikakone, jolla pääsee aikamatkalle menneisyyden Helsinkiin ja Museum on Broken Relationships. Tämä museokokonaisuus on ilmainen.

Kiasmassa nyt olevaa Ernesto Neton näyttelyä on kehunut moni. Katsomisen lisäksi saa myös koskea. Kiasma on alle 18-vuotiaille ilmainen ja kaikille ilmainen aina kuun ensimmäisenä perjantaina. Aikuiselle Kiasman sisäänpääsy maksaa 12 euroa (opiskelijoille, eläkeläisille, työttömille, varusmiehille ja siviilipalvelusmiehille 8 euroa).

Designmuseossa on tällä hetkellä esillä Suomalainen muoto - kokoelmanäyttely ja retrospektiivinen näyttely Eero Aarnion tuotantoon. Lasten on mahdollista saada museokierrokselle mukaan Esa ja esineet - tehtäväkartta. Museo on lapsille ja koululaisille ilmainen ja aikuiselle sisäänpääsy maksaa 10 euroa.

Helsingissä on useampi lähiliikuntapaikka. Tänä keväänä uusia lähiliikuntapaikkoja on avattu esim. Lassilaan. Ajattelin, että voisimme käydä testaamassa tuon Lassilan lähiliikuntapaikan. Uskon, että poikia voisi kiinnostaa kiipeilypaikat ja maatrampoliini. Töölönlahden puiston leikkipaikka vaikuttaa myös varsin kivalta paikalta ja kouluikäisillekin sopivalta.

Töölön kisahalliin on avattu Hylkypuiston pop-up-näyttely, jossa kerrotaan kuvin ja sanoin sotalaiva  Kronprins Gustav Adolfin tarinaa. Näyttely vie "sukellusretkelle" kahdensadan vuoden taa. Näyttelyssä on esillä esimerkiksi laivasta nostettu tykki ja laivan pienoismalli. Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Päivälehden museossa on Somecity - näyttely, joka sopii parhaiten alakouluikäisille lapsille. Näyttelyssä käsitellään sosiaalisen median mahdollisuuksia ja haasteita reippaalla otteella. Näyttelyssä pääsee pohtimaan erilaisia sosiaaliseen mediaan liittyviä tilanteita. Somecityssä käsitellään esimerkiksi somessa tapahtuvaa kiusaamista ja sitä, mitä ja ketä saa kuvata. Päivälehden museo on ilmainen.

Geonäyttely on Geologian tutkimuslaitoksen elämyksellinen näyttely maapallon synnystä ja kehityksestä. Geonäyttely on Espoossa Otaniemessä ja se on ilmainen kaikille.

Talomuseo Glims Espoossa on vanha espoolainen maatila Karvasmäen kylässä Bembölessä. Museoalueen muodostaa 11 alkuperäisillä paikoillaan olevaa rakennusta, joista vanhimmat ovat peräisin 1700-luvulta. Talomuseo on ilmainen keskiviikkoisin, muulloinkin ilmainen lapsille ja aikuisillekin hyvin edullinen (4 euroa).

Viime kesänä kävimme Berliinissä, jossa kävimme monta kohdetta ja museota. Kirjoitin reissusta peräti neljä postausta blogiin. Kävimme myös Mikkelissä, jossa kävimme tivolissa ja Xon-puistossa. Pojat kävivät myös Tampereella. Ja mikä oli kesässä kivointa? Ei suinkaan se Berliinin reissu kaikkine kohteineen vaan se kun kävimme Kotkassa (edullisesti Onnibussilla) entisten naapureidemme luona ja pojat kävivät metsäretkellä kaverinsa kanssa ja "maalasivat" kasvonsa mustikalla. Aina siis kesän paras hetki ei vaadi sitä, että ollaan oltu jossakin kalliissa huvipuistokohteessa. Onnistunut kesäloma voi olla myös hyvin halpa.

ps. Linkitän tähän vielä Pihin naisen elämää - blogista tekstin 10 kivaa ilmaiskohdetta lapsiperheille. Tekstissä on lisää kivoja ilmaiskohteita lapsiperheille.

Olethan osallistunut jo blogissani olevaan Villiinny villihanneksiin - kirjan arvontaan?

Lapsiperheen Berliini (osa 3)

Tämä on viimeinen postaus tämän kesäisestä Berliinin matkastamme, linkit aiempiin Berliini-postauksiin löytyvät tekstin lopusta. Neljäntenä Berliinin matkapäivänä kävimme DDR-museossa. Se oli ainut museo, jonne jouduimme jonottamaan sisäänpääsyä. Onneksi museo oli sen verran iso, että siellä pääsimme kulkemaan hyvin ilman kovin suurta tungoksen tuntua. DDR-museo on mainio paikka, siellä voi tutustua tavallisten itä-saksalaisten elämään ja kun vaikka kuvan olohuonetta katsoo, niin jotenkin tutulta se näyttää. Mikkelissä muistan lapsuuteni viettäneeni, mutta kovin meillä oli samanlainen tapetti ja kirjahylly ja telkkari kuin Itä-Saksassa....

DDR-museossa on todella paljon toiminnallisuutta. Siellä pääsee ajamaan Trabantilla, kokeilemaan vanhaa puhelinta, siellä saa painella nappeja ja avata luukkuja. Museo on hauska, vuorovaikutteinen ja myös hyvin informatiivinen. Silmäni todella avautuivat länsi- ja itäpuolen eroille tämän museokierroksen myötä. Onneksi Saksassa nyt on tilanne jo toisin, aika hurjalta DDR:n aika vaikutti.

DDR-museovierailun yhteydessä kävimme katsomassa myös Televisiotornia. Sinne oli niin pitkä jono, ettemme jääneet jonottamaan. Ilmeisesti Televisiotorniin kannattaisi varata liput etukäteen, jos sinne haluaisi päästä ilman tuntien jonottamista.

Kahtena päivänä kiertelimme leikkipuistoja etsimässä.Kävimme Friedrichsainissa, josta puistoalueelta löytyikin neljä leikkipuistoa. Leikkipuistotelineet ovat hyvin persoonallisia kun vertaa Suomen leikkipuistoihin. Meillä oli ennakkokäsitys, että leikkipuistot Saksassa ovat valtavia ja niissä on paljon isommillekin lapsille sopivia telineitä. Tällaista puistoa me emme löytäneet, vaikka kovasti etsimmekin. Kävimme myös Hasenheiden puistossa, jossa oli hyvin erikoisia telineitä sielläkin, mutta pieneltä sekin meistä tuntui. Ehkä meidän ennakko-oletukset olivat liian korkealla? Tai ehkä emme vain löytäneet Sitä Oikeaa Leikkipuistoa. Tykkään itse kovasti Lahdessa olevasta Launeen perhepuistosta ja minulla oli oletusmielikuva sen tyylisestä puistosta, mutta vielä suurempana versiona.

Monet lapsiperheet käyvät Berliinissä eläintarhassa (Berliinissä on kaksikin eläintarhaa) ja Lego Discovery Centerissä, me jätimme nämä tietoisesti tällä reissulla väliin. Muita kivoja museoita olisi varmasti ollut Luonnontieteellinen museo ja Viestintämuseo. Näitä museoita sanotaan esitteissä toiminnallisiksi ja perheystävällisiksi.

Kaikkiaan reissumme oli onnistunut ja kyllä Berliini on kaikkien hehkutusten arvoinen. Siellä on paljon nähtävää ja meiltäkin jäi paljon näkemättä. Halusimme toteuttaa jokaisen toiveita ja mielenkiinnon kohteita ja nähdä myös sellaisia museoita, mitä emme aiemmilla ulkomaanmatkoillamme tai Suomessa ole nähneet. Matkan aikana opimme yllättävän paljon myös Saksan historiasta, mikä oli ainakin minusta tosi mukavaa.

Lentokoneen noustua ilmaan Tegelin lentokentältä totesimme, "hei hei helteinen Berliini" ja esikoinen lisäsi tähän "hei hei viemärinhaju". Viemärit haisivat pahalle ja kahtena päivänä meinasin oksentaa vessassa (juu, en todellakaan ole raskaana). Tähän viemärin hajuun saimme selityksen maanalaisella kierroksella:  Berliini on alun perin rakennettu paljon suuremmalle asukasmäärälle. Nykyisellä asukasmäärällä viemäriputkissa ei vaihdu vesi tarpeeksi usein ja siksi siellä haisee pahalle. Berliiniä tulee varmasti ikävä, viemärinhajua ei.

Ja vaikka pidin Berliinistä, niin erittäin suurella lämmöllä muistelen meidän viime kesäistä Tarton matkaamme. Ehkä olen kuitenkin enemmän pienempien kaupunkien ystävä.

Aikaisemmat postaukset Berliinin matkastamme löydät täältä:
Terveiset superhelteisestä Berliinistä
Lapsiperheen Berliini (osa 1)
Lapsiperheen Berliini (osa 2)

Lapsiperheen Berliini (osa 2)

Matkakertomus Berliinin matkastamme jatkuu. Kolmantena aamuna suuntasimme Tietokonepelimuseoon. Tietokonepelimuseo on Friedrichschainissa. Jo menomatkalla huomasimme, että olemme entisen DDR:n puolella. Katujen varsilla oli varsinainen laatikkokerrostalojen maailma. Toisaalta ei se niin kummalliselta näyttänyt, pojat totesivat, että tämähän näyttää ihan Mikkolalta (jos joku sattuu tietämään vantaalaislähiön nimeltä Mikkola).

Museossa on paljon vanhoja pelilaitteita ja niistä useaa saa myös testata. Museossa oli esimerkiksi jättimäinen joystick. Kiva idea oli muutama retrotyyliin sisustettu pelihuone. Pelikoneiden lisäksi oli myös paljon tietoa tarjolla. Mies ja pojat jaksoivat perehtyä näihin tieto-osuuksiin, minä keskityin lähinnä muutaman helpon pelin testaamiseen. Pojista tietokonepelimuseo oli parasta Berliinissä.

Tietokonepelimuseon jälkeen kävelimme Loxx Miniatur welteniin, jossa on pienoisrautatiemaailma, jonka mittakaava on 1:87. Pienoiskaupungissa on kaikki Berliinin maamerkit. Tämä oli Berliinin matkamme kallein nähtävyys, perhelippu maksoi 33 euroa. Esimerkiksi Tekniikan museoon perhelippu (2 aikuista ja 3 lasta - Berliinissä monet perheliput tuntuivat olevan 2 + 3 ajatuksella) maksoi 17 euroa, joka on aika lailla halvempi hinta kuin sisäänpääsy kotikaupunkimme tiedekeskus Heurekaan.

Hauskaa oli se, että 20 minuutin välein tuli yö ja tilasta pimeni valot ja Berliinin valot syttyivät. Kerran tuli myös ukonilma eli "salamat" välähtelivät.

Pienoismalleissa oli hurjasti katseltavaa ja erilaisia yksityiskohtia. Mukavana pienenä yksityiskohtana jäi mieleen esimerkiksi joulupukin suklaatehdas, josta sai nappia painamalla pienen suklaapalan, joka tuli joulupukin tehtaasta liukuhihnaa pitkin.

Erillisessä huoneessa oli vielä lentokenttä, jossa sai seurata lentokoneiden nousuja ja laskuja. Myös lentokentällä oli vuoroin yö ja päivä. Ja se lentokoneiden seuraaminen oli tosi mukavaa - myös aikuisesta. Lentokenttäalueelle mentiin "turvatarkastuksen" läpi (minulla tietenkin piippasi joka kerta ja näin itse asiassa tapahtui myös oikeasti sekä Helsinki-Vantaan että Tegelin lentokentillä. En tiedä, mitä ihmeellistä mun vatsan seudulla on, kun sitä kovasti piippilaitteella tutkittiin...en takuulla salakuljeta muuta kuin ehkä paria liikakiloa)

Päivän päätteeksi kävimme vielä Alexa-kauppakeskuksessa, jossa söimme ravintolassa hyvät ja edulliset ruoka-annokset (koko perheelle annokset ja juomat n. 20 euroa) ja kävimme kiertelemässä muutamassa kaupassa. Muuten emme kierrelleetkään kaupoissa, ainoastaan tuona iltana ja parina päivänä kävimme ruokakaupassa iltapalaa hakemassa. Jopa iso tavaratalo KaDeWe jäi meiltä näkemättä muuten kuin ulkoapäin. Heh ja kirjoitettakoon vielä se, että sain myös tuolla Alexa-kauppakeskuksessa aikaan hälytyksen, kun poistuimme yhdestä kaupasta. Ilmeisesti Tietokonepelimuseosta ostamaamme Pikachu-pehmoleluun oli jäänyt kiinni hälytystarra ja jouduin sen takia tarkastettavaksi.

Matkakertomus jatkuu vielä yhden postauksen verran, siinä on tulossa juttua DDR-museosta ja Berliinin leikkipuistoista.

Aikaisemmet postaukset Berliinistä löydät täältä:
Terveiset superhelteisestä Berliinistä
Lapsiperheen Berliini (osa 1)

Lapsiperheen Berliini (osa 1)

Tämän kesän matkakohteemme oli Berliini. Vietimme kaupungissa 4.5 päivää. Berliini on trendikäs, sykkivä, värikäs. Julkinen liikenne toimii todella hyvin ja muutamassa päivässäkin ehtii nähdä paljon. Kaupunki tulvii historiaa ja opin myös itse uutta Saksan historiasta matkamme aikana. Matkamme ajalle osui superhelteet eli lämpötila oli kuumimmillaan kahtena päivänä 38 astetta ja alhaisimmillaan lähtöpäivämme aamuna 24 astetta.

Olimme etukäteen tehneet jonkinlaista matkasuunnitelmaa eli listanneet paikkoja, jotka voisivat olla kiinnostavia. Yksi uusi museo löytyi hotellin infopisteen esitteiden kautta (Tietokonepelimuseo) ja Luonnontieteellinen museo jäi käymättä, koska pojat halusivat enemmän tuonne Tietokonepelimuseoon. Se olikin ihan hyvä valinta.

Mies oli sunnuntaille sopinut treffit kahden työkaverinsa kanssa (mies on töissä kansainvälisessä firmassa ja kaksi hänen työkaveriaan asuu Berliinissä) ja kävimme heidän kanssaan tutustumassa maanalaiseen Berliiniin ja iltapäiväksi mies ja pojat menivät toisen työkaverin kotiin, joissa pojille oli touhuseuraa perheen lapsista. Hyvin oli trampoliinipomput, polkuautoajelut ja vesisota sujuneet ilman yhteistä kieltäkin. Minä kiersin sillä aikaa läpi muutaman nähtävyyden.

Ensimmäinen matkakohteemme oli Tekniikanmuseo (Deutsches Technikmuseum). Tekniikanmuseossa on 14 pysyvää näyttelyä, valinnanvaraa on liikenteestä ja tietokoneista paperitekniikkaan ja tekstiileihin. Näyttelyissä kerrotaan, miten lähes kaikki valmistetaan - lääkkeistä matkalaukkuihin. Museossa on aitoja lentokoneita, laivoja ja vetureita. Todella paljon.

Näyttelyt ovat vuorovaikutteisia ja toiminnallisia eli monia juttuja pääsee kokeilemaan itse ja tämä on tietenkin lasten kannalta mukavaa. Spectrumissa oli erityisen paljon näitä kokeiltavia juttuja. Olemme käyneet aika monessa maassa tekniikanmuseoissa, mutta tämä Berliinin tekniikanmuseo oli kyllä ainutlaatuinen laajuutensa puolesta. Jos haluaa käydä koko museon läpi, siihen kannattaa varata aikaa koko päivä.

Toisena päivänä kävimme tutustumassa maanalaiseen Berliiniin. Maanalainen Berliini aukeaa opaskierroksella, joita Berliner Unterwelten järjestää. Meidän kierroksemme teemana oli tutustuminen toisen maailmansodan aikaisiin maanalaisiin bunkkereihin. Tämä valikoitui kierrokseksemme siksi, että se oli englanninkielinen ja lapsille sopiva (mies osaa saksaa, minä ja pojat emme).

Kierros oli todella mielenkiintoinen ja opas oli hyvä. Kierros kesti n. 1.5 tuntia. Esikoinen ymmärsi yllättävän paljon kierroksesta, kuopukselle käänsin jonkin verran kierroksen antia. Kierroksen aikana ei saanut ottaa valokuvia, mutta nettisivuilta on nähtävissä kuvia eri kierroksista.

Maanalaisen kierroksen lähtöpistettä vastapäätä on iso puistoalue ja kävimme siellä ruusutarhassa ja lisäksi näköalapaikalla, josta näki hyvin Berliiniä.

Kahtena ensimmäisenä matkapäivänämme lämpötila oli 38 astetta ja se oli aika paljon. Maanalainen kierros oli viileä ja Tekniikan museossa uusi puoli oli hyvin ilmastoitu. Muuten oli aika hikiset oltavat. Juomaa kului paljon ja kylmä suihku hotellihuoneessa päivän päätteeksi oli enemmän kuin ihana. Käveltyäkin tuli paljon, vaikka julkinen liikenne toimii Berliinissä loistavasti.

(Berliinin matkakuvia on myös tässä postauksessa: Terveiset superhelteisestä Berliinistä)

Terveiset superhelteisestä Berliinistä!

Kotiuduimme tänään alkuillasta superhelteisestä Berliinistä aika koleaan Suomeen. Taisi Berliinin helteetkin loppua samalla kun sieltä pois lähdimme. Kahtena päivänä lämpötila oli + 38 astetta ja se oli jo aika tukalan kuumaa.

 

Berliini on iso kaupunki, jossa jokaiselle on jotakin. Kävimme monta kohdetta ja niistä löytyi meille suosikit. Mies piti eniten Tekniikan museosta, minä DDR-museosta ja Berliinin maanalaisesta kierroksesta ja lapset Tietokonepelimuseosta. Me kaikki pidimme Loxx miniatur weltenistä. Näistä on tulossa tarkempia blogipostauksia lähipäivinä, kunhan ehdin käydä läpi sadat valokuvat ja kirjoittaa tekstit.

Muistamme Berliinistä kivojen museoiden ja muiden kohteiden lisäksi superhelteet, viemärinhajun, sen että oli tosi monta kauppaa, museota ja ravintolaa, jossa ei käynyt pankkikortti. Lisäksi muistamme leikkipuistojen etsinnän. Meillä oli etukäteistieto, että Berliinissä on kivoja leikkipuistoja vähän joka nurkalla ja niissä on sellaisia kiipeilytelineitä, joista kouluikäisetkin innostuvat. Pari isompaa leikkipuistoa löysimme, mutta olimme vähän pettyneitä niihin. Odotimme hehkutusten perusteella jotain isompaa ja erikoisempaa. No joo, puistot olivat erikoisia eli telineet olivat kivan kotikutoisen näköisiä meidän Suomen leikkipuistojen standarditelineisiin verrattuna.

Palaan Berliinin muistoihin parin erillisen blogipostauksen verran. Ja tänään illalla selailen myös itse blogeja läpi, Berliinistä käsin olin netissä sen verran, että julkaisin oman blogin kommentit ja joihinkin kommentteihin vastailin. Yhtään blogia en ole lukenut lomamme aikana, joten nyt kirin kiinni blogituttujen kuulumisia.

Loma oli mukava, mutta on myös ihanaa olla kotona. Jopa ruuanlaitto tuntui tänään mukavalta. Ja ihanaa päästä omaan sänkyyn nukkumaan, heräilin joka yö hotellissa joko ukkoseen (jota oli kahtena yönä) tai liikenteen meluun. Eihän me täällä Vantaan perukoilla olla totuttu siihen, että läpi yön kuuluu liikenteen meteliä sisälle asti.

Berliini on värikäs kaupunki, josta jäi sekä mieliimme että valokuviin monia hyviä muistoja. 

Vinkkejä lapsiperheen Berliiniin?

Tulevan kesän matkakohteeksemme on valikoitunut Berliini. Mietimme Pietarin, Berliinin ja Lontoon välillä ja lopulta päädyimme Berliiniin. Pietariin ei olisi tarvinnut lentää, sinne ehkä matkaamme sitten seuraavana kesänä. Me pyrimme välttämään lentämistä ekologisista syistä, siksi olemmekin matkustelleet paljon esim. Virossa (Tallinna, Pärnu ja Tartto - kivoja kohteita kaikki). Tähän mennessä ainut matka, jonka olemme tehneet perheenä lentäen suuntautui Tanskaan kolmisen kesää sitten. Tanskassa matkustimme sitten junalla ja bussilla. Kävimme Vejlessä, Legolandissa ja Kööpenhaminassa. Sieltä reissulta on paljon hyviä muistoja. Kuten myös muista kesälomamatkoistamme.

Pojat rakastavat toiminnallisia museoita ja myös erilaisia seikkailuratoja. Olemmekin suunnanneet matkoillamme esim. tekniikan museoihin ja Virossa olemme käyneet useammassa seikkailupuistossa (seikluspark). Olen googlaillut Berliinin museoita ja tarjontaa näyttää löytyvän paljon. Berliinin eläintarha on saanut monelta kehuja, minut eläintarhat saa aina surulliseksi ja tulee epäeettinen olo. Mutta monenlaista tarjontaa näyttää Berliini tarjoavan. Luonnontieteellistä museota jotkut ovat kehuneet, samoin Tiedekeskus Spectrumia. Myös Tekniikan museo ja DDR-museo ovat saaneet kehuja. Mitä museoita sinä suosittelet Berliinissä? Entä millainen on Lego Discovery Center? Onko joku käynyt Loxx Miniatur Welten- nimisessä paikassa?

Mitä vinkkejä sinulla on Berliiniin? Onko Berliinissä kivoja puistoja, joissa pojat pääsisivät kiipeilemään ja seikkailemaan? Missä museoissa te olette käyneet? Entä löytyisikö Berliinistä kivaa vesipuistoa tai kylpylää, jonne voisi pulahtaa yhtenä päivänä?

(ylin kuva on Legolandista, keskimmäinen Pärnun lähellä olevasta Valgerannan seikkailupuistosta ja alin Tarton kasvitieteellisen puutarhan muurilta).