Kirjaostoksilla

Oksan hyllyltä -blogissa haastettiin kirjabloggaajat lähtemään kirjaostoksille syyskuun aikana, ja bloggaamaan ostoksistaan ja ostosreissustaan kuun viimeisenä päivänä. Ostan joka kuukausi jonkusen kirjan, joten haaste oli helposti toteutettavissa. On kuitenkin mukava osallistua erityisesti yhteisöllisiin tempauksiin, ja koska kirjat ovat kiva juttu yleensäkin, niin mikseipä jakaisi iloa niiden hankkimisesta muidenkin kanssa.

Ostosreissuni ovat käytännössä useimmiten nopsia tapahtumia, sillä ostan lähes kaikki kirjani netin kautta. Pääasiassa siksi, että ostan ekirjoja aina kun se vain on mahdollista. Ostan myös paperikirjat nettikaupoista, koska saan ne sieltä halvemmalla, eikä lähikivijalkakaupassa muutenkaan kirjoja useinkaan ole paikalla, vaan ne tilataan joka tapauksessa. Jopa käytetyt kirjat ostan netin kautta, koskapa… niin, täällä napapiirillä on yksi divari ja vähän kehnonlaisesti sinne kiinnostavia genrekirjoja ilmestyy. Vaan jos keräisin eräkirjoja, niin avot.

Ei siis seikkailuja intiimeissä divareissa aarteita etsien, tosin kyllähän netissäkin kirjojen metsästys voi olla jännää puuhaa. Uskokaa pois. Olen yli 20 nettikirjakaupan asiakas.

Syyskuussa ilmestyi paljon mielenkiintoisia uutuuksia, joten niitä näkyy myös ostoksissani. Vaikka ostan uutuuksia, läheskään kaikkia en lue uutukaisina, vaan joidenkin kirjojen kanssa saattaa mennä vuosia, ennen kuin päädyn ne lukemaan lopulta. Näistä olen lukenut syyskuussa kaksi ja kolmatta ehdin aloitella.

Uutuudet - ekirjat

• Cherie Priest: Maplecroft
• Jonathan Stroud: The Whispering Scull
• Maria Turtschaninoff: Maresi
• Nancy Kress: Yesterday’s Kin
• David Mitchell: The Bone Clocks
• Margaret Atwood: Stone Mattress: Nine Tales
• Hannu Rajaniemi: Kausaalienkeli

Uutuudet – paperikirjat

• Magdalena Hai: Susikuningatar
• Walter Moers: Uinuvien kirjojen labyrintti
• Brian Vaughan & Fiona Staples: Saga, osa 1

Käytetyt

• Alastair Reynolds: Sovituksen kuilu

Eli 11 kirjaa tuli ostettua syyskuun aikana, kaikki muut normaalihintaisina, paitsi Sovituksen kuilu, joka maksoi sitten paaljon enemmän. Lokakuussakin ilmestyy joukko ”pakko saada” -uutuuksia, mutta se onkin sitten jo toinen juttu. Kannattaa käydä vilkaisemassa keskiviikkona 1.10. Oksan hyllyltä -blogista koostetta kaikkien tempaukseen osallistuneiden hankinnoista. Ties mitä kivaa kukin on mistäkin haalinut itselleen tai ehkäpä lahjaksi. Entäpä sinä?

Ostin kirjan (ja toisenkin)

Reissussa ollessani kirjablogeissa on tempaistu sitä sun tätä ja mm. tiistaina 3.9. oli Osta kirja -päivä, johon haasteena Café pour les idiots -blogissa esitettiin täysihintaisen kirjan ostamista. En kerinnyt mukaan ilmoittamaan osallistumisestani, mutta täysihintaisen kirjan kuitenkin ostin. Tai olin tilannut sen jo ennakkoon, mutta kirja putkahti minulle postitse juurikin tiistaina. Eli Lauren Beukesin uutuus Säkenöivät tytöt. Kovakantisen kirjan hinta oli reilut 25 €.

 

Ostin lisäksi yhden edullisemman suomenkielisen pokkarin, mikä on tätä nykyä harvinaisuus kohdallani, sillä ostan yleensä kirjani tuoreeltaan ilmestymishetkellä tai parin kuukauden sisään (vaikka tulisin lukeneeksi sen vasta usean vuoden kuluttua). Useimmat paperikirjaostokseni ovat siis normaalistikin täysihintaisia.

Hdcanis pohti Hyönteisdokumentissa kirjaostoksiaan ja ostoskäyttäytymistään pidemmällekin, mikä innoitti minutkin kirjoittamaan. Olen ostanut tänä vuonna 80+ kirjaa. En jaksanut laskea tarkkaa lukua. Sata menee varmaankin rikki vuoden loppuun mennessä. Suurin osa niistä on ekirjoja, joten en kuormita kirjahyllyjäni. Ekirjoista ei aina tiedä ovatko ne täysihintaisia vai mitä, sillä Amazonissa uudenkin ekirjan kohdalla voi olla ilmoitus tyyppiä: alennuksesi on näin ja näin paljon. Uudet ekirjat maksavat monesti päälle 15 euroa, joskus jopa alle 10 euroa. Tutkimattomat ovat Amazonin hinnoittelupolitiikat. Hinta ei ole kuitenkaan ollut minulle se ratkaiseva tekijä, vaan saatavuus. Ostan myös pienemmiltä ekirjamyyjiltä pienilevikkisiä ekirjoja. Divareista en ole ostanut kirjoja pitkään aikaan, paitsi nettidivareista harvakseltaan.

Ostan kirjoja lähinnä sen vuoksi, että paikalliset kirjastot, niin upeita kuin ovatkin, eivät pysty tarjoamaan minulle kaikkia kirjoja ja nykyisin siinä formaatissa kuin haluan. Olen myös vuosikymmenen ajan pyrkinyt tukemaan kustannustoimintaa, varsinkin pienkustantajien, ja se oli yksi syy (vaikka ei ainoa) miksi päätin olla ottamatta vastaan ilmaisia arvostelukappaleita, vaan mielummin ostan kirjat. Pieni ele, mutta eipä minulla muutakaan ole tarjottavana. Kirjat ovat minulle tärkeitä ja arvostan kirjailijoiden tarinankertomisen lahjaa. Joskus toivon, että kustannusyhtiötkin arvostaisivat enemmän kirjailijoitaan ja meitä kirjojen ostajia.

Kävin Helsingissä ruokailemassa ravintolassa, jossa oli seinustalla kirjahyllyjä ja niissä oikeita kirjoja. Toisella tasanteella oli kirjoja takaseinustalla vielä enemmän kuin yllä olevassa kuvassa näkyy. Tarjoilijan mukaan niitä jopa luetaan joskus. Olisin nauttinut paikasta enemmän, jos siellä ei olisi soinut kovaääninen musiikki.

Kirjaostoksilla 4

Huomasin eilen, että jostain syystä J.K. Rowlingin The Casual Vacancyn ekirjan ilmestymisaikaa oli siirretty, enkä saanut sitä tänä aamuna kuten suuresti odotin. Olin pettynyt, mutta ajattelin, että ehkä kirjakaupasta saisin paperiversion ja pääsisin kuitenkin lukemaan kirjaa jo tänään.

Paikallisessa kirjakaupassa (mukaeltu keskustelu):

Selailen hyllyt läpi ja kiinnitän huomiota hyvin esillä oleviin Tulen ja jään laulu -sarjan kirjoihin. Rowppaa ei löydy, käännyn myyjän puoleen.

Minä: Hei, onko J.K. Rowlingin uusin englanninkielinen kirja saapunut teille myyntiin?

Myyjä (siirtyy tietokoneen ääreen): Englanninkielinen? Miten se nimi kirjoitetaan?

Minä: R-o-w-l-i-n-g

Myyjä (näppäilee tekstiä ja katsoo kuvaruutua pitkään): Mikä etunimi oli?

Minä: J.K. (hmph). Harry Potter -kirjailija.

Myyjä: Ai se (näppäilee jälleen tekstiä ja tutkailee pitkään). Ei sulla ole tiedossa... mikä sen kirjan nimi on?

Minä (kärsimättömänä, koska jos kirjaa joutuu tuolla lailla hakemaan, niin siitä ei ole hajuakaan koko kaupassa, ja olin jo valmis poistumaan) The Casual Vacancy. Se on julkaistu tänään suurella kohulla.

Myyjä: Mistähän se olisi tulossa... joo, on sitä varmaan tulossa. Haluatko varata?

Minä: En, ajattelin, että jos sattuisi paikalla olemaan, niin ostaisin.

Myyjä (ystävällisesti ja avuliaasti): Tänään on tullut varastoon kirjoja, minäpä käyn katsomassa vielä.

Odottelen. Myyjä palaa syli täynnä muita kirjoja: Ei ollut varastossa.

Minä: Kiitos.

Kävelin parkkihalliin ja totesin saaneeni pysäköintivirhemaksun. Olin laittanut parkkikiekon kellonajan väärin. Harmistuneena omasta huolimattomuudestani ja kaupungin ainoan peruskirjakaupan suppeasta valikoimasta menin kahville. Vettä satoi kaatamalla. Puhelin ilmoitti minun saaneen sähköpostiviestin. Amazon.com ilmoitti, että The Casual Vacancy on toimitettu minulle ekirjana.

:)


Kirjaostoksilla 1
Kirjaostoksilla 2
Kirjaostoksilla 3

Positiivisesti ekirjoista

Alaotsikko: Miten olen päätynyt tykkäämään ekirjoista: subjektiivinen katsaus

Välillä tuntuu, että julkisuudessa kirjoitetaan ekirjoista pääasiassa hieman negatiiviseen tai valittavaan sävyyn, silloin kun ne yleensä julkisuutta saavat. Silti yhä useammat ihmiset niin tuttavapiirissäni kuin blogimaailmassakin hankkivat sähköisten kirjojen lukulaitteita ja toteavat ne jopa hyviksi hankinnoiksi. Kritiikki on toki paikallaan (hinnoittelu, DRM-suojaus, saatavuus yms.), mutta ajoittain kirjoitukset saavat sävyjä, jotka muistuttavat alla olevasta Lauri Järvilehdon Uhkaava keksintö on kiellettävä -kirjoituksesta:

"1900-luvun alussa kuuluisa amerikkalainen säveltäjä John Philip Sousa aloitti kiivaan kampanjan uutta musiikintekijöitä uhkaavaa teollisuudenalaa vastaan. Sousan mukaan uusi keksintö johtaisi musiikintuotannon rappioon.

Jos ihmelaite päästettäisiin markkinoille, ei muusikoille riittäisi enää töitä. Kaiken lisäksi teknologian seurauksena kukaan ei enää pitäisi mielekkäänä uuden musiikin säveltämistä. Musiikki kuihtuisi pois taiteenalana.

Sousan lobbaus johti jopa niin pitkälle, että USA:n kongressissa ajettiin lakimuutosta, jonka seurauksena laitteiden myynti tehtäisiin laittomaksi.

Kyseessä oli gramofoni."

Muistelenpa joidenkin protestoineen kun siirryttiin vinyylilevyistä cd-levyihin, että musiikin aitous katoaa ja ne asiaan kuuluvat rahinat ovat nyt mennyttä. Pitää ostaa vielä uusi laitekin, kun levysoitin ei pyöritä cd:tä. Vastustusta löytyy aina, mutta tuskin se kirja mihinkään katoaa – oikeasti. Kirjailijan teksti on kirjan tärkein anti joka tapauksessa, oli se sitten painetussa tai sähköisessä muodossa.

Ostin ensimmäisen lukulaitteeni Readerin vuoden 2010 toukokuussa, koska olin juuri saanut Hugo-ehdokaskirjat sähköisessä muodossa luettavaksi. Kirjoitin käyttökokemuksistani blogissani kuvien kera. Vaikka tuosta on kulunut vasta (!) vajaat kaksi vuotta, paljon on vettä virrannut Jätkänkynttilän ali sen jälkeen. Alussa minulla oli pdf-muotoisia tekstejä joiden muuntamiseksi epubeiksi käytin Calibre-ohjelmaa. Calibre, josta siitäkin kirjoitin oman E-kirjojen hallinnointi -blogikirjoituksen, on yhä käytössäni ja ylläpidän sillä ekirjastoani. Olen Readerin jälkeen hankkinut käyttööni myös Kindlen, johon siihenkin olen varsin tyytyväinen. Nykyään ostan vain epub tai mobi-formaattisia kirjoja.

Olen kirjojen suurkuluttaja. Ostan nykyään lähes kaikki lukemani kirjat ja enemmänkin, mikä tarkoittaa että kotiini ilmestyy vuosittain 100-200 uutta kirjaa. Tuo määrä vie paljon tilaa (kirjahyllytirkistelyä täällä n. 100 kirjaa sitten). Nyt joku tietenkin ihmettelee miksi ostan kirjat, enkä lainaa niitä kirjastosta, mihin vastaan, että katsoin kahdeksisen vuotta sitten helpommaksi, nopeammaksi ja jopa edullisemmaksi hankkia kirjat omiksi kuin jatkuvasti kaukolainailla niitä (aina ei kotimaastakaan löytynyt, eikä jostain syystä kirjasto halunnut tilata ulkomailta, mitäs siinä sitten teet?)

Vaikka olen jo neljäkymmentä vuotta hypistellyt, silitellyt ihastuksesta uusien kirjojen kansia, tuoksuttanut tuoreen painomusteen tuoksua ja ollut aina ilahtunut kun olen kirjan lahjapaketista löytänyt, olen siirtynyt pikkuhiljaa mielummin ekirjojen käyttäjäksi. Minä pidän ekirjoista. En ymmärrä miksei niistä voisi saada yhtä hekumallisia tuntemuksia kuin paperikirjoistakin. Tilasin viimeisimmän ekirjani eli Robin Hobbin City of Dragonsin ennakkoon Kindle Storesta. Odotin ilmestymispäivän aamulla jännityksellä milloin kirja ilmestyisi koneelleni ja kun se sitten pelmahti lukuohjelmaan, avasin sen ja ihastelin kaunista selkeää taittoa ja käytettyjä fontteja. Siirsin kirjan lukulaitteelleni ja olin onnellinen. The City of Dragons ja kymmenet muut kirjat lähtivät mukaani työmatkalle.

Ekirjoja pidetään yleensä halpojen pokkarien kilpailijoina. Koskapa minulla on paljon kiinni kurottavaa genrekirjallisuuden menneisyydestä, niin ostan myös paljon ”vanhoja” kirjoja, joista on usein tarjolla jo/vain halvat pokkariversiot. Niiden hinnoille jälkeenpäin tuotetut ekirjat eivät tunnu pärjäävän, mutta siitä huolimatta valitsen mielummin ekirjan tilasyistä. Lisäksi hyvin tehdyt ekirjat ovat laadultaan kovakantisten tasoa. Jopa kuvitetut teokset toistuvat erinomaisina ja kartat sekä tekstit saadaan interaktiivisiksi. Usein ostan kuitenkin uutuuksia ja siksipä minulle ekirja on nimenomaan kovakantisten kirjojen todellinen vaihtoehto. Maailmalla ekirjat ilmestyvät useimmiten samana päivänä kuin kovakantisetkin, eikä jopa lähes vuotta myöhemmin kuten pokkarit. Näin esimerkiksi aiemmin mainitsemani City of Dragons, jonka hinnaksi tuli 8,7 euroa, mikä on varsin kohtuullinen uutukaisesta, eikä tarvinnut maksaa postikuluja, eikä myöskään odotella viikkoja toimitusta postitse. Halvempiakin hintoja löytyy, sillä aina ei tarvitse sentään Kindlen tuotteita ostaa, vaan muitakin myyjiä on yllin kyllin.

Ostan yhä lähes poikkeuksetta suomenkieliset kirjat paperiversioina. Meillä ei Suomessa vielä oikein toimi ekirjojen tuotanto. Yleis- ja tietokirjallisuutta löytyy, mutta genrekirjallisuudessa tarjonta on aika rajattua. Esimerkiksi Hannu Rajaniemen Kvanttivaras ei ollut heti ilmestyttyään myytävänä ekirjana, mutta ostin sen myöhemmin kannatuksen vuoksi. Toivottavasti Rajaniemen seuraavan kirjan käännös on saatavilla ekirjana yhtä aikaa kuin paperisenakin. Tiedän kumman valitsisin.

Mukavaa sunnuntaita kaikille. Minä käperryn flunssaisena sohvalle kindlen kera ja jatkan lukemista ja kuuman teen nautiskelua.

PS: Gummerus ystävällisesti ilmoitti, että Rajaniemen Fraktaaliruhtinas ilmestyy syksyllä yhtä aikaa niin perinteisenä kuin ekirjanakin.

Kirjaostoksilla3

Hoidin tässä vähän aikaa sitten työkaverini kissaa hänen ollessa matkalla, ja työkaverini yllätti minut antamalla kiitokseksi lahjakortin kirjakauppaan. Olen venyttänyt kirjaostoksille menoa, koska epäilin, etten löydä mitään ostettavaa paikallisesta. Tänään sitten vihdoin piipahdin kauppaan katsomaan, josko Terry Pratchettin Aikavaras jo löytyisi hyllystä. Ja löytyihän se.

Mutta löytyi muutakin...

Olin äimänkäkenä, kun selailin hyllykköä. Valikoima oli uudistunut ja hyllystä löytyi jopa pienkustantamon kirjoja... no ainakin yksi. Toki Meyerin vampyyrit oli edelleen hyvin edustettuina, mutta nyt hyllyssä oli yksi Neil Gaimanin Hämähäkkijumala, joka lähti mukaani, Herbertin Dyyni, joka sekin hyppäsi syliini. Olen lukenut kirjan joskus kauan sitten, mutta minulla ei ollut sitä itselläni.

Kun näin Robin Hobbin Dragon Havenin ja Jordan/Sandersonin The Gathering Stormin, teki mieleni ostaa ne vain sen vuoksi, että osoittaisin kirjakaupalle heidän tehneen oikeita valintoja valikoimiinsa. Harmi, että omistan jo kirjat. Hyllystä löytyi vielä myös Ian Banksia, Alistair Reynoldsia ja Eoin Colferia ja muitakin kiinnostavia... säästän niitä seuraavalle käynnille.

Voi, että tykkään sinusta kirjakauppa.

Vilkaisin vielä nuortenkirjat, sillä joskus sinne piiloutuu teoksia, joita minäkin luen. Tällä kertaa mitään uutta ei sieltä löytynyt, mutta ohikulkeva myyjä ehti kysyä voisiko hän auttaa. Hienoa palvelua. Ja eikun maksamaan. Pistin kirjat tiskille, ja tarjosin kanta-asiakaskortin, lahjakortin ja maksukortin. Myyjä kumartui eteenpäin ja kysyi olisiko minulla tarvetta paristoille, ne kun on tarjouksessa.... ???

No, eipä ollut tarvetta. Ehkä joskus toiste menen kirjakauppaan ostamaan paristoja.

Kirjaostoksilla 1

Kirjaostoksilla 2

PS: Kiitokset Kristinalle, että sain hoitaa suloista Helmiä, ja vieläpä sain pari kirjaakin siitä hyvästä.

Kirjaostoksilla 2

Päätin hankkia kolmelle ystävälleni/tuttavalleni kirjajoululahjan (kyllä nyt voi jo joululahjoja ostaa), koska tiedän sen olevan heille mieluista. Tiedän myös, että yksikään heistä ei ole lukenut Vaskikirjojen kirjoja, joten en tule hankkineeksi tuplakappaleita (itse sain yhdessä välin jatkuvasti kirjoja joita minulla oli jo, tai jonka joku muukin oli päättänyt hankkia). Samalla yritän edelleen tukea Vaskikirjojen pienkustantamotoimintaa.

Viimeksi kun noudin Moorcockin Katso ihmistä -kirjan paikallisesta kirjakaupasta, kysyin ohimennen tilasivatko he enemmänkin kirjoja myymälään myyntiin. No, eivät tilanneet kuin sen yhden kappaleen minulle. Yritin vihjailla, että joululahjakausi alkaa, mutta sen kertainen myyjä ei oikein uskonut minua. Tarkistin tilanteen tänään. Ei yhtään Vaskikirjaa hyllyssä, niinpä menin myyntitiskille paperilapun kanssa, johon olin etukäteen kirjoittanut haluamani kirjailijoiden ja kirjojen nimet.

Mukaeltu keskustelu:
Minä: Minulla olis kolme kirjaa, jotka haluaisin, mutta en löytänyt hyllystä.

Myyjä katsoo lappua: La... Lanh...

Minä (sadattelen mielessäni lennokasta käsialaani): Lankhmarin varkaat

Myyjä katsoo tietokoneen näyttöä: Ei löydy meiltä. Laitetaanko tilaukseen? Sen hinta on xx (en muista mitä hän sanoi hinnaksi). Saatavissa alle viikossa.

Minä: Joo tilataan.

Myyjä katsoo lappua: Thomas Ru...

Minä (sadattelen mielessäni lennokasta käsialaani): Thomas Riiminiekka
Myyjä: Ai, Riiminiekka. Ei näytä löytyvän.

Minä: Tilataan sekin.

Myyjä ilmoittaa hinnan ja että kirja on saatavissa alle viikossa: Peuraheimo?

Minä (tyytyväisenä, että yksi nimi oli luettavissa): Niin, kirjailija Pekka Halonen.

Myyjä katsoo päätettä ja naurahtaa: Miten osasitkin valita juuri sellaiset kirjat, joita meillä ei ole. Tilataanko?

Minä nyökkään ja jätän sanomatta, että ei ollut vaikeaa osata. Kirjakaupan SFF-hyllyssä oli nimittäin vain yksi pienkustantamon kirja, jos oikein havaitsin; Neil Gaimanin Aarteita ja muistoesineitä. Martinin kovakantinen Valtaistuinpeli oli kadonnut. Toivottavasti pääsi hyvään kotiin.

Odottelen nyt sitten joululahjapaperin kera tekstiviestiä kirjojen saapumisesta, ja toivon, että osasin valita kullekin lahjansaajalle juuri sen kirjan mistä he todennäköisimmin pitävät. Tiedänpä etukäteen mitä pari muuta ystävääni saavat joululahjakirjakseen: Joe Abercrombien Ase itsen. Toivottavasti minä en saa. Aion nimittäin ostaa sen itse niin pian kuin se on mahdollista.

Kirjaostoksilla

Paikallisessa Suomalaisessa (mukaeltu keskustelu):

Minä: Katsoin teidän hyllyt läpi, mutta en löytänyt Katso ihmistä -nimistä kirjaa. Mahtaako teillä olla sitä, saattoi mennä minulta silmien ohi? Kirjailijan nimi on Moorcock. Kirja on vastikään ilmestynyt.

Myyjä (palvelualttiisti tietokonepäätteeltä katsoen): Katsotaan. Ei näytä olevan meillä hyllyssä. Haluatko, että tilataan?

Minä: Toki. Minulla on toinenkin kirja, jota en löytänyt, mutta haluaisin: Gaimanin Aarteita ja muistoesineitä.

Myyjä (katsoo tietokonetta): Sitä meillä pitäisi olla. Odotatko hetken, niin käyn katsomassa hyllystä.

Myyjä kiertää hyllyjä: Ei löytynyt hyllystä, se saattaa olla varaston näytehyllyssä. Käyn katsomassa.

Myyjä palaa takaisin: Ei ollut varastossa, mutta se voi olla jossain löytökorissa. Voin etsiä sitä, ja jos ei löydy, niin tilaanko? Sen voi tilata, vaikka on noinkin vanha kirja (Huom! ilmestynyt v. 2007).

Minä: Tilaa vaan.

Myyjä: Saat sen sitten viimeistään tuon toisen kirjan kanssa. Ilmoitamme tekstiviestillä kun kirjat ovat saapuneet.

Noin tunnin päästä kotona puhelin soi:

Myyjä: Suomalaisesta hei! Aarteita ja muistoesineitä kirja löytyi ja se on sinulle varattuna täällä.

Hankin kirjani 90%:sti nettikirjakaupoista. Suomenkieliset tilaan enimmäkseen AdLibriksestä tai BookPlussasta. Paikallisessa kirjakaupassa on fantasia ja science fiction -kirjoja, mutta enimmäkseen sieltä löytyy suurten kustannusyhtiöitten kirjoja. Twilight näytti olevan hyvin edustettuna ja Eddingsiä oli kasapäin, samoin Dragonlanceja. Löytyipä tosin yksi kovakantinen George R.R. Martinin Valtaistuinpelikin.

Palvelu paikallisessa kirjakaupassa on erinomaista. Joka kerta kun olen siellä käynyt, niin minuun on suhtauduttu ystävällisesti ja kohteliaasti. Silti tuntuu, että vain harvoin lähden sieltä kirjan kanssa ulos, ainakaan ensimmäisellä käyntikerralla. Kirjakauppojen ei ymmärrettävästi kannata roikottaa hyllyissä kirjoja, jotka eivät mene kaupaksi tai jotka on julkaistu aikoja sitten. Ällistyttävää kuitenkin oli se, että Gaimanin pari vuotta vanha kirja on "noinkin vanha" kirjakaupan mielestä. Minulle asiakkaana on helpompi saada haluamani kirja yhtä nopeasti netin kautta tilaamalla, joskus postikuluista huolimatta jopa halvemmalla (eikä tarvitse hakea parkkipaikkaa tai lähteä töistä aikaisemmin, jotta ehtii kirjakauppaan ennen kuin se suljetaan). Sekä Katso ihmistä ja Aarteita ja muistoesineitä olivat tällä kertaa "vain" pari euroa kalliimpia kappaleelta kuin mitä olisi ollut esim. Kirjapuodin kautta tilattaessa. Tosin... tuntuu kohtalaisen tyhmältä, että kaksi kirjaa vaatii kolme erillistä ajokertaa kirjakauppaan.

Lisäksi metsästin tänään puoli kaupunkia saadakseni käsiini Battlestar Galactican neljännen tuotantokauden dvdboksin käsiini. Ei onnistunut. Tilaan netistä.